Suorittava: ”Joidenkin mielestä vain tuo tolkuton luonnonelävien tappaminen tuntuu olevan ainoa työkalu siinä pakissa.”
Tolkuton on sinun määritelmäsi. Mutta jos hoidettuja taimikoita syödään, vaihtoehdot hirvikannan leikkaamiselle on aika vähissä. Itse käytän tolkuttomasti rahaa Tricoon, kun en hirvieläinkantaa saa leikattua, mutta ei siinäkään oikein metsätaloudesta voi puhua.
”Samaan aikaan ,kun vollotetaan muutaman taimen menetyksestä , saattaa saman metsänomistajan taimikko tuhoutua toisaalla totaalisesti hoidon puuttuessa.”
Anna kaksi esimerkkiä tämän palstan vollottajista, joilla on hoidot rästissä. Vai keksitkö vollottajastereotypian ihan itse.
Tiedä sitten miten asiaa auttaa nämä mehänp.-vessit laskelmineen. Tärkeä asia olisi, mutta liudentuu kun menee foliohatuilla takalaittomaksi.
Olihan tällä palstalla taannoin laskelma missä tekemättömät sellutonnit ja lentokonefanerit laskettiin mukaan hirvivahinkoihin. Taidettiin jo 15 miljartiin päästä.
Gla:lle on todettava ,että tarkastetut hirvivahinkokohteet ovat varsin usein moniongelmaisia . Hirven tekoset eivät edes välttämättä ole ongemista suurin . Kaikki tuottoa alentavat tekijät määritetään kuitenkin mieliusti hirvien aiheuttamiksi. Tämä käy ilmi ,kun seuraa muitakin tiedotusvälineitä ,kun tätä palstaa.
Männyntaimia tuhoutui monta kertaa enemmän lehtipuiden varjostuksen tuloksena verrattuna hirvien tekosiin. Jos taimikko unohtuu pariksi vuosikymmeneksi ,ei ole montaa mäntyä jäljellä. Vikapääksi tapahtuneeseen todetaan kuitenkin hivi ,jos palstalta löytyy jäljet.
Noin puolessa maamme taimikoista on hoitohommat jätetty joko osin tai kokonaan tekemättä ,joten tuoton alenemaa löytyy muualtakin ,kun männiköistä. Kukaan ei ota kantaa siihen ,kuinka suuret menetykset siitä maallemme aiheutuvat. Ainakin laiminlyöntien paikkailemiseen kuluu runsaasti tukieuroja eikä niilläkään saada aina välttämättä aluetta kuntoon .
Metsästäjät ovat tehneet osansa hirvien torjunnassa. Nyt on metsänomistajien vuoro näyttää kyntensä ja puolittaa hoitorästit.
Minä en puhu muiden puolesta, enkä ota kantaa rästikohteisiin. Niistä voi keskustella oman otsikkonsa alla.
Minulta on syöty koivikoita ja männiköitä, kun suojausta ei ole tehty Tricolla. Käsitellyissä vahingot ovat mitättömiä. Toisaalta suojauksen kustannukset ovat suuria.
Arvasin, ettet pysty yksilöimään metsätalouden harjoittajia tähän asiaan liittyen. Käännät vain keskustelun muihin asioihin.
Oma näkökulma on, että mikäli tricolla on huomattava vaikutus taimikon pelastumiseen hirvialueella tulisi maanomistajan saada siihen reilu tuki. Jos en väärin muista, niin lupamaksuista jäi reilu siivu käyttämättä. Viittaan metsälehden juttuun.
Sinällään nykyjärjestelmä on hieman väärä, ettei tueta ennakoivaa pelastusta taimikolle vaan vasta siinä vaiheessa kun tuho on käynyt.
Esimerkiksi Keski Euroopassa valtioiden metsureiden yksi työlaji on taimikoiden aitaaminen riistaeläimiltä.
Samaa mieltä kuin itämaan ihme. (Toinen ennalta ehkäisevä työlaji jolta poistui tuki on juurikäävän torjunta.) Lupamaksujen ja riistanhoitomaksujen tuotosta menee suurin osa järjestelmän ylläpitoon eli kannan seurantaan ja lupien myöntöön (riistaviranomaisten palkkoihin ja tietojärjestelmiin). Siinä mielessä pukki kaalimaan vartijana, että ei ole järjestelmän etu alentaa lupien määrää kun siitä määrärahat alenisivat. Olisi terveempi tilanne jos ainakin lupaviranomainen Suomen Riistakeskus rahoitettaisiin täysin verovaroin. Jos ei kokonaan, niin ainakin kaatolupia myöntävät henkilöt.
Turhaa vekslaamista. Lupia myönnetään nykyisin ”yli kylkien” ja niitä jää reilusti käyttämättä. Silti hirvikanta on saatu alennettua yhteisesti sovitulle tasolle. Jossakin jopa sen alle.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.