Keskustelut Harrastukset HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 175)
  • HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

    Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

    Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

    Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

    Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

    Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

  • suorittava porras

    Korvausrahoja jää käyttmättä , kun korvauksia ei haeta . Tämä on luonnollisesti singnaali siihen suuntaan , että merkittäviä vahinkojakaan ei ole .

    Gla

    Esitin suorittava sinulle muutaman kysymyksen keskustelussa ”Hirvet syövät kuusiakin” 22.10.16 sivun 10 alaosassa. Voitko ottaa niihin kantaa?

    Gla

    ”Tämä on luonnollisesti singnaali siihen suuntaan , että merkittäviä vahinkojakaan ei ole .”

    Puun takaa on muiden ohella useaan otteeseen selvittänyt korvausjärjestelmään liittyviä ongelmia. Miksi teet johtopäätöksen asiasta, ettei merkittäviä ongelmia ole, vaikka me kaikki tiedämme merkittäviä ongelmia olevan?

    jees h-valta

    Muutaman vuoden tai enintään vuoskymmenen kuluttua tilanne alkaa olla yhtä pahassa mallissa kuin peurojen kanssa jo nyt. Kun viikonloppuna taas ajeltiin mökkireissu oli peuroja valtatie-2:n varrella jopa keskellä päivää syömässä pellolla. Mennessä näimme kolme ja tullessa kaksi. Eri paikoissa mutta täällä lähellä Huittisia. Edellisreissullahan myös yksi pyyhkäisi auton edestä metikköön jo melko pimeällä. Eipä näytä paljon kiinnostavan kun metsästysaikakin täysillä päällä.

    Korpituvan Taneli

    Näissä peuroissa ja kauriissa vastuu on hyvin selkeästi metsästysseuroilla.
    Suorittavakin täällä käyttää sitä keppihevosena ettei lupavapaa hirvestys toimi kun se ei toimi peuroilla ja kauriillakaan. Jäljet johtavat kuitenkin sylttytehtaalle.
    Seurat rajoittavat itse peurojen ja kauriitten pyyntiä. Olen itse kuullut hyvinkin kiihkeän puheenvuoron juuri siitä ettei niitä saa ampua. Ei ollut kyllä meidän paikallisen seuran miehiä, mutta seuransa johtopailla oleva metsästäjä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Perustelu oli nimenomaan kannan nosto, kun se hänen mielestään oli aivan liian alhainen.

    Miksi seuroilla sitten on nimenomaan kiintiöt kuinka monta peuraa seuran aleelta saa ampua?

    Tämä valkohäntäpeurahan on vieraslaji ja sillä perusteella se voitaisiin anpua vaikka sukupuuttoon. Miksi yksittäiset metsästäjät eivät saa ampua näitä valkoperseitä niinkuin esim jäniksiä ja kettuja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Mikäs estää liittymistä seuraan ja hoitamastaa metsästys porukassa .(sosiaaliset taidot huom !) Valkohäntäpeuran luvat eivät ole kortilla , joten niitä on mahdollista metsästää mitei rajattomasti , jos energiaa riittää . Kaikilla ei riitä , joten kanta kasvaa edelleen jossakin kolkassa maata .

    Tanelilla on vähän vastuuttoman oloinen asennoituminen tuohon ammuskeluun . Valkohäntäpeura on varsin sitkeähenkinen huonon osuman saatuaan . Voi kulkea kauas ja kitua pitkään . Käytettävissä on oltava hyvä koira ja muutama metsästyskaveri epäonnekkaita tilanteita varten . Itsellekin on tullut puhelu joskus keskellä yötä , jossa peuraa ampunut kaveri on kertonut , että osui , mutta ei löydy …..no löytyihän se aamun sarastaessa , kun porukalla ja koiran kanssa koko yö etsittiin . Armonlaukauksen olisi toki suonut ammuttavan muutama tunti aiemmin .

    suorittava porras

    #” Miksi teet johtopäätöksen asiasta, ettei merkittäviä ongelmia ole, vaikka me kaikki tiedämme merkittäviä ongelmia olevan? ”#

    …en minä , mutta pojat ! Virkamiesten päätösten tueksi tarvitaan mustaa valkoisella ja selkeitä lukuja vahinkojen määrästä . Virkamiehet eivät rupea arvailemaan tilannetta kuulopuheiden ja luettujen voivottelujen perusteella .

    Toisessa keskustelussa esitin toimenpidemallia , jolla hirvivahingot voitaisiin tuoda riistaviranomaisten tietoon pienin kustannuksin metsästäjien keräämän kannan seuranta-aineiston ohessa . Metsästäjät toteaisivat yhdessä maanomistajan kanssa mahdollisen vahingon
    ja lähettäisivät siitä tiedon riistakeskukseen . Samalla olisi mahdollista miettiä yksissätuumin keinoja vanhinkojen torjumiseksi . Korvaukset vahingoista haettaisiin edelleen virkateitse kokonaan eri toimenpiteenä . Sen prosessin byrokratian kiemurat eivät kuulu metsästäjille .

    suorittava porras

    #”Seurat rajoittavat itse peurojen ja kauriitten pyyntiä. Olen itse kuullut hyvinkin kiihkeän puheenvuoron juuri siitä ettei niitä saa ampua.”#

    Satuitko kuulemaan perustelutkin ?
    Meillä pieniä sorkkaeläimiä ei saa ampua hirvijahdin yhteydessä , jos metsästyksessä käytetään hirvikoiraa .

    Yleensä hirvet metsästetään ensin alta pois ja sen jälken siirrytään pienemmän riistan pariin , jos virtaa ja metsästettävää riittää .
    Kauriit tuntuvat kelpaavan vain harvoille (en tunne kovinkaan monta ). Valkohäntäpeurat ammuttiin maisemistamme jokunen vuosi sitten lähes olemattomiin . Nyt kanta on elpymässä niin , että muutama peura on mahdollista kaataa koko pitäjän alueella . Vuosiin ei ole ammuttu yhtään .

    MJO

    Peuran tai kauriin metsästykseen ei tarvitse koiraa, eikä sen ampuminen ole sen kummenpaa verrattuna esim. Hirveen. Metsästyksen rajoituksen tarkoituksena on pelkästään kannan kasvattaminen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 175)