HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Tämä aihe sisältää 175 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Metsuri motokuski toimesta.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 175)

1 2 3 … 14 15 16 17 18

HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Lähetetty: 23.10.2016, 09:32
Merkitty: hirvestys hirvikolarit

Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

Tekijä
mehänpoika

Teema Harrastukset

pitkät neulaset 31.10.2016, 13:48

Mikäli Suomessa ei olisi yhtään hirveä , jäisi mahottoman paljon hyviä hirvikivvääreitä aivan tarpeettomiksi. Paperia ei toimita niitä käyttäen puhkoa , sen voi tehä rei’ittäjällä palijon halavemmalla.
Hirven liha tuppaa kyllä pierettämmään , joten omua ja surffia säästys.
Sako,tikka ja porno menettäs tuloja. Lapualainenkin menettäs paukun ostajia.
Helikopterista lämpökameroitten kanssa jos rytkäyttelis hirvet nurin niin ois hätänen homma.
Juutupessa ampuvat villisikoja Jenkkilän poijat. Siinä on tappamisen meininki – oikiaa sianlahtaamista.

Visakallo 31.10.2016, 17:29

Nykytekniikalla saadaan aivan varmasti hirvet nurin jatkossakin.
Kamerakopterit hommiin ja miksei jokunen helikopterikin siellä voi olla.
Jos homma ei suomalaisia enää kiinnosta, niin mamuissa on kotimaissaan aseenkäsittelyyn harjaantuneita henkilöitä paljonkin.
Suuri osa miespuolisista turvapaikanhakijosta kun on entisiä sisällisotien sotilaita.
Niin monet työt ja tehtävät ovat jo siirtyneet täällä Suomessakin muiden kuin suomalaisten tehtäväksi.
Onko hirvenmetsästys seuraavaksi vuorossa?

suorittava porras 31.10.2016, 20:40

#”Mistä muuten johtuu, että suunnitelman tekijöinä ei ollut yhtään yksityisten puuntuottajien tai metsästysoikeuden omistajien edustajaa?#”

Hoitosuunnitelman valmistelua ohjasi maa- ja metsätalousministeriön
asettama ohjausryhmä (HARE MMM012:00/2011). Suomen riistakeskuksessa
hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelusta vastasi projektipäällikkö Jani Körhämö. Hoitosuunnitelman
taustaosion laadintaan sekä toimenpideosion valmisteluun liittyvään työryhmätyöskentelyyn
osallistui riistan- ja metsäntutkimuksen, riistahallinnon, liikenteen sekä
maa- ja metsätalouden asiantuntijoita maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen riistakeskuksesta
ja alueellisista riistaneuvostoista, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta,
Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, Metsähallituksesta, Helsingin
yliopistosta, Suomen metsäkeskuksesta sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.
Hirvikannan hoitosuunnitelmatyössä alueellisilla ja paikallisilla sidosryhmillä sekä yksittäisillä
kansalaisilla oli laajat osallistumismahdollisuudet suunnitelman valmisteluun.

….pitäisi olla vaikuttajia tarpeeksi, varsinkin metsäpuolelta . Liikennettäkään ei ole unohdettu .
Vai pelkkää tuubaa tämä joukko suoltaa ??? : )

” Hoitosuunnitelmassa esitetyillä
toimenpiteillä on tavoitteena ennaltaehkäistä hirven liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle
aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja
hyödynnettävyyttä.”

Gla 1.11.2016, 09:03

Suorittava porras: ”Mutta se , mitä äsken tarkoitin oli , että alueeellisesti metsästys saattaa kärsiä paljonkin paikallisten erimielisyyksien surauksena .”

Voi olla, että 72 sivun julkaisu oli minulle liian vaikeasti hahmotettava paperi. Koska en huomannut viittauksia siihen, että 1808 hirvikolaria johtuisi minkään tahon sosiaalisten taitojen puutteesta, voitko kertoa kohdat, josta tuo ilmeni? Ja kun minun lukutaitoani epäilit, samalla voit senkin osoittaa todeksi. Siis jos pystyt.

Koska hirvikannan koko on pääosin metsästäjien asettamassa tavoitteessa ja silti kolarien määrä Suomessa (ei siis vain joillain riitaisilla alueilla) on kasvanut useamman vuoden peräkkäin, olisi suunnitelmassa varmaan korostuneesti haettu ratkaisuja sosiaalisten taitojen puutteeseen jos kyse olisi tästä. Sen sijaan suunnitelmassa ulkoistettiin vastuu onnettomuuksien ehkäisystä tienpitäjälle ja tienkäyttäjille.

Mistä muuten johtuu, että suunnitelman tekijöinä ei ollut yhtään yksityisten puuntuottajien tai metsästysoikeuden omistajien edustajaa?

Puuki 1.11.2016, 09:04

Jees-miehen mielestä ilmeisesti kaikki mikä ei näy (haapa)puusilmästä kuuluu mahdottomuuksien sarjaan.

