HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Tämä aihe sisältää 175 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten Metsuri motokuski toimesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 175)

1 2 3 … 9 10 11 … 16 17 18

HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Lähetetty: 23.10.2016, 09:32
Merkitty: hirvestys hirvikolarit

Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

Tekijä
mehänpoika

Teema Harrastukset

jees h-valta 27.10.2016, 20:05

Niin, m.m. tarkoititko sitä kun Ruotsissa ja Norjassa hirvikanta alkaa ”mädäntyä” sisäsiittoisuuteen kun kanta on niin yliälytön ettei hirven tarvitse juuri muita jalkojaan liikuttaa kun sitä keskimmäistä kun sitä tavaraa on tarjolla yllin kyllin lähituntumalla. On aika hurjia näivetys-sun muita jotka alkaa rapauttaa kantaa joten hirvimiehiä siellä ei kauaa edes tarvita. Tuollainen geneettinen kun alkaa lahottaa se on kuin juurikääpä eli takuutyötä on tarjolla sen taudin myötä.

Gla 27.10.2016, 20:13

Varmaan kolarit painottavat kaatolupia, mutta kun kolareiden määrä on huikea, osoittaa se järjestelmän toimimattomuus. Ilmeisesti 1800 kolaria, joissa kuolee muutama ja loukkaantuu sata on ihan ok.

Visakallo 27.10.2016, 20:32

Helposti unohtuu myös kustannukset, kun valtakuntaan on tarvinut rakentaa muutama tuhat kilometriä hirviaitaa, tehdä niihin portit maanomistajien riesaksi, ja pystyttää satoja hirvivaaramerkkejä.
Nämä kaikki on myös pidettävä kunnossa.
Kaikin puolin kallista hommaa tuo valtion karjan pito.

suorittava porras 27.10.2016, 21:10

Kiitä onneasi , että ei olla Ruotsissa (Gla).
Järjestelmä toimii niin hyvin , kun näissä olosuhteissa on
mahdollista .
Hirvi on liikkuvainen otus . Viime sunnuntaista saakka sattuneesta syystä seurannassa ollut hirvi oli kipitellyt eiliseen mennessä yli 30 kilometriä , ylittänyt useita teitä , yhden vesistön ja valtatien kahteen kertaan . Viikossa ehtii touhuta aika paljon ,varsinkin , jos painetta on perässä .
Eräs tilastokummajainen sattui samaisen valtatien tuntumaan pari vuotta sitten . Kolareita ajettiin ”reviirillämme” kolme kappaletta .
Edes hirvikannan hulluina vuosina ei ajettu vuodessa paria kolaria enempää . 0-vuosiakin oli monta .
Erikoiseksi toissavuoden tilanteen tekee se , että alueella tehtiin vähiten hirvihavaintoja sitte 70-luvun ja jääväksi kannaksi metsästyksen jälkeen käytiin laskemassa 3 yksilöä .
Kaikki tosin muuttuu nopeasti . Tänä vuonna on tehty jo kaksinkertainen määrä havaintoja 10 vuoden keskiarvoon nähden , eikä jahti ole vielä lopussa .

Gla 28.10.2016, 05:12

Ethän sinäkään ole tyydy kiittämään onneasi, ettet ole motokuskina saharassa. Eli se Ruotsin tilanteen kiinnostavuudesta.

Olen samaa mieltä tuosta, mitä kerroit hirven liikkuvuudesta ja määrien arvioimisen vaikeudesta. Siksi asiaa pitäisikin tarkastella riittävän suurina aloina ilman, että takerrutaan yhden porukan alueella havaitsematta jääneisiin hirviin. Etelä-Suomeen tavoitellaan n. 3 yksilön tiheyttä/1000 ha ja tätä ei mikään satunnaisuus tai liikkuvuus pilaa. Mutta liikennetilastoja tarkastelemalla se on aivan liian suuri luku. Ja kun tuo lauma elukoita tekee vahinkoa liikenteessä, tekee se vahinkoa myös metsissä riippumatta siitä, mitä jokin puutteellinen vahinkotilasto (vrt. peurakolarien määrä) asiasta kertoo. Kaikessa muussa toiminnassa päätöksien teon yhteydessä pyritään ottamaan huomioon tilaston luotettavuus. Metsästyksessä tämä on toisin. Vaikka tiedämme vahinkojen määrään sisältyvän tiedon puutteet, silti päätökset tehdään tarkoituksella puutteellista tietoa hyödyntäen. Minusta on edesvastuutonta väittää järjestelmän toimivan olosuhteisiin nähden hyvin. Kun ajattelet asiaa uudestaan, oletko samaa mieltä kanssani?

