Onko suorittava porras ja muut metsästäjät spekuloineet sitä mikä on vienyt hirvet läntisestä Keski-Suomesta? Pedot? Taimikoiden vähyys? Kannan rakenteen muutos eli entistä vähemmän lehmiä? Luulisi että vaikka yletön kuusen istuttaminen on paikoin vienyt hirvien murkinat vähiin, ainakin sähkölinjoilla sitä vielä on.

Anneli : Voimakas verotus. Etenkin naarasverotus.

Minäkin komppaan esittämällä vähenemisen syyksi liiallista metsästystä ja myös vahvalla karhukannalla voi olla oma vaikutuksensa asiaan.

Yksi asia hirvihavaintojen kertymisessä on jäänyt askartuttamaan. Onko naarasosuus sittenkin arvioitu liian suureksi?Valikoivan jahdin yhteydessä uros on marginaalinen jahdattava. Jahti kohdistuu enemmän naaraisiin ja vasoihin. Luonnollisesti naarashavaintoja kertyy tämän myötä runsaammin ,kun vasajahdissakin kirjataan naarashavainto ja koira ohjataan useimmin jäljille ,joiden päästä löytyy vasa.

Meillä tämä tarkoittaa ,että ainoan pyyntilupaehtojen mukaisen sonnin jälkeen on pyrittävä saalistamaan yksi naaras ja kuusi vasaa. Tässä ei tarvitse olla ihmeellinen ennustaja , kun käy ilmi ,että naarashavaintoja kertyy varmasti enemmän ,kun mitä uroksia nähdään ja samoja naaraita nähdään moneenkin kertaan. Tällä kohtaa olisi havaintojen tilastoinnin suhteen mietinnän paikka.

Metsästäjät ovat jo miettineet ja vähentäneet naaraisiin suunnattua metsästyspainetta. Vasojen väheneminen on merkki myös naarasten pienestä määrästä. Pyyntilupien käyttöasteen putoaminen alle 70%n pitäisi laittaa jo hälyytyskellot soimaan. Käyttämättömät luvat kohdistuisivat pääsääntöisesti vain vasoihin.

Oletkohan samaa mieltä viiden vuoden kuluttua?

Mutta asiaan… Miksi revitellään otsikoilla , kun asia on kunnossa?Poikkeamia esiintyy vain muutamalla hirvitalousalueella ja niistäkin murheet korostuvat yhdellä pienimmistä ,V-S kahdella ,jossa hirvikannan kehityskäyrä on sojottanut tasaisesti koilliseen viimeiset viisi vuotta kritiikistä huolimatta . ..tai sen ansiosta. Muualla Suomessa käyrä on osoittanut tiukasti kaakkoon.

Otsikon artikkelista löytyi huomionarvoisempaakin sisältöä. Mäntyä kannustettiin istuttamaan sille sopivalle maaperälle nykyistä enemmän ja tunnustettiin repäisevästä otsikosta huolimatta ,että taimikkotuhot ovat vähentyneet.

Vahinkoluvut tulevat kaunistumaan vielä tästäkin ,kun runsaamman hirvikannan vuodet alkavat pudota tilastoista pois . Hirvikannan hoitosuunnitelma ja sen toteuttaminen ovat tuottaneet tulosta jo lyhyessä ajassa siellä ,missä sitä on noudatettu.

Suorittava: ”Hirvikolareita siis nolla tällä alueilla.”

Hieno asia, tosin nyt alkaa sesonki. Viime vuoden saldo 8 kpl, pienempiä sorkkaeläimiä yhteensä myös 8 kpl. Kovin on eri näköiset tilastot täällä, mutta niin on peurojen määräkin 20-kertainen. Onhan se pidemmillä matkoilla aina helpottavaa, kun Pirkanmaa alkaa jäädä taakse ja peuratiheydet muuttuu kohtuullisiksi. Täällä kolaroidaan pikkuteilläkin.

Huomenna alkaa pyssyt paukkua ja hirvet juoksennella autojen eteen.