Pelastuipa joku vuosi sitten meilläkin pari koiraa gps:n ansiosta. Toisessa tapauksessa saatiin pysäytettyä liikenne koiran ravatessa tielle ja toisessa tapauksessa koira ehdittiin viime hetkellä pelastamaan jään petettyä sen alla. Tuli kiire ,kun kännykässä näkyi ,että koira haukkui järvessä . Nopea toiminta ja kesämökiltä löytynyt sub-lauta koituivat koiran pelastukseksi. Hädin tuskin jaksoi enää pitää päätään pinnalla ,kun omistaja kirves apunaan sai hilattua itsensä avannolle. Molemmat koirat voi luokitella erinomaisiksi hirvikoiriksi. Toinen niistä jouduttiin lopettamaan tänä syksynä ,kun se loukkasi pahasti jalkansa ylittäessään kivikkoista puroa.
Eli voisiko ne, jotka metsästäjiä moittii puhelimen ja siinä olevien sovellusten käytöstä, perustella tähän liittyvät ongelmat? Onko metsätalouden harjoittajallekin excel väärin, pitäisi laskea helmitaululla. Tai tosimiehet laskee päässä puustoarvion ja vertaa puukauppatarjousten hinnat. Puukaupparahatkin käydään nostamassa pankista ja noston pankkivirkailija kirjaa käsin mustekynällä metsänomistajan pankkikirjaan, eikö vain.
Lappeenranta on tarttunut toimeen ja koulussa Ylämaalla opetetaan hirvestystä.
Tämä onkin hyvä juttu. Allekirjoittanutkin ajoi Vaalimaan tiellä Ylämaalta tullessa yhden hirven hengiltä. Aika arvaamaton ja kallis tapa rajoittaa hirvikantaa.
Hirvistä aiheutuu 17 eri vahinkolajia, joiden yhteinen kustannus on toista miljardia.
Metsien kasvu pysyy luokkaa 20 % alemmalla tasolla kuin ilman hirvieläimiä. Kuusettuminen ja 5 milj. tn latvojen ja kasvukerkkien syönti vaikuttaa merkittävästi.
20 % metsien kasvun arvosta on jo 800 miljoonaa. Loppu tulee muista tuholajeista.
Metsien kasvu pysyy maltillisena , kun niihin ei panosteta. Unohtuneet ja oman onnensa nojassa kituvat nuoret metsät eivät ole harvinaisia. Hintalappu seuraa tekemättömyydestäkin.
Suolainen hintalappu on liikkumattomuudella ,juopottelulla ja ylensyönnilläkin. Keskustellaan aivan eri kokoluokan asioista muutaman hirven tekosiin verrattuna. Hirvi syö elääkseen ,mutta moni ihminen viettää makeaa elämää kuollakseen aiheuttaen sitä ennen mittavan laskun yhteiskunnalle.
Noilla ihmisten itse aiheuttamilla on toki valtava hintalappu, mutta se ei liity mitenkään metsätalouteen. Se ei myöskään anna aihetta jättää metsätalouden tuottavuuden työkalupakista pois pyrkimystä vähentää hirvieläinten tuhoja.
Joidenkin mielestä vain tuo tolkuton luonnonelävien tappaminen tuntuu olevan ainoa työkalu siinä pakissa. Samaan aikaan ,kun vollotetaan muutaman taimen menetyksestä , saattaa saman metsänomistajan taimikko tuhoutua toisaalla totaalisesti hoidon puuttuessa.
Viime makasiinissa oli edustava esimerkki seurauksista ”unohtuneen” metsän tapauksessa . Hirvi harvoin onnistuu tuhoamaan metsän palstasta ottettujen kuvien ilmi tuomaan kuntoon. Ongelmaa vielä kehdataan silitellä ja selittää hyötyjä kertyvän joka suuntaan. Hyöty olisi kuitenkin vähintään kolmanneksen isompi ,jos oikeat toimenpiteet olisi tehty ajallaan. Tukieurojakin olisi säästynyt iso pino parempaan tarkoitukseen .
Se on tuo paikallinen vaihtelu suurta hirvikannassa ja oman vaikeutensa tuo vielä kesä – talvilaidun vaihtelu. Eräällä hirviseurueella Pohjois-Karjalassa oli tänä syksynä yksi hirvilupa ja se käytettiin ekana viikonloppuna, vaikka piti valkatakin sopivaa. Tänä vkl sitten oli hirvilaskenta ja reilun 3000 ha alueelta laskettiin 21 aikuista hirveä 7 vasaa! Paikoitellen niitä ei sitten vissiin hirvitalousalueella ole.
Täysin normaali tilanne. Toisilla niitä on valittavaksi asti, toiset jahtaa tammikuun puoliväliin useampia tyhjiä viikonloppuja. Esimerkiksi meidän metsästysalue on talvilaidunta, ennen lumia sieltä ei löydy kuin hyvin harvoin joku ravihirvi. Lumet kun tulee alkaa elukoita ilmaantua, ei paljoa mutta aina joku sieltä löytyy.
Tosin tämän vuoden trendi on hirvilaumat, alueellamme pyörii 2 susilaumaa, joten hirvet pakkautuu tällaisiin 4-8 hirven porukoihin. Ikinä aikaisemmin ei vastaava tilannetta ole ollut. Esim. viime viikonloppuna yhdessä porukassa 3 vasaa ja 4 aikuista. Toisessa 5 urosta.
3 lupaa käytettävissä, muttei sinne koiria uskalla laskea. Miesajona olisi metsästettävä, siitä kun alkavat valita ikä haarukasta 59-76v ajomiestä niin onnea vaan.
Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa totuudenmukaista asiaa meillä harjoitetun hirvipolitiikan aiheuttamista menetyksistä lähinnä metsänomistajille. Yhteiskunnalle ja kansakunnalle koituvat menetykset ovat vielä suuremmat. (Viesti 23.11.2023 klo 6.13)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.