Voipi olla että se iso kala ehtii alamitan takia lisääntyä sen yhden kerran. Jos kalastossa on saman lajin kitukasvuisempia yksilöitä, jotka tulevatkin sukukypäksi nuorempana, jo alamittaisena, niin nämä kitukasvuisemmat ehtivätkin lisääntyä alamitan takia useampia kertoja kuin isommaksi kasvavat. Voipi olla että on myös kaloja, jotka kutevat saavuttamatta koskaan alamittaa. Koska valinta suosii pienenä sukukypsäksi tulevia kaloja, niin näiden määrä lajissa lisääntyy kunnes kaikki kalat tulevat pienenä sukukypsäksi ja kanta kääpiöityy.
Monessa lajissa sanotaan naaraan olevan tehokkaampi periyttäjä.
Ruotsissa on yleisesti käytössä ylämitta tai välimitta minkä kokoisia kaloja saa pyytää, niin kuin monessa muussakin maassa. Ruotsissa kalakannat ovat paremmassa kunnossa.
Visalle on todettava vielä kerran ,että töiden ajoitus ratkaisee taimikoiden tuhoriskeistä keskusteltaessa. Vahinkoja kärsinyt taimikko voi olla hoidettu ,mutta vasta siinä vaiheessa , kun varjostus on tenyt tehtävänsä. Mäntyä on ehtinyt jo meheväityä ja raivauksen yhteydessä kannoista leviävä houkutteleva tuoksu voi houktella nelijalkaiset paikalle herkullisen ja runsaan ravinnon perässä.
Mutta kuten kollega toisessa keskustelussa totesi ,ei aiemman hirvien talvehtimisalueen männyntaimikoissa mh-n mailla näkynyt enää merkkejä tuhoista . Ei muuten näkynyt samalla tienoolla UPM:n tiloillakaan eikä Groupin palstoilla Keuruun ja Petäjäveden alueillakaan. Niistä on parin vuosikymmenen kokemukset työn merkeissä ja kolmen vuosikymmenen lisä edelliseen metsästyksen yhteydessä. Kummasti on syntynyt ihan kelvollinen metsä niillekin palstoille ,joilla laskettiin lentokoneesta käsin yli 200 hirven talvehtiva tokka alle 1000ha:n alueelta vuosituhannen vaihteessa. Nyt samoilla tienoilla talvehtii vain muutamia kymmeniä hirviä.
Talvehtimisalueiden ongelmia on turha enää korostaa. Hirvet täytyy hävittää totaalisesti , mikäli halutaan nollata talvehtimisalueiden vahingot. Muualla vahinkojen todennäköisyys on jo tällä hetkellä tavoitteiden mukaisesti siedettävällä tasolla .
Jk-keskustelussa ollut joenrantakoivikkosi voi olla myös peurojen tekoa. Eikös sinun metsät ole peura-alueella. Itselläni ainakin peurat riipii mielellään alta 2-3 metrisiä koivuja. Männyt kelpaa alle metrisinä. Ilmeisesti isommat ei enää ole niin houkuttelevia, mutta hirvillehän ne alkaa silloin kelvata. Yksi hehtaarin kuvio on ruiskuttamatta, saa nähdä miten käy. Ruiskutuskelejä ei oikein ole näköpiirissä.
Kyllä se on isompisorkkaisten aluetta ollut. Kulkureitit ja oleskelupaikat oli mustalla mullalla, viereisellä kuviolla kuuset oli näljätty sen verran korkealta, ettei tekijöistä voi erehtyä. Paikka on niin lähellä tietä, että näköhavaintojakin hirvistä on.
Keuruullakin on taimikon elinvoimaisuuteen tullut huomiota kerättyä…,niin kuin esim viimeviikolla Lappeenranta,Parikkala,Lieksa,Joensuun välillä,liikkuessa kiinnitin huomiota ,että lähes kaikki nuoret taimikot olivat mäntyä…,toki koivuakin paljon…,mutta ne oli etupäässä taimikko vaiheen ohittaneet…,niin ja piruvie..,Enossa oli ihan hyvän näköinen kuusen taimikko…männyn taimikot lähes 100% kylvämällä uudistettu,osa kenties ylitiheitä…,kenties sorkkaeläinten takia…,mutta missä on ne 50% taimikoista missä on ne taimikonhoito työt laiminlyöty..oman arvion mukaan todellisuudessa niitä on 5-10%..,mikä on aika vähän,ottaen huomioon metsänomistaja rakenteen..
Jos nyt vähän mutkia vedetään suoriksi..,niin jos sorkkaeläimiä on paljon…,niin ainakin istutus männiköissä tuhot ovat hyvin todennäköisiä…,onko ne lehtipuista vapaana tai ei,ei sillä ole kovinkaan suurta merkitystä..,taasen niinkuin meilläpäin missä niitä männyntaimikoita ei juurikaan ole,niin tuhot on varmoja vaikka sorkkaeläimiä olisi hyvinkin vähän..
Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut,niin minun metsän kupeessa n.20ha metsähallituksen taimikosta peurat tärvelivät ainakin 80%:sti männyntaimet istutuksen jälkeisenä vuotena.,lehtipuuta vesoi vasta seuraavana vuotena jolloin söivät ne lehtipuun vesat,jättäen ne kerran syödyt alle polvenkorkuiset männyntaimet rauhaan..
Jos ne taimikkotuhot vältettäisiin oikeaaikaisella raivauksella,niin uskoisin että olisihan niitä männynistuttajia muitakin kuin minä meidän kylällä…+metsähällituksen taimikko v.2017.,joka on itseasiassa mänty kuusi taimikko
Viime talvena totesin, että raivauksella voi tosiaan houkutella hirvet paikalle. Perkasin sekapuustoista kuviota, kuusta, koivua ja mäntyä. Tankkaustauolla työmaan poikki ilmestyi hirven jäljet. Ilmeisesti kiinnostui tuoreiden oksien hajuista ja päätti tulla katsomaan. Muulloinkin jälkiä siellä oli, kun oli muutaman päivän mittainen työmaa.
Jos tuo yksi kuvio jää tänä syksynä ruiskuttamatta, sen lähistöltä ei sitten tänä talvena raivata taimikoita. Muutenhan mahdollinen hirvituho menee huonon hoidon piikkiin. Rästiin jäänyt ruiskutus ja väärin ajoitettu raivaus. Onneksi valinnan varaa on 300 m, 3 km ja 15 km etäisyyksillä olevien kuvioiden raivauksissa.
Edellisten kirjoittajien kaltaisia havaintoja maastosta on hyvä kirjata tutkimustiedon täydentäjiksi. Riistakeskuksen johtaja oli tiiviisti puhelimessa eilen Metsätieteen päivillä. Metsälehden artikkeli summaa viimeaikaista keskustelua.
”hirvivahinkoja selittää parhaiten hirvien määrä suhteessa ravintoresurssiin”
Eli molemmat on oltava hyvässä hoidossa, sekä hirvieläinten määrä että tarjolla oleva ravintoresurssi. Ravintoa voidaan tarjota ajoissa hoidetuissa taimikoissa, kuten suorittava porras on meitä opastanut. Kuitenkin koska kaikki pääpuulajimme (koivu, kuusi ja mänty) kuuluvat hirvieläinten ruokalistalle, siitä ei vaan päästä yli eikä ympäri, että hirvieläinkanta on tärkeä taimituhojen selittäjä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.