Jos sinun mielestä hirviä on sopivasti (”Sitähän se kanta on ollut vuosikymmeniä”),niin mitään ongelmaa ei siis olekaan(?).

Kannan vahvuus on ollut vuosikymmeniä ongelmana yleensä paikallisesti, välillä koko maan laajuisesti.

Jos olisit ollut joskus hirvimetsällä, niin tietäisit varmaan paremmin hirvien käyttäytymisestäkin. Paksun lumen aikaan
varsinkin pienikin määrä hirviä syö talvilaidun alueellaan taimikot huonoon kuntoon. Sen voi estää siirtämällä eväät
toiseen paikkaan, jotain ne kuitenkin purevat hengenpitimikseen ja parempi jos syövät muuta kuin männyn
taimia.

pitkät neulaset 1.11.2016, 09:08

Mikä on se pelottava tauti josta punanutut kuiskivat ja supattavat.
HIRVIHORKKA!!!

A.Jalkanen 1.11.2016, 10:39

Hoitosuunnitelma on hyvä ja kannatettava. Osallistuminen ja tavoitteet oikeat. Kun vain saisi sen jalkautettua käytäntöön, niin että sidosryhmien mielipiteet vaikuttaisivat aidosti.

Onko tosiaan niin että me täällä liian suuresta hirvikannasta valittavat olemme vähemmistö?! Tästähän on loppuviimeksi kysymys: mikä on se hirvieläinkannan taso, jonka kaikki sidosryhmät voivat ’pitkin hampain’ hyväksyä? Silloin taso on oikea, kun kaikki sidosryhmät ovat hyvin tyytymättömiä.

Gla 1.11.2016, 10:50

Suorittava porras: ”….pitäisi olla vaikuttajia tarpeeksi, varsinkin metsäpuolelta . Liikennettäkään ei ole unohdettu .
Vai pelkkää tuubaa tämä joukko suoltaa ??? : )”

Kuten sanoin ja minkä lainauksellasi vahvistit, yhtään yksityisen puolen puuntuottajan edustajaa ei listassa ollut. Se, että metsäpuolen asiantuntijoita oli mukana, ei auta intressien ristiriidassa.

” Hoitosuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä on tavoitteena ennaltaehkäistä hirven liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä.”

Tuo on juuri sitä tuubaa puhtaimmillaan. Voihan tavoitella vaikka kuuta taivaalta. Tässä tapauksessa esim. liikenteen vahinkojen ehkäisy hirvikannan hoitosuunnitelmassa hoidetaan ajonopeuksien alentamisella ja riista-aidoilla eli mitään tekemistä hirvikannan hoidolla ei ole liikenneturvallisuuden kanssa. Metsästäjille tyypilliseen tapaan vastuu ulkoistetaan muille.

Gla 1.11.2016, 11:02

AJ: ”Onko tosiaan niin että me täällä liian suuresta hirvikannasta valittavat olemme vähemmistö?!”

Aktiiviset metsätalouden harjoittajat ovat kansasta vähemmistönä ja se luultavasti selittää asiaa.

Enemmistöllä tuskin on todellista tietoa hirvien merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Olen mm. Annukka Valkeapään tutkimuksen yhteydessä kritisoinut tällaisia huutoäänestyksiä. Siinäkin esitettiin kysymyksiä, joihin vain harvalla on edellytykset tietopohjalta antaa vastaus. Silti kovin harva oli vastannut eos eli puhtaasti esson baarin linjalla mennään. Tutkimuksen johtopäätöksissä oli kyllä pohdittu tarvetta selvittää jotain metsätalouden hyväksyttävyyteen liittyvää asiaa lisää. Sitä ei ollut pohdittu, miten käyttökelpoisia saadut vastaukset oli. Tässä tapauksessa oli kyse vihreästä tutkijasta, jonka intresseihin kuului saada jaksollista metsätaloutta vastustava tulos ja kun se joistain kysymyksistä saatiin kaivettua esiin, se myös näyttävästi lehdistötiedotteisiin kirjoitettiin ja siten myös uutisoitiin. Tuloksista ilmenevä enemmistön tyytyväisyys jaksolliseen metsätalouteen vaiettiin kuoliaaksi.

Anton Chigurh 1.11.2016, 11:03

Vientitulotilastojen mukaan metsäsektorin osuus on tällä hetkellä 23% vientituloista.

Hyvällä metsänhoidolla, johon kuuluu tärkeimpänä se, että uudistettaessa voidaan joka paikkaan sijoittaa juuri sillä hetkellä sopivin ja tuottavin puulaji, voidaan puuntuotanto helposti kaksinkertaistaa. Tuplamäärän lisäksi saadaan vähintään tuplalaatuista tavaraa, jolloin vientitulojen osuus nousee vähintään 60%:n.