Kyllä tuo avauksen otsikko vähän hysteeriseltä vaikuttaa tämän hetken tilanteeseen peilattuna. Vauhtia haetaan vielä Keski-Euroopan ja Ruotsin metsätuhoista ,joissa hirvieläinkannat ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Täälläkin tunnelmaa pidetään yllä 20 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden voimalla.
Visa ottaa kantaa metsästäjien tarpeisiin. Minä puolestani olen ottanut kantaa siihen ,että nykyinen hirvimäärä ei välttämättä enää riitä pitämään metsästäjien kiinnostusta yllä. Kolmanneksen kato seuravahvuudessa vuoden sisällä on yksi konkreettinen esimerkki kiinnostuksen vähenemisestä. Toimeliaimmat lähtevät kyllästyneenä tyhjänpyytämiseen .Mistä ammennetaan joukot torjumaan seuraavaa hirvi-invaasiota lähimmän kymmenen vuoden sisällä? Hirvikanta kääntyy kuitenkin väistämättä kasvuun jo lähiaikoina. Tästä on riittävästi esimerkkejä vuosikymmenien varrelta.
PS. Kolme koiraa metsässä eikä yhtään havaintoa koko päivänä. Jo kolme havaintovapaata päivää viidestä tähän mennessä.Näillä spekseillä metsästyksen voisi lopettaa tältä syksyltä vaikka heti.
Kyllä se nykyinen määrä pitää metsästäjien kiinnostuksen yllä ainakin täällä päin. Elukkaa tuntuu riittävän niin että hirvet tuntuu olevan jo aikalailla ammuttu, noo johan tässä muutaman viikonlopun ovat pyytäneetkin.
Suorittava porras julistaa vuodesta toiseen hirvien vähyyttä aivan kuin se koskisi koko valtakuntaa. Näinhän asia ei suinkaan ole, vaan alueelliset erot ovat hyvin suuria. Luken kantatilastot pohjautuvat pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta metsästäjiltä kerättyyn tietoon, vain pohjoisessa myös lentolaskentaan. Mitkähän mahtaisivat tulokset olla, jos lentolaskennat tehtäisiin niillä alueilla, joissa Luken keräämä tieto näyttää nytkin jo suurempia hirvikantoja?
Jos vertaa riistakolmiolaskentoja eri alueilla, pitää muistaa, että niissä muutamat ympäristötekijät vaikuttavat sorkallisten liikkumiseen – nämä samat varmaan kyllä vaikuttavat metsästäjien muutenkin tekemien havaintojen määrään. Siellä missä ravintoa löytyy runsaasti maastosta, lunta on paljon ja petoja vähän, ne liikkuvat todennäköisesti vähemmän ja jälkiäkin syntyy vähemmän. Etelässä ruokinnat vähentävät liikkumisen tarvetta, mutta tämä koskee enemmän valkohäntiä kuin hirveä.
Hirvet osaavat joskus yllättää melko totaalisesti. Viime talvena en nähnyt juuri lainkaan hirvenjälkiä tien laidassa, jossa liikun lähes päivittäin. Kun lähdin kevättalvella lumikenkien kansa tarkastamaan ko. tienlaitaan ulottuvaa varttunutta kuusentaimikkoa, huomasinkin hirvilauman talvehtineen kyseisellä alueella! Vain parinkymmenen metrin päässä tiestä lumesta oli vaikea löytää kohtaa, jossa ei olisi kuljettu. Kaikki sekapuuksi jätetyt männyt ja koivut oli syöty talven aikana. Opin taas yhden asian. Hirvien talvehtimisalueilla ei kannata kuusentaimikoissa kasvattaa sekapuina mäntyä eikä koivua.
Opimme siis että talvehtimisalueella ei kannata kasvattaa muuta kuin kuusta, ja sehän aiheuttaa vain hirvien siirtymisen muualle talvehtimaan, eikö niin?
Niinkin voisi päätellä. Hirvillä on pitkät jalat, ja ovat tottuneet kävelemään. Kyllä ne ruokapaikkansa etsivät kaukaakin, ennen kuin opettelisivat kuusenhavuja syömään. Ei hirvi kovin helposti itseään nälkään tapa.
Kyllä taitaa visa olla niin että te muutamat puuntuottajat olette vuosia jankuttaneet että hirvikanta on koko Suomessa liian korkealla tasolla. Minusta on nyt turha suorittavaa tästä moittia. Me hirvijahdissa olijat olemme kyllä huomanneet että tiheyksissä on suuriakin eroja eri paikka kunnilla. Eikä niitä syöntiongelmia joka paikassa ole.
Tottakai hirvet siirtyvät ravinnon mukaan eri talvehtimisalueille. Meidänkin metsästysalue oli puhdasta kesäaluetta mutta kun valtio ja yhtiöt hakkasivat vanhat metsät alas ja tuli tilalle nuoria taimikoita niin jopa alkoivat viihtymään. Siitä huolimatta hyviä mäntytaimikoita on kasvussa. Toki on myös syötyjäkin. Yllättävää että nämä samat syödyt taimikot ovat vuodesta toiseen hirvien mieli aluetta.
Hyvin ovat hirvet piiloutuneet. Myönnetyistä 80 pyyntiluvasta käytetty vasta 37,5. Pankissa 17,5. Suunnitellusta aikuiskiintiöstä puuttuu komannes ja vastaava luku vasojen kohdalla on puolet. Taitaa tulla ennätyksellisen matala kaatoposentti tällä metsästyskaudella. Kukaan ei voi väittää ,että lupia on myönnetty liian vähän.
Hirvikannan kehitys kauden aikana on saanut uusia ulottuvuuksia hirvitalousalueV-S2:n alueella. Hirvien määrä on pudonnut reippaasti arn:n esittämän suositustason alapuolelle jo tähän mennessä. On käynyt juuri niin ,kun olen kauan aikaa kertonut. Kaatomäärät riippuvat olosuhteista ja metsästäjistä. Riistaneuvoston esitykset eivät ole sitovia päätöksiä. Paikallinen tahtotila ja osaaminen ratkaisevat lopputuloksen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.