Suorittava: ”Visan esimerkkiin on todettava ,että läheskään kaikki tyvimutkat eivät ole hirvien aiheuttamia. ”
Tunnistan omista ensi- ja kakkosharvennuskokoluokkaa olevista koivikoista Visakallon kuvaileman maiseman, vaikken ihan 70% asteeseen pääsekään. Toki vikoja runkoihin aiheutuu muistakin tekijöistä kuin hirvistä. Silloin vaihtelua niin vaurion sijainnissa kuin vaurion ulkonäössäkin on paljon enemmän ja siksi etenkin koivikoissa hirvituho on selvästi erottuva.
Jos nyt tiedettä aletaan tehdä, en tietenkään pysty sen vaatimalla varmuudella osoittamaan vaurioita hirvien aiheuttamaksi ilman, että jää mahdollisuus spekulointiin. Todennäköisyys on kuitenkin riittävä. Syyllistyyhän suorittavakin vastaavasti siihen, että kiistää tällaisen analyysin tulokset ilman näyttöä aiheesta ja metsikköä näkemättä.
Arvaukseni on, että tulevaisuudessa ulkoisesti virheettömät, mutta sisällä olevan virheen takia sahaukseen kelpaamattomat osataan raakata pois ja ne alentavat puukauppatiliä. Korvauksia on turha näistä odottaa, kukapa nyt ehkä vuosikymmeniä aikaisemmin tapahtuneesta hirvituhokorvauksia olisi valmis maksamaan varsinkaan, kun sahalla todetun virheen määrittely hirvituhoksi on täysin mahdotonta.
Hirvien puille mahdollillisesti aiheuttamista vahingoista keskusteltaessa unohdetaan aktiivisesti se seikka ,että vioittunut jalostukseen päätynyt raaka-aine on peräisin siltä ajalta ,kun hirviä oli puolet nykyistä enemmän. Tämän päivän hirvimäärillä vauriot ovat vähintäänkin puolittuneet ja riskiä voi pienentää pitämällä taimikot vähemmän houkuttelevina ja lisäämällä männyn istuttamista tai kylvöä.
Ei tietenkään ole kiellettyä vähentää hirviä siellä ,missä niitä todetaan olevan liikaa. Turha hysteria vahinkojen suhteen on syytä kuitenkin lopettaa. Ne hirvet ovat saaneet kuolemantuomion ,jotka ovat aiheuttaneet 20 vuotta sitten ja sitä myöhemmin tapahtuneet vahingot .
Seuraavaksi voitaisiin keskustella hirvien aiheuttamasta mäntyjen vaihtumisesta hieskoivuiksi. Minun kohdallani tämä siirtymä on 20% männylle uudistetuilla pinta-aloilla, eli kysymys ei ole kovin vähämerkityksisestä asiasta. Karummilla männyn mailla kuusi ei ole sovelias vaihtoehto korvaamaan tuhottuja mäntyjä, joten huonolaatuinen hieskoivikko on silloin käytettävissä oleva lopputulos. Jätän euromääräisen vertailun tekemättä, jokainen voi tehdä sen oman aleensa hintojen mukaan. Merkittävästä asiasta siinäkin on kysymys, kun vertaa saman mottimäärän mäntytukin- ja koivukuidun hintoja.
Minulla tuo prosentti hipoo 70%:ia yhdellä pahimmista 18 ha:n alalla. Yleensäkin paljon on ollut siirtymää männyltä hieskoivikoksi. Nyt viime vuodet olenkin jo vapaaehtoisesti jättänyt päätehakkuulla hieskoivuja kasvuun ettei hirvien urakointi harmita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.