Gla 28.10.2016, 05:21

Tähän saakka on voitu markkinoida metsästyksen saavutuksia sillä, että onnettomuuksien määrä on saatu puolitettua vuosituhannen vaihteen lukuihin verrattuna. Vaikka tuokin on täysin kestämätön vertailu, nyt tilanne on kehittynyt pitkälle huonoon suuntaan. Vuonna 2011 tapahtui 1195 hirvikolaria. Vuonna 2015 tapahtui 1808 hirvikolaria. Se on 51% enemmän kuin vuonna 2011. Noihin lukuihin ei sisälly satunnaisuutta, koska kyse on suht tasaisesti nousevista ja laskevista käyristä.

Mikä on se olosuhdetekijä, joka rajoittaa järjestelmän toimivuutta, kun suorittavan mukaan järjestelmä toimii olosuhteisiin nähden hyvin sallien tällaisen onnettomuusmäärän kasvun?

A.Jalkanen 28.10.2016, 08:53

Maaseudun Tulevaisuuden jutussa hirvitutkija Tuire Nygren epäilee hirvikannan leikkaamisella saatavia hyötyjä. Jos katsotaan menneisyyteen eli alemman hirvikannan aikaan, voidaan kohtalaisella varmuudella sanoa, että liikenneonnettomuuksia ja taimikkotuhoja oli ennen vähemmän. Miksi kehitys siis ei olisi käännettävissä jos vain tahtotila löytyy?

Tiedonkulun parantaminen metsäalan ja metsästäjäorganisaation välillä on hyvä alku. Kaikkien maanomistajien pitäisi toimittaa tiedot hirvituhoista paikalliselle rhy:lle ja oman alueen hirviseurueelle. Mhy voi toimia bulvaanina niille joilla ei ole suoria yhteyksiä metsästäjiin. Nykyisenä sähköisen asioinnin aikakautena olisi muuten aika helppo rakentaa OmaRiista-palveluun ilmoituslomake tarkkoine paikkatietoineen maanomistajia varten!

Anton Chigurh 28.10.2016, 09:26

Jalkasen mainitseman nygrenin väitöskirjasta löytyy seuraava teksti:

”…Rauhoitus purettiin 1933… …maaherran tuli ennen kaatoluvan myöntämistä varmistaa, että kysymyksessä olevalla alueella oleskelee pysyvästi sellainen määrä hirviä, että niistä on vahinkoa viljelyksille tai metsälle… …Alkutalvesta 1935 Maatalousministeriö pani toimeen Suomen ensimmäisen hirvikannan inventoinnin. Kanta-arvioksi saatiin noin 3500 hirveä… …Metsävahinkoja ei tuolloin vielä korvattu, mutta kasvavalle viljalle, kaadetulle elolle sekä rehuille aiheutuneista hirvivahingoista Suomessa on maksettu korvauksia vuodesta 1898 lähtien (Kytömaa ym. 1965)…”

Niko 28.10.2016, 11:13

Anton avautuu:
””…Rauhoitus purettiin 1933… …maaherran tuli ennen kaatoluvan …Alkutalvesta 1935 … Suomessa on maksettu korvauksia vuodesta 1898 lähtien (Kytömaa ym. 1965)…”

Kiinnostava katsaus kertakaikkiaan! Ei ole kuin vasta rapiat 50 vanha lähde, sata vuotta vanhoista asioista. Vieläkö mahtaa nuo 100v vanhat hirvet syödä taimikoitani tuolal itärajn pinnassa niiden SUSIreservuaarien sisällä…

Mahtaako ne Suomen puupulaan ajaneet (vahingot 20 miljardia vuodessa) myyräkannat pysyä samoina nuo sata vuotta vai painanneeko lumikkohypoteesit nekin samaan tilaan aina sadaksi (100) vuodeksi.

A.Jalkanen 28.10.2016, 13:50

Päivän hyvä uutinen: metsäpeuran puolesta tehdään töitä. Metsäpeurakanta nousuun, valkohäntä pois kokonaan ja hirvikanta kolmasosaan. Siinä minun reseptini.