Eikös se lehden tarkoitus ole se ettei kaikkien kiinnostuneiden tarvitsisi mennä tiedon lähteille sekä se että lukijoilla lisääntyisi ymmärrys ja jopa osaisi arssinoida jutun todenperäisyyttä?
Tapioon soittaisi sadat ihmiset samasta asiasta… Sitä en osaa oikein arvostaa. Eihän tuon olisi ollut paljoa vaadittu jutunkirjoittajalta, tärkeämpää näyttää olevan otsikko kuin sisältö.
Ai niin, Raamattua ja Tapion julkaisua ei tarvitse arssinoida niissssä on totuus ai miten se menikään…
Tomperi. Uutinen on yleensä lyhyt ja napakka. Jos sitten tehdään lehteen oikein artikkeli, voidaan paneutua laajemmin yksityiskohtiin. Sorkka-hankkeen raportti on helposti löydettävissä ja suomenkielinen, joten taustatiedon kaivaminen on helppoa. Jos Tomperi luotat aina toisten arvioon, olet toisten armoilla.
Jos Sorkka-hankkeen jostain tuloksesta löytyy keskusteltavaa, kannattaa ottaa asia esiin tällä palstalla, kuten on nyt tehtykin metsänhoito-ohjeiden osalta. Jos palstalaisilta ei löydy tarpeeksi tietoa, sitten joku voi olla yhteydessä Tapioon ja hankkia lisätietoa. (Juuri äskettäin hankin Lukelta puuttuvaa tietoa juurikäävästä.)
Yhdyn Ranen viimeiseen kommenttiin edellisellä sivulla siinä suhteessa ,että en missää nimessä toivo 20 vuoden takaisia hirvimääriä takaisin. Siltä ajaltahan nuo epämiellyttävät kokemukset metsänomistajienkin kohdalla enimmäkseen ovat.
Vihjaukseen siihen suuntaan ,että kaikki myönnetyt luvat olisi tällä metsästyskaudella käytettävä, suhtaudun vähän kriittisemmin. Noin 20% luvista on pankkilupia ja tarkoitettu vain sinne ,missä on tarve leikata kantaa. Kaikissa tilanteissa on pidettävä huoli siitä,että pyyntilupaehdot täytyyvät ja riittävä määrä hirviä jää jatkamaan sukua.(=keskimäärin uros , naaras ja vasa tuhatta hehtaaria kohti) . Jos mennään yli tavoitteiden ,on monilla edessä välivuosi metsästyksestä tulevalla kaudella ja siitä välivuodesta muodostuu useiden kohdalla pysyvä olotila. Sitten katsellaan viisi vuotta ja ollaan samoissa asetelmissa ,kun vuosituhannen vaihteessa. Hirviä on joka paikka täynnä , mutta metsästäjiä ei ole enää riittävästi korjaamassa tilannetta.
Hirvivahingoista kestusteltaessa olen ihmetellyt ,miksi yleisesti pyritään jättämään hirville mieleistä syötävää juuri taimikoihin. Vahingot keskittyvät kuienkin pääosin sinne ,missä ravintoa on runsaasti. Vähemmän näkyy tutkimustuloksia toisesta vaihtoehdosta ,jossa kasvatettavasta taimikosta on poistettu ajoissa kaikki tarpeeton . Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla olen nähnyt huomattavasti enemmän onnistumisia ,kun niiden kohdalla jossa ”korvaavaa” materiaalia on jätetty taimikon sekaan. Käytännössä näin on saatu aikaan vain moniongelmainen kohde ,jossa sekä hirvi ,että ylimääräinen vesakko aiheuttavat vahinkoa varsinaiselle taimikolle.
Koivu- ja mäntytaimikoissa on vaikea olla jättämättä mieleistä syötävää. Itse ainakin säästän kasvatuskelpoiset taimet, kunnes uskallan niitä harventaa. Särkymävaraa pitää olla. Toki piiskaavat yksilöt otan pois jo aiemmin. Se on eri asia kuin jättää raivaukset tekemättä, mikä hidastas taimikon kasvua.
