› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvittävä hies

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Hirvittävä hies

    Lähetetty: 28.8.2012, 17:35

    Kävin taimikoiden tarkastuskierroksella tänään. Hyvässä kasvussa ja hyvissä voimissa sinänsä, mutta kyllä rehevimmässä nurkassa hiukan hirvitti. Ala on uudistettu 2000, perattu 2005 ja 2010. Ensimmäinen perkaus olisi pitänyt hieskoivuvesakon takia tehdä ainakin vuotta aikaisemmin, siksi kuusentaimet ovat vasta noin kolmemetrisiä.

    Mutta kauhistuttavaa oli se, että kun 2010 keväällä niitin vesakon maan tasalle niin nyt se on taas mennyt heittämällä kuusista ohi eli koivunhujoppien latvat keikkuvat jo 3-4 metrissä! Mietin että pitäisiköhän vielä ensi vuonna kerran perata ennen varsinaista taimikonhoitoa. Työmäärä tuntuu hurjalta, mutta toisaalta tuossa jamassa olevaa taimikkoa ei sentään ole hehtaariakaan…

    Tekijä
    LMP
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 11.9.2012, 09:51

    Ei ne kehtaa tunnustaa täällä ”metsäammattilaisten” foorumilla moista.

    Caballista 11.9.2012, 15:24

    Suomessa tuntuu ojitukset toimivan, eilisen maastullin mukaan viime vuonna oli istutettu 16 000 hieskoivua (~10 hehtaaria). Rauduskoivut eivät viihdy kosteassa ja aivan kaikkialle ei kannattaisi istuttaa kuustakaan.

    Pähkäilijä 11.9.2012, 17:01

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf

    Hieskoivikon kasvattamisesta tehty Metlan tutkimus.

    kisi 12.9.2012, 10:12

    En saanut Pähkäilijän linkkiä toimimaan välien poistosta huolimatta. Pentti Niemistön tutkimuksen äärelle pääsee haulla:

    ”Harventamaton hieskoivutiheikkö – edullinen energiapuureservi”

    jees h-valta 12.9.2012, 12:32

    Hies on ilman muuta energiabuumin voittajapuu. Kasvu luonaa lähes missä vain ja sietää alla varjostustakin ja kasvaa energiamittoihin nopeasti.

    Aukusti 12.9.2012, 14:03

    Kasvaahan se hieskin,jos ei ole poroja laiduntamassa!

    Kuitupuunkasvattaja 13.9.2012, 08:00

    Kiitoksia Pähkäilijälle ja Kisille linkkitiedoista.

    Mielenkiintoinen tutkimus, kaipaisin joihin kuviin hiukka lisäselvennyksiä, mutta näyttää siis siltä, että hieskoivu on laiskan kasvattajan puulaji. Kasvata tiheässä, niin saat enemmän.

    Silti nykymeno ja Venäjän koivutuonnin tulevaisuus kannustavat kyllä kasvattamaan hikon tilalla jotain muuta.

    Onko kokemuksia, että jos harvennetun hieskoivikon alle muokkaa tai tekee ojanaveroita, saako kuusen uudistumaan huomattavasti nopeammin? Muutamassa paikassa on kunnostusojituksen penkoilla hieskoivun alle tullut jo kuusta todella hyvin, mutta naveroilla tarkoitan, että ojia pitäisi saada tiheään.

    Klapihomma on mielenkiintoinen vaihtoehto hieskoivulle. Meinaatteko, että klapihomma on aliarvostettua näpertelyä, jos sitä ei kehtaa tunnustaa. Minä kehtaan tunnustaa, että klapihommaa joutuu miettimään yhtenä vaihtoehtona koivulle lähtitulevaisuudessa. Klapitarjontaa alkaa olla kyllä jo niin runsaasti, että hinta on alamaissa.

    vänkäri 13.9.2012, 09:02

    Varmasti muokkaus auttaa luontaisen kuusen syntymistä. Omilla mailla vanhimmat päätehakkuukuviot ovat juur näin syntyneitä: kaskeaminen, aho, hieskoivikko, sekametsä. Ja päteehän se nykyäänkin, koivikon alla on melkein järjestään kuusen taimikko.

    Mitä taas polttopuun tekoon tulee niin tunnustan tekeväni ja tarvittaessa myyvänikin. Silläpä raivuilta ja hakkuilta tulee keräiltyä aika lailla ahkerasti kaikki sopivan kokoinen ranka pois. On joskus tullut myytyä pinoja maanomistajille, jotka ovat hakkuuttaneet mailtaan energiapuuta sen verran innokkaasti että ovat jääneet itse ilman.

    Pähkäilijä 14.9.2012, 11:16

    ##### kuitupuunkasvattaja kirjoitti

    Mielenkiintoinen tutkimus, kaipaisin joihin kuviin hiukka lisäselvennyksiä, mutta näyttää siis siltä, että hieskoivu on laiskan kasvattajan puulaji. Kasvata tiheässä, niin saat enemmän.#######

    Bioenergia 2/2012 sivuilla 8-10 on kuvatekstejäkin enemmän. Nettiversion alkukuvissa ensimmäisestä kuvasarjasta

    TAIMIKON HARVENNUS

    ”Taimikonharvennuskohteet perustettiin keskipituudeltaan 3-8 metrisiin ja energianharvennuskohteet 8-11 metrisiin koivutihekköihin (5000-30 000 kpl/ha). Harvennusvaihtoehdot olivat voimakas (650-1000 kpl/ha) ja tavanomainen 1100-1500 kpl/ha) sekä lievä, hyvin lievä ja harventamaton, joissa jäävä runkoluku riippui lähtötiheydestä. Tutkimuksessa tehtiin eriasteiset harvennukset joko 3-7 metrisissä taimikoissa, 8-11 metrisissä energiapuukoivikoissa tai 12-15 metrin korkuisissa ainespuukoivikoissa.

    AINESPUUN HARVENNUS

    ”suurimmalla osalla kuitupuuharvennuskohteista taimikonhoito oli tehty aikanaan tiheyteen 2000-2500 kpl/ha”

    Loppukuvista se vasen

    ”Maisema ja monikäyttö puoltavat hieskoivikon harventamista. Alikasvosten hyödyntäminen edellyttää koivikon harventamista ja tukkilaatuisen hieskoivikon harventaminen hyvällä kasvupaikalla kannattaa myös taloudellisesti”

    ja oletettavasti se oikea alempi – kun kyseessä ei ole ihan sama kuva

    ”tutkimuksen lopussa taloudellisesti edullisin kiertoaika (40-60 vuotta) oli jo saavutettu tai ohitettu lukuunottamatta nuorimpia, taimikkovaiheessa perustettuja kokeita”

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4