Yritin summata Hesarin jutun kommentteihin tällä palstalla oppimani taimikonhoitoperiaatteet. Periaatteessa pääpuulajin tiheyden nosto saattaisi auttaa hivenen männyn ja koivun taimikossa, jos tarpeeton muu lehtipuu lanataan huolellisesti kenttään varhaishoidossa.
Hirvieläinkannan olisi kuitenkin oltava alueella kohtuullinen, jotta syöntipaine pysyisi aisoissa. Neljä hirveä tuhannella plus pienet sorkalliset päälle ei oikein tuntuisi enää kohtuulliselta, vaikka ollaan parhaan ilmaston alueella Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Suorittava: ”Vielä isompi hintalappu on ollut ainakin tähän asti sillä ,että istutetut taimet ovat nuutuneet vesakon alle.”
En tiedä, mikä on tuon laskennallinen kustannus. Mutta kun ihmisten liikkumattomuudella on miljardiluokan kustannukset, huomataan että aina löytyy hirviä isompi ongelma. Ainoa kiinnostava asia tässä yhteydessä on se, ettei ne liity mitenkään tämän aiheen käsittelyyn.
Tuota Annelin etusivun juttua tarvii sen verran korjata että hirvieläinten määrällä ei tunnu olevan vaikutusta punkkien levittävien tautien kanssa. Tästähän vasta julkaistiin tutkimus tietoa. Myyrät ja jänikset ovat sitten toista maata.
Eikös tuossa samassa tutkimuksessa todettu että kuusen istuttamista väärälle maapohjalle tulisi välttää jatkossakin. Nykyinen hirvikanta ei puolla tätä valintaa.
(Luinkin tuolta uutisista että ruotsalaisten tekemä tutkimus punkeista ja hirvieläimistä olikin jotain huuhaata. Jota nyt sitten henttosen toimin ollaan oikomassa. Joten Anneli olikin ihan oikeassa.)
Kommentin lopussa on merkitty sulkuihin kohta, joka selventää asian eli mielestäni se on ihan oikein.
Mutta ML:n uutisessa tämä kohta pitäisi syöpyä jokaisen takaraivoon:
”Korvatut hirvituhot eivät kuvaa todellista tuhotilannetta. Uuden työkalun kuvaajat ja ennusteet on tuotettu valtakunnan metsien inventoinnissa mitattujen hirvituhotietojen ja Luken tekemän hirvikanta-arvion perusteella”, kertoo erikoistutkija Ari Nikula Lukesta.
Jep, mutta vahinkotilasto koostuu isolta osin ajalta ennen vuotta 2018 ,jolloin hirvikanta lähti jyrkkään laskuun. Tieto hirvien nykyisestä määrästä on ajan tasalla,mutta vahingot perustuvat ko ajankohdan jälkeen(-18) arvioon, jos mittapuuna käytetään valtakunnan metsien inventointien tuloksia.
PS. Paikkakunnallamme ei ole tänä vuonna tähän mennessä tapahtunut kahden valtatien vaikutuksesta huolimatta yhtään hirvikolaria ja pienempiä sorkkaeläimiä on jäänyt auton alle ” kourallinen”. Saalistietoja kauriista ei ole ja valkohäntiä on päätynyt pataan tähän mennessä pari aikuista ja yksi vasa/80 pyyntilupaa. Hirvieläimet eivä ole enää ongelma ainakaan täällä. Ainut haaste on saada nykyisetkin pyyntiluvat käytettyä alhaisen kiinnostuksen vuoksi. Revittely hirvien haitallisuudesta ei ainakaan tällä korkeudella ole enää ajankohtaista.
Kiitos korjauksesta Mm. Ei se Kjellander & Wikström -selvitys kai ihan huuhaata ole. Osin on järkevää pohdintaa siitä, mitkä ravintoketjun lenkit ovat kykeneviä ja tarpeeksi yleisiä ollakseen ihmisten punkkitaudeissa merkittäviä vaikuttajia. Johtopäätökset on tehty metsästäjiä suosien, niin että on löydetty sopivat syylliset punkkitauteihin: supikoira joka ei ole kiinnostava riistaeläin, ja jäniseläimet joita on joka tapauksessa tarpeeksi metsästettäväksi.
Mikä on jäniseläinten kyky ylläpitää punkkitauteja, sitä ei ole kai käytännössä testattu. Saariympäristöissä kuten Kotkan saarissa nähdään paljon punkkeja, vaikka ei ole hirvieläimiä. Epäilys kohdistuu ainakin siellä johonkin muuhun, ehkä juuri jäniksiin ja merilintuihin? Supikoiran rooli on mielenkiintoinen mutta pääosin tuntematon.
Kuten Metsäuutisissa tarkennettiin, noista nimetyistä syyllisistä ei ole kovin paljon tutkimustietoa, mutta hirvieläimistä siis on jo omassa maassammekin tehtynä. Myyriä ja lintuja ei jutussa mainittu, mutta ne ovat punkkien ja punkkitautien yhteisessä elonkierrossa aivan oleelliset: niissä samoin kuin ehkä rusakoissa bakteerit ja virukset säilyvät luonnossa.
Omassa pihassani oleskelevat kaikki tärkeimmät levittäjät: metsäkauris, mustarastas ja rusakko. Oletettavasti myös myyrä. Koirassa taisi olla yksi tai kaksi punkkia koko kesänä, mutta se on saanut estolääkityksen ja nurmikko on pidetty lyhyenä.
Kun hirvet muuttavat hyvin hoidetun männikön huonolaatuiseksi hieskoivikoksi, on siihen saatu korvaus aivan naurettava. Eiköhän jokainen metsänkasvatuksen kanssa tekemisissä ollut osaa laskea todellisen vahingon suuruusluokan.
””Ruotsalaistutkimuksen mukaan jo 10-15 % tuhoaste, mikä ei välttämättä vielä tarkoittaisi korvattavaa tuhoa, johtaisi 100 vuoden kiertoajan puitteissa 35-50 % tulonmenetykseen yhdistettyinä kasvu- ja laatutappioina.”
Miten tuo on laskettu ja miten se soveltuu Suomen oloihin?
Suomessa kiertoaika tällä hetkellä näyttää olevan lähempänä viittäkymmentä vuotta kuin sataa vuotta ja laadulla ei tarkoiteta puun teknistä laatua. Kenelle on maksettu laatulisää 1970 luvulla pystykarsituista männiköistä?
Neljä vuotta sitten; ”Tyypillisimmät hirvituhokohteet olivat männyntaimikot, joita on 16 prosenttia taimikoista. Taimikon uudistuminen kestää vähintään 20 vuotta, mutta samalla tuhoalueet lisääntyy vuodessa 150 000 hehtaaria kunnes eläimet palaavat takaisin uudistettuun taimikkoon.
Palautumisen aikana yhteensä kolme miljoonaa hehtaaria jää pois tuotannosta. Menetetyllä puutuotolla voisi Suomeen rakentaa kolme sellutehdasta lisää. Menetetty sellutuotanto viennin arvo on noin 8,4 miljardia euroa vuodessa. Valtiolta jää joka vuosi saamatta 600 miljoonan euron verot.” MT 2019
Tuosta voi laskea paljonko kilohinta ruholla on. Vakuutusyhtiöiden korvaukset lisäksi menetetyt ihmiset jää korvaamatta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.