<p>Uskoisin että tuo 200milj.€ on reilusti alle todellisten kustannusten. On myös huomioitava kasvutappioiden lisäksi täysin vinoutunut istutuskäytäntö, kun yli 80 % uudisalasta istutetaan kuuselle hirvituhojen pelossa riippumatta siitä onko uudisala kuuselle sopivaa vai ei. Kirjanpainajien levitessä tulossa täysi katastrofi Saksan malliin tännekin. </p><p>Itse tässä ruiskutellut taas viikon Tricoa koivutaimikkoihin. Sekin työ johtuu vain ja ainostaan liian suuresta hirvieläinmäärästä. Oli muuten huomattavan paljon helpompi urakka kun käytin ensikertaa metsälehden esittelemää ja ruotsalaisten testaamaa tapaa levittää laimennettua tricoa koko taimikkoon ilman koivuihin tähtäämistä. Kiitos Metsälehdelle tästä vinkistä!</p>
Noinkohan nuo luvut vuodelta 2019 pitävät oikeasti paikkansa tänä päivänä ,kun olivat vailla todellisuuspohjaa jo silloin. Sehän tarkoittaisi ,että yksi hirvi onnistuisi tuhoamaan vuodessa täydellisesti 2 hehtaaria männyntaimikkoa. Joku suhteellisuudentaju santään pitää löytyä. Pääravinto on kuitenkin aivan muuta ,kun taimien latvoja. Iso osa lehtipuuvesakkoa ,joka joutaakin hävittää taimikoista havupuun taimia varjostamasta. Yksi etukasvuiseksi ehtinyt lehtipuu vaurioittaa tai tuhoaa ajan kuluessa pahimmillaan neljä istutettua havupuuta ympäriltään.
Kesäisin heinät ja vesikasvit ovat hirven pääasiallinen ravinto. Talvella hirvi viihtyy mieluusti harvennushakkuutyömailla ,kun kaadettujen puiden latvusmassaa on mukavasti tarjolla. Välillä tietysti poikkeaa sinne hoitamattomaan taimitiheikköön mutustelemaan varjossa mehevöityneitä männyn oksia. Nopeammin kasvaneiden lehtipuun alkujen latvuksia se ei enää ylety syömään.
….Mutta kahden hehtaarin täystuho taimikkoon yhden hirven aiheuttamana vuodessa on kyllä satua. Hirvien talvehtiva kanta 77000 yksilöä ja väitetyt tuhot ,joissa palsta ajautuisi metsätalouskäytön ulkopuolelle tuhojen seurauksena 150000 ha/ vuosi! Kannattaisi keskittyä enemmän oleellisempaan eli pitämään taimikot kunnossa ,kun hoitamattomuus aiheuttaa jopa 40%n tulonmenetykset puuston kiertoajan kuluessa. Elinvoimaisena pidetyissä taimikoissa tuhojakin esiintyy vähemmän. Puutteita tekemättömistä töistä johtuen on kuitenkin puolella uudistusaloista.
Täyttyy todeta että suorittavan portaan kanssa samaa mieltä, politiikka ja totuus ovat eri asioita.
Mitä järkeä on oistaa kuusikosta lehtipuusto siinä vaiheessa kun taimikko on vakiintunut, kuusikko yli viisimetristä, lehtipuusto parimetriä lyhyempää. Ovat siinä vaiheessa jo hävinneet kasvussa kuuselle ja lumi hentous rungoissa hävittää suurimman osan vuosien saatossa, hirville ravintoa luonnolle monipuolisuutta jne. Siinä saa puusto varttua useamman vuoden kunnes kattaa tuollaisen harvennuksen kustannukset.
Tuohon kuusikkoon jos tekee taimikonhoidon, vesoista nousee vielä hirville ravintoa. Ennakkoraivaus enskaan on työläs, jos jättää taimikonhoidon tekemättä.
200 miljoonaa on vaatimaton luku sorkkaeläimien todellisesta haitasta. Minunkin on laskettava jo pelkän asuinympäristöni suojaamisesta ja haitasta vähintään tonni vuodessa. Jos kaltaisiani on 2% väestöstä, niin jo se on 100 miljoonaa. Toinen sata miljoonaa olisi laskettava jo hirvikärpästen aiheuttamasta haitasta. Kaikki laskettuna todellinen haitta on tähtitieteellinen.
Asioihin puuttuminen on ongelmallista, kun aihe on MYÖS isokenkäisten pyssyleikki.
Ilman hirvieläimiä Suomea ei olisi koskaan asutettu. Vegetaristit olivat luhytikäisiä kivikaudella. Huomenna jotkut istuu makkaratulilla metsästyksen lomassa, toiset läähättää raivaussahansa kanssa pöheikössä. Lisäksi valtio vie joka kolmannen euron pyyn myynnin verotettavasta tulosta.
Suorittava: ”Paikkakunnallamme ei ole tänä vuonna tähän mennessä tapahtunut kahden valtatien vaikutuksesta huolimatta yhtään hirvikolaria ja pienempiä sorkkaeläimiä on jäänyt auton alle ” kourallinen”.”
En ole varma paikkakunnasta, mutta ainakin Jyväskylässä 2022 kouralla oli kokoa reippaasti. Jopa 4-tiellä, mikä lienee tuossa kohtaa aidattu, ajettiin useita kolareita.
Tolopainen: ”Huomenna jotkut istuu makkaratulilla metsästyksen lomassa, toiset läähättää raivaussahansa kanssa pöheikössä. Lisäksi valtio vie joka kolmannen euron pyyn myynnin verotettavasta tulosta.”
Toiset ovat huomenna Länsi-Uudellamaalla syntymäpäiväherkkuja nauttimassa, eikä tipu hatun lipasta sadevedet nokiseen makkarankyrsään. Niin, viehän se verottaja kolmasosan siitä v e r o t e t t a v a s t a tulosta, mutta ei lähellekään puunmyyntitulosta. Olisikohan Tolopaisenkin aika jo hieman paneutua syvällisemmin tuohon verosuunnitteluun. Se kun on sitä mahdollisuuksien taidetta.
Tarkennan Gla:lle , että kyseessä ovat tiet 18 ja 23. Hirvikolareita siis nolla tällä alueilla.
Olen kolunnut tällä viikolla eri puolilla paikkakuntaa metsäautoteillä etsimässä hirven jälkiä fillaria apuna käyttäen. Kahdesta paikkaa olen jäljet löytänyt. Toisessa yhdet ja toisessa kahdet ja kilometrejä on kertynyt runsaat sata sateiden pehmittämillä teillä. Jäljet näkyvät varmasti tuoreessa hiekassa. Muina vuosina jälkiä on löytynyt etsimättäkin. Nyt ei .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.