<p><p>Varsinkin ra-koivun istutuksen pilaa ensin jänikset ja myyrät ja sen tuhon viimeistelee hirvet . </p>. Melko turhaa on hyvien jalostusominaisuuksien lisääminen ennen kuin haittaeläin- ongelmat on ratkaistu. </p>

Tuskin on tutkittu. Ei ole oikein vara tutkia, täytyy vain mainostaa ja korostaa kasvunopeutta. Eikä ole tutkittu sitäkään, onko nopeakasvuinen jalostettu kuusi maistuvampi kirjanpainajalle kuin vähän hidaskasvuisempi jalostamaton.

Miksipä se ei voisi vaikuttaa? Mistä jalostettujen taimien parempi kasvu johtuu? Onko lehdissä enemmän lehtivihreää vai mitä? Rehevämpikasvuinen taimi voi hyvinkin olla makoisampi. Miten se olisi voitu huomata jos ei ole istutettu sekaisin jalostamattomia ja jalostettuja taimia samalle paikalle. Tuskin näin on missään tehty.

Eikait varjostus vaikuta puiden geeniperimään? On vain olettamuksia kunnes asiasta on tehty tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus.

Ei löytynyt tietoa miksi jalostus parantaa kasvua, mutta kysymys on oikein hyvä. Jalostettaessa valitaan populaatiosta sukua jatkamaan ne yksilöt, joilla on paremmat kasvuun ja laatuun liittyvät geenit. Miksi geenit sitten toimivat niin että kasvu paranee, oksa jää ohuemmaksi tai oksakulma pienenee, sitä ei missään lukemassani lähteessä selitetä.

Hirvistä vielä sen verran että mikäli taimien maistuvuus vaihtelisi erittäin paljon puuyksilöiden välillä, silloin olisi mahdollista jalostaa hirville vähemmän maistuva puualkuperä. Voisi kyllä olettaa että hirveläimetkin tekevät vähittäistä suuntaavaa valintaa: vähemmän maistuvat puuyksilöt pääsevät useammin varttumaan isoiksi ja tekemään siementä.