Mm: ”Lainasit gla ansiokkaasti tekstiäni toisesta ketjusta. Toki tekstiä saa lainata mutta hyvä olisi pitää huolta ettei asiayhteyttä myöskään muuteta.”
Itse asiassa lainasin sen tästä ketjusta edelliseltä sivulta. Minusta merkitys ei muuttunut. Eihän se niin voi olla, että yhdessä asiassa kotimetsän tilannetta ei saa yleistää, mutta toisessa saa. Suorittavalle näytti silti aiheutuvan ongelmia, kun hänen pieni kotimetsänsä ei kelvannutkaan yleistämisen aiheeksi. Hän on kuitenkin peurojen osalta todennut tihentymän koskettavan vain pientä osaa maata. Aika monta hirvitalousaluetta jää sen alle. Kuitenkin keski-Suomessa puolet Vs2 kokoiselta läntistä antaa vahvaa näyttöä hirvi- ja metsästäjäkadosta.
Gla tulkitsee valikoivasti kommenttejani ja jättää huomoitta ,että kirjoitin myös parista rajanaapurikunnasta ,joiden pinta-ala jo yksinään lähentelee VS2:n pinta-alaa. Lisään vielä ,että juuri niiltä suunnilta kotoisin olevat ”hirviherrat” olivat huolissaan tilanteen kehittymisestä jo viime syksynä. Tiesivät ,mistä on kysymys. Sitä eivät vielä välttämättä , miten metsästäjät reagoivat nykyiseen hirvimäärään. Rivit ovat alkaneet harventua sekä nuoresta ,että vanhemmasta päästä. Vanhemmat ovat antaneet tilaa nuoremmille ja nuoremmat ovat lopettaneet ,kun harrastus ei vastaa odotuksia tai ei sovi heidän kiireiseen elämänrytmiinsä.
Hirvet ovat jakautuneet epätasaisesti ,kuten joku jo totesikin. Pyyntilupien puolesta tihentymiin on mahdollista puuttua. Esteeksi muodostuu monin paikoin yhteistyön ontuminen seurojen kesken. Paikkakunnan kattava yhteislupa parantaa mahdollisuuksia onnistua. Erillään toimien voi käydä toisin.
Hirvityhjiöiden syntyminen ja luvan epääminen sen perusteella kiihdyttää metsästäjäkatoa. Mukavalta tuntuva välivuosi jää useimpien kohdalla pysyväksi olotilaksi ja pienen seuran toiminta loppuu siihen. Aluekohtaisia välivuosia saattaa syntyä useampia ,kun seuran purkaminen ja uusien vuokrasopimusten laatiminen laillisessa järjestyksessä voi kestää useitakin vuosia. Siinä ajassa hirvi ottaa tanakasti tilan haltuun ja kehitystä voi olla vaikea pysäyttää.
Kyllä ne Keski-Suomen alueet laskentatavasta riippumatta edustaa niin pientä osaa Suomesta, ettei sen perusteella kannata mitään yleistyksiä koko maan tilanteesta ja metsästäjäkadosta tehdä. Ollaan nyt vaan tasapuolisia tässä ajattelutavassa.
Hirvet ovat jakautuneet epätasaisesti. Yhteislupa on siksi hyvä asia ja se on 100% metsästäjien näpeissä oleva asia. Sitä ei siis voi käyttää selityksenä metsätalouden harjoittajille mahdollisissa ongelmatilanteissa. Ongelmat kertovat tarpeesta korjata järjestelmää, ellei metsästäjät itse sitä kykene hallinnoimaan.
Hirven käytös tekee sen, että tyhjiä paikkoja syntyy väkisinkin, jos metsästysalueet on pieniä, muutaman tuhannen hehtaarin tilkkuja. Reilusti viisinumeroinen luku hehtaareita antaa jo vähän pelivaraa talvilaitumien suhteen. Se on huono ratkaisu, että hirvikantaa pidetään niin suurena, ettei tyhjiöitä synny. Se tarkoittaa suurta määrä tihentymiä.
Milläpä muutat järjestelmää ,kun pakkokeinoja ei voi käytää? Ongelman ratkaisu löytyy vuorovaikutuksesta paikallisten toimijoiden kesken. Jos homma alkaa käydä hankalaksi , on helppo hypätä pois kyydistä ja jättää murheet entistä kapeammille hartioille, kuten jo vahvasti näyttää käyvän.
Nyt vain on kestettävä seuraukset ,kun hirvikanta on saatu nykyiselle tasolle. Pian on kokemusta siitäkin ,miten se vaikuttaa lajin kiinnostavuuteen. Olen kertonut jo kokemuksista lähipiiristä ja yleisesti metsästäjien keskuudessa liikkeellä olevista näkemyksistä laajemmallakin alueella. Aika pian selviää muillekin ,mikä on suunta. Hirvityhjiöt täyttyvät aikanaan , mutta onko enää metsästäjiä tasaisesti joka paikassa pitämässä kantaa kurissa?Sitä puutetta ei korvata lisäämällä valitusten määrää. Tarvitaan tekijöitä. Resurssien vahvistaminen tarvetta vastaavaksi kestää vuosia,jos yleensä onnistuu lainkaan ja sinä aikana hirvikanta karkaa helposti 2000-luvun alun lukemiin. Aaltoliike on täysin normaalia hirvikannan vaihteluiden osalta . Seuraava aalto tulee olemaan edellistä suurempi .
Ei se yhteislupa ole mikään ratkaisu. Hirvilupia käsