Keskustelut Harrastukset HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 175)
  • HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

    Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

    Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

    Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

    Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

    Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

  • jees h-valta

    Mihinkäs tuota metsäpeuraa tarvitaan?
    Tietenkin metsästäjien pakastimen sisällön vaihtelussa mutta entä sitten muuta?

    Gla

    Ongelmana on vain se, että ainakaan hesarissa olleen jutun mukaan valkohäntäpeuran hävittämisestä ei ollut ajatuksia, kuten ei hirvenkään vähentämisestä. Sen sijaan Metsähallituksen kaveri totesi peurojen aiheuttavan ongelmia liikenteelle, mutta jollain gps- tekniikalla ja muulla liikennejärjestelyillä ne hallitaan. Kuulemma yhteiselämä peurojen kanssa on sujunut ihan hyvin tähänkin saakka.

    Ei siis kuulosta kovin lupaavalta tavalta käyttää 5 miljoonaa euroa.

    Visakallo

    Nikolle sanoisin, että historian tunteminen auttaa kaikkein parhaiten ymmärtämään myös tätä nykypäivää ja tulevaisuuttakin.
    Eihän ihminen, eikä luonnonlait ole muuttuneet aikojen alusta.
    Aina on ollut, ja tulee olemaan fiksumpia ja vähän tyhmempiä, sekä niitäkin, joilla on oravia muuntajassa.
    Aika moni tällä palstalla on meuhkannut itsensä nurkkaan juuri sen takia, ettei ole tuntenut suomalaisen metsänhoidon historiaa edes sataa vuotta taaksepäin.

    suorittava porras

    #”Kaikessa muussa toiminnassa päätöksien teon yhteydessä pyritään ottamaan huomioon tilaston luotettavuus. Metsästyksessä tämä on toisin. Vaikka tiedämme vahinkojen määrään sisältyvän tiedon puutteet, silti päätökset tehdään tarkoituksella puutteellista tietoa hyödyntäen. Minusta on edesvastuutonta väittää järjestelmän toimivan olosuhteisiin nähden hyvin. Kun ajattelet asiaa uudestaan, oletko samaa mieltä kanssani?”#

    Virkamiehet joutuvat tekemään päätöksensä kirjattujen ja todennettujen lukujen perusteella . Jos päätös perustuu huhuihin , tehdään virkavirhe . Kummasti auttaisi , jos tarinat muuttuisivat tosiksi ja tiedot tarkistettaisiin ja kirjattaisiin asian vaatimalla tavalla .
    Päätökset on tehty niiden aineistojen perusteella , joita on
    saatavissa , joten on toimittu olosuhteet huomioon ottaen hyvin .
    Ei liene viranomaisten vika , jos maanomistajat eivät tee vahinkoilmoituksia .

    Palataan vielä harmiksesi sinne Ruotsin puolelle . Maan olosuhteet vastavat pitkälti Suomen olosuhteita , mutta hirvikantaa ei ole onnistuttu rajoittamaan suomalaiselle tasolle . Tätäkin taustaa vasten suomalainen järjestelmä , metsästäjät mukaan lukien, on toiminut jopa erinomaisesti . Kannan puolittaminen on suoritus vailla vertaa .

    Vieläkin parempaa on luvassa , kun uudistunut seurantajärjestelmä saadaan täysimittaiseen käyttöön . Kannan muutoksiin voidaan reagoida huomattavasti tähänastista nopeammin . Rajoittavana tekijänä tuleekin jatkossa olemaan , löytyykö kaikille alueille kattavasti ja riittävästi osaavia metsästäjiä .

    jees h-valta

    Kai ne ruotsalaisetkin olisi ampua osanneet ettei varman siitä kiinni mutta siellä on äveriäässä maassa jo harrastukset ajaneet vielä pahemmin elinkeinon yli. Metsätalouskin taitaa olla vielä meitä pahemmin sivuelinkeino ja siten metsästysalttiutta sielläkin varmaan.
    Mutta haitat on siellä havaittu ja uskon että asiaa ruvetaan sielläkin metsäteollisuuden paineesta korjaamaan. Kun se naapurikin kulkee vielä hiukan puujalallakin.

    Visakallo

    Eikös se Nallen pankki jo pari vuotta sitten luopunut niistä johtajistonsa hirvijahdeista.
    Hirvien ystävät alkavat huveta myös vallan huipulta.

    jees h-valta

    Sehän tässä alkaa meidänkin toivomme olla ettei tuon tuholaisen sympatiseeraajia onneksi kauaa löydy herrakaartista. Niillekkin euro on muodostunut oivaksi konsultiksi ja aika monet kuitenkin omistaa maaomaisuuttakin.

    Gla

    Suorittava porras: ”Virkamiehet joutuvat tekemään päätöksensä kirjattujen ja todennettujen lukujen perusteella . Jos päätös perustuu huhuihin , tehdään virkavirhe .”

    Ensinnäkin, maassamme on päätetty tavoitteelliseksi kannan kooksi vähintään n. 3 yksilöä/1000 ha. Tämä ei perustu mihinkään faktaan, vaan on puhtaasti metsästäjien edunvalvonnan mielivallan tulos. Oletko samaa mieltä?

    Toisekseen, maassamme on vuodesta 2011 saakka ollut nouseva trendi hirvikolareiden suhteen. Sen suhteen faktoista ei ole pulaa eli päätöstä ei tarvitse tehdä huhujen varassa ja ainoa este hirvikannan alentamiselle on tuo tavoitekannan määrittely tasolle, joka sallii muiden paitsi metsästäjien mielestä kohtuuttoman vahinkotason ylläpidon. Oletko samaa mieltä?

    Suorittava porras: ”Palataan vielä harmiksesi sinne Ruotsin puolelle . Maan olosuhteet vastavat pitkälti Suomen olosuhteita , mutta hirvikantaa ei ole onnistuttu rajoittamaan suomalaiselle tasolle .”

    En ota kantaa Ruotsin tilanteesta, kun en asiaa tunne. Oletko varma, että siellä on päätösvaltaisella taholla yhtään enempää kuin Suomessakaan halua pudottaa hirvikantaa?

    Gla

    Vastaatko suorittava porras vielä aiemin esittämääni kysymykseen: Mikä on se olosuhdetekijä, joka rajoittaa järjestelmän toimivuutta, kun järjestelmä toimii mielestäsi olosuhteisiin nähden hyvin sallien neljässä vuodessa hirvikolarien määrän kasvaa 51%?

    Gla

    Suorittava porras: ”Tätäkin taustaa vasten suomalainen järjestelmä , metsästäjät mukaan lukien, on toiminut jopa erinomaisesti . Kannan puolittaminen on suoritus vailla vertaa .”

    Asiat saadaan näyttämään hyvältä, kun valitaan vertailukohta sopivasti. Mutta miksi pitäisi valita vertailukohteeksi meitäkin suuremmista ongelmista kärsivä tilanne? Miksi vertailukohdaksi ei aseteta tavoittelemisen arvoista tilannetta? Ihan kuten meillä tehdään esim. liikenneturvallisuuden kohdalla ja se on valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymä nollavisio. Tai työnantajani tavoite nolla työtapaturmaa. Vaikka joillain kilpailijoilla on lähes 10-kertainen onnettomuustaajuus, meillä ei paukutella henkeleitä, vaan jatketaan työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Joka vuosi ollaan edistytty.

    Kannan puolittamisella kehuskeluun ei mielestäni edelleenkään pitäisi sortua. Kysehän on ennätykselliselle tasolle päästetyn kannan palautus vahinkoa edeltäneelle tasolle. Aikaa tähän kului n.15-20 vuotta ja tuona aikana kuoli kymmeniä ihmisiä enemmän ja loukkaantui satoja enemmän, jos verrataan tuota ajanjaksoa vahinkoa edeltäneeseen ja sen jälkeiseen tasoon. Yhtä lailla kuin sinä kehut kannan puolitusta, minä kritisoin hirvikannan nelinkertaistamista ja siitä aiheutuneita vahinkoja 70-luvun tasoon verrattuna. Jos uskallat, laske näistä lähtökohdista hirvikannan puolittamiskehujen vastapainoksi harrastuksesi vahingot 40 vuoden ajalta.

    Suorittava porras: ”Kannan muutoksiin voidaan reagoida huomattavasti tähänastista nopeammin . Rajoittavana tekijänä tuleekin jatkossa olemaan , löytyykö kaikille alueille kattavasti ja riittävästi osaavia metsästäjiä .”

    Jos joskus löytyy yhteinen näkemys tavoiteltavasta hirvikannan koosta, ongelmana ei ole reagointinopeus kannan koon vaihteluihin. Jos kanta saataisiin esim. puolitettua nykytasosta, edes 25% heilahtelut ei olisi läheskään samanlainen ongelma kuin nyt ja ratkaisu metsästäjäpulaan olisi taatusti helpompi löytää kuin tällä hetkellä vallitseviin ongelmiin.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 175)