Keskustelut Metsänhoito Hirvistä koituu järkyttävä hintalappu…200 miljoonaa

  • Tämä aihe sisältää 367 vastausta, 38 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten isaskar keturi toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 367)
  • Hirvistä koituu järkyttävä hintalappu…200 miljoonaa

    Merkitty: 

    Riittääkö metsälehden toimituksella asiantuntemus avata tuo tutkimus, miten tehty miten laskettu mitä arvoja käytetty?

  • Tomperi

    Koska Suomessa perustettiin riistanhoito ja valvonta organisaatiot?  Muistan kyllä ajan, kun tavoitteena oli 30 000 talvehtivan hirven kanta. Muistan sen, vielä, olin liittymässä metsästysseuraan hirvimetsästystarkoituksessa,  kiima iski seurueeseen, päättivät että karhuja jos tulee hirvien ajojahdissa niin niitä saa ampua.  Kiima oli korvia hivelevää. Että mahdollisuus ampua karhu, ensimmäistä kertaa edes mahdollisuus … sillon riitti ja olen pysytellyt jäniksissä. Koskaan suomessa ei ole ollut niin paljoa metsästäjiä kuin on tänäpäivänä, koskaan ei ole kuollut ihmisiä niin paljon metsästystapaturmissa ampumisen seurauksena kuin näinä vuosina… koskaan ei ole valvottu ihmisten ampumataitoa niin paljon kuin näinä viimeisinä vuosikymmeninä… raatoja syntyy kyllä. Moottorikelkat autot digitaaliset kartat radioyhteydet jne….  Riistan määrä tilastojen määrä senkun kasvaa mutta vuosivuodelta harvemmassa on riistan kohtaamiset,  soitimet pelkkä muisto tai sangen vaatimattomia….

    A.Jalkanen, tiedätkö mistä löytyy ns täydellinen tutkimus eikä Tapion selostus?

    Visakallo

    Alkaa seitsemän hehtaarin kylvömännikön ensiharvennus olla loppusuoralla. 40% alasta oli muuttunut hirvien toimesta hieskoivikoksi, ja säilyneistä männyistä lähes jokaisessa on mutka sillä kohdalla, mistä pitäisi kasvattaa tyvitukki. Alue oli taimikkovaiheessa ollessaan hirvien talvilaidunaluetta. Suurimmillaan kahdeksan hirven lauman tapasin sieltä muutaman kerran. Kaikki on tietysti suhteellista. Joku voi pitää asiaa vähäpätöisenä, mutta yksityiselle metsänomistajalle kysymys on merkittävästä tulonmenetyksestä erityisesti siitä syystä, että alueen hoidosta ei ole missään vaiheessa tingitty. Kulut on maksettu, mutta hirvet ovat syöneet tulopuoleen merkittävän loven.

    A.Jalkanen

    Tomperi: en ole löytänyt muuta raporttia kuin tuo Tapion. Jos haluaa tarkemmin selkoa sen yksityiskohdista, on parasta kysyä tekijöiltä.

    https://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/sorkkaelainten-vaikutus-metsien-terveyteen-ja-kasvukykyyn-ilmastotavoitteiden-kannalta-uudet-ratkaisut-sorkka/

    Hirvieläinten haitoista on olemassa myös Luken raportti, joka varmaan löytyy jos hakee luke.fi sivustolta sopivalla sanalla.

    suorittava porras

    Visalta hyvä täsmennys ,että oli kyseessä talvilaidunalue. Aikaan ,jona ko metsä uudistettiin ,hirvikanta oli vähintään- kaksin ,jos ei kolminkertainenkin tämän päivän tilanteeseen verrattuna ja talvilaitumien eläinmäärät olivat vieläkin runsaammat. Metsänhoidon käytännötkin poikkesivat nykyisestä. Taimikoihin mentiin raivailemaan vähintään kaksi vuotta nykyistä myöhemmin. Taimikon kehitys oli hidastunut jo tuosta viiveestä johtuen optimaaliseen tilanteeseen verrattuna ja alttius hirvituhoille kesti kasvun hidastumisesta johtuen  pari kolme vuotta nykyistä kauemmin.

    Voikin todeta ,että nykyisillä hirvitiheyksillä vahingot pysyvä jo siedettävinä ja entistä suuremmilla alueilla niitä ei esiinny lainkaan. Tähän saumaan tehtynä oikea-aikaiset hoitotoimet minimoivat vahinkoriskin. Talvilaidunalueilla riski säilyy ,mutta siellä siitä ei koskaan päästä eroon ellei kaikkia hirviä tapeta.

    Visakallo

    Huomautan edelleenkin, ettei minun raivauksissani ole tapahtunut mitään muutoksia yli 40 vuoteen. Kylvömänniköiden varhaisperkaus on aina tehty viimeistään viiden vuoden kuluttua kylvöstä, ja tämän jälkeen taimikko on pidetty lehtipuusta vapaana. Ne alueet, joissa männyt oli tuhottu kokonaan, annettiin tulla hieskoivulle, koska maapohjat olivat liian karuja istuttaa kuuselle.

    Visakallo

    Eipä ne hirvet ole täällä loppuneet, ovat vain siirtyneet lähistölle nykyisten taimikoiden kimppuun. 300 metrin päästä tästä ensiharvennus alueesta ammuttiin viisi hirveä, kun mieltyivät vuorostaan koivuntaimikkoon.

    Gla

    Annelin linkittämässä julkaisussa neuvotaan suosimaan kylvöä ja luontaista uudistamista. Jos Visakallon on lisäksi raivannut, hoidon puolelta on kaikki tehtävissä ollut tehty. Lopputulos on mikä on.

     

    Visakallo

    Kun kylvömännikön hirvituhot ovat sitä luokkaa kuin minulla, se näkyy pystyyn jätettävien puiden lisäksi  myös kuitupinosta. Tyvipöllin kun tunnistaa aina mutkasta. En ole vaikeuksista huolimatta kuitenkaan luopunut männylle ja koivulle uudistamisesta. Uutta hirvi-invaasiota odottaa tällä hetkellä kuusi hehtaaria nuoria kylvömänniköitä ja keväällä lyödään taas pari hehtaaria rauduksia kasvamaan. Aika moni olisi minun tilanteessani jo sortunut kuusettumisen tielle.

    A.Jalkanen

    Kuinka istutettu koivu Visakallon seudulla pärjää hirvien kurituksessa? Oletko harkinnut kylvää koivua? Riskipitoinen hanke sekin on heinittymisen vuoksi. Siemenpuita voi jättää koivulla kylvössä, niitä tarvitaan vain yksittäispuita hehtaaria kohden.

    Rane

    <p>”Tuskin monikaan metsästäjä haluaa sitä samaa hirvitalkoota mitä joskus -90 luvulla oli. Uskon että pääosa hyväksyy nykyiset kantatavoitteet jotka on määritetty. ”</p><p>Eli tuo tarkoittaisi että kaikki luvat käytetään?</p>

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 367)