Ymmärrän, että joidenkin eläin- ym. luontotuhojen on syytä hillitä, mutta tartteeko tuosta erikseen nostaa numeroa. Rotatkin saattavat tehdä tuhoa muutaman millin edestä hiiristä puhumattakaan.
Viikon sisällä on tiedoteltu tuulituhoista. Monelta on olliut sähköt poikki ja pakastimen hirven lihat alkaneet lämmetä, jne.
Ts. olemme osa luontoa ja sen venkoilua ja siihen kuuluvat hirvituhotkin.
No jo on ajatusmallia, että ihan hirviä pitäisi suojella ihmiseltä?!? Noudatetaan sitten samaa ajatusmallia myös petoihin. Ne ei siis aiheuta ihmiselle vaaraa, vaan ihminen niille.
Junaraiteiden vaarat pitää kyllä veloittaa matkustajilta, mutta että autoilijat maksaisi hirviaidat? En kyllä epäile, etteikö noin olisi, muuta väärin menee. Hirvimiesten pitäisi maksaa kustannukset, kun kerran haluavat harrastaa ja ylläpitää suurta määrää.
Jos joku ei hoida metsiään, se ei ole mikään peruste ylläpitää korkeaa tuholaisten määrää.
Jokainen voi ostaa aggregaatin ja pitää pakastin kylmänä. Samoin rottia voi hävittää ihan loukuttamalla. Mutta jos naapuri ruokkii kantturoita rajan takana, kovin on vähän keinoja torjua haittoja. Siksi tarvitaan lainsäätäjää mukaan. Samoin tuulituhot, en minä ole niitä tilannut. Ne tulee ihan pyytämättä ja siksi niiden haittojen torjuntaan tarvitaan lainsäätäjää.
Hemputtaja varmasti nostaa äläkän, jos piha olisi täynnä hanhia. Vai olisiko mielipide edelleen sama, valkoiseksi maalattu takapiha kuuluu luonnon monimuotoisuuteen?
Tuholaskelma on varsin teoreettinen. Olisiko kaikelle tarjolla olevalle puulle markkinoita? Tähän mennessä puu on riittänyt reilusti kaikkiin tarpeisiin ja hakkuusäästöjäkin on kertynyt.
Kuten jo aiemminkin on todettu , hirvivahingot kohdistuvat taimikoihin , joissa on liikaa etukasvuisia lehtipuita. Sen taimikon tuhot olisi voitu monesti torjua pelkästään pitämällä vesakon latvuskorkeus kasvatettavien havupuun taimien alapuolella. Tämähän edellyttää vain oikea-aikaisia raivauksia , jotka toteutuessaan nopeuttavat vuosilla taimien kehitystä ja edistävät valossa muodostuvien haitta-aineiden muodostumista. Raivauksen jälkeinen vesakon syntyminen tarjoaa puolestaan hirville sopivalla korkeudella olevaa ravintoa ilman tarvetta hakea sitä katkomalla riukuuntumisen alussa olevia lehtipuita.
Taimikon kasvunopeudella on myös vaikutusta mahdollisiin vahinkoihin. Ei ole aivan samantekevää , jos taimi on alttiina tuhoille hoitamattomalla palstalla useita vuosia hoidettua taimikkoa kauemmin hitaamman kehityksensä vuoksi. Onkohan pelkkä sattuma ,jos vahnkoja joudutaan tarkastamaan juuri vähemmälle hoidolle jääneillä kohteilla ? Se vain on jäänyt saaduista tuloksista vähemmälle huomiolle ,että tarkastaja on vahinkojen toteamisen ohella joutunut toteamaan ,että taimikossa on liikaa etukasvuisia lehtipuita. Puuttuu lisäksi arvio ,mikä suoranainen vaikutus tällä on ollut tulevan puuston laatuun suhteessa hirven aiheuttamaan laadun alenemiseen. Ettei vain sitäkin olisi laskettu hirvien ”ansioksi”.
Kun raivatulle aukolle istuttaa mäntyä, tulee hirvet myös sinne syömään. Ihan puppua, etteikö tulisi. Sama koskee koivua.
Jos raivaa itse, ei ole mikään ongelma raivata 2 hehtaarin taimikko vaikka joka vuosi. Mutta jos työn ostaa ulkopuoliselta, niin varmaan jokainen pyrkii optimoimaan raivauskerrat mahdollisimman vähiin. Prosenttinikkarit jättää ne tekemättä kokonaan.
Optimointiin kuuluu tehdä homma ajoissa. Hyöty tällöin suurin ja työkustannukset pienet. Työmäärä kaksinkertaistuu myöhästyessään nopeimmillaan jo viidessä vuodessa ja aiheuttaa jatkuvan raivauskierteen. Kaksi oikein ajoitettua raivausta tamikon kehityksen alkuvaiheessa voi poistaa myöhemmän tarpeen raivaamiseen tyystin.
Tarjoilen tätä vaihtoehtoa siksi , että lähivuosina hirvikannanhoitajia ei ole enää tarpeeseen nähden riittävästi joka paikassa. Ukkoutumisen ohella pudottaa osallistujien joukkoa myös riittämätön saalisvarmuus. Hirvikantaa harventavat silloin vain pedot ,jos nekään.
Suorittava varmaan huomasikin että lehtijutussa mainittiin hanke jossa hirvituhojen vähentämisen keino taimikonhoidossa on tiheäksi jättäminen ja lehtipuiden jättäminen?
Riittää kuitenkin resursseja ampua Ilvekset ja Ahmat minimiin. Karhu, lähdetään oikein eduskunnasta asti erämaahan niitä jahtamaan. Ei vaikuta siltä, etteikö olisi resursseja saatavilla. Savosta löytyi oikein metsästäjien eliittiä, ylitti jopa uutiskynnyksen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.