Kuusikossa jätän vain sekapuustoksi tarkoittamani.
Matti Kärkkäinen kirjoitteli joskus Metsälehdessä, että 30 tutkimuksen perusteella vesakko lisää hirvituhoja, joten ei tämä tutkimukselle vieras tieto ole. Vain joku maalaisjärkeensä luottava mo saattaa ajatella hirvien jättävän kasvatettavat yksilöt rauhaan vesakon seasta.
Ainut järkevä tapa hoitaa näistä sorkkaeläimistä koko yhteiskunnalle aiheutuvat kohtuuttomat kustannuksen on pienentää kanta kerralla kunnolla siedettävälle tasolle. Toiseksi pitää pohtia järjestelmä sellaiseksi, että kanta ei pääse uudelleen ryöstäytymään.
Jo metsätalous on Suomelle vieläkin sen verran tärkeä ala, että ei sitä nyt näiden sorkkaeläinten takia kannata vinouttaa ja vaikeuttaa. Sen nyt kuvittelisi jokaisen ymmärtävän. Minä en tiedä viisastenkiveä kuinka asia tulisi hoitaa, mutta järjellinen päämäärä on yksiselitteinen.
Asia on hoidettu asetettujen tavoitetiheyksien mukaan. Tietenkin tiheyteen pitää myös päästä. Se on metsästäjien tehtävä josta metsänomistajat antavat resurssit. Tietenkin tavoitetiheys pitää olla myös sellainen että hirvieläin kannan elinkelpoisuus säilyy.
Elinkelpoisuuden vaarantuminen ei ole millään huomioitava asia, niin kaukana se on. Jos puoletkaan suorittavan jutuista on totta, metsästäjät eivät saa hirvikantaa vaarannettua, vaikka yrittäisivät.
A.Jalkanen: ”Kuinka istutettu koivu Visakallon seudulla pärjää hirvien kurituksessa? Oletko harkinnut kylvää koivua? Riskipitoinen hanke sekin on heinittymisen vuoksi. Siemenpuita voi jättää koivulla kylvössä, niitä tarvitaan vain yksittäispuita hehtaaria kohden.”
Kesäkoivuilla on nyt vuosikymmen menty. Asiassa on auttanut, ettei puhtaista koivikoista ole meillä tullut hirvien talvilaitumia toisin kuin männiköistä. Kesäsyönti on yleensä lyhytaikaista, ja hirvet käyvät silloin yksittäin, tai sitten emä vasan kanssa. Katkominen muuttaa koivun kasvatuskelvottomaksi, alempien oksien syönti ei. Kylvöä kokeilin muutamaan kohteeseen aikoinaan, mutta valitettavan huonolla menestyksellä. Koivujen jättämisessä siemenpuiksi on myös huono ennuste. Jos puu on lehdessä, ja tuulee vähänkin kovemmin veden kanssa, koivut kaatuvat ensimmäisinä.
Tänään olin vaihteeksi hirvien tekosiin tyytyväinen. Aloin perata kolme vuotta sitten kuuselle istutettua rehevää turvepohjaa, jossa vatisto oli venähtänyt ihmisen korkuiseksi. Hirvet olivat kulkeneet alueen moneen kertaan syödessään alueelle nousseista koivuista tuoreet latvukset ja tehden alueelle hyvät polut. Se kyllä helpotti raivausta huomattavasti!
Gla. Jos hirvikanta laskee alle 1 /1000 ha niin hirven geneettinen pohja kärsii. Jo 1, 5 se vaaraantuu. Sitähän ei voida tehdä vaikka kuinka se olisi metsänomistajille mieleen. Geenipohjan tuhoamisen estää jo kansainväliset sopimukset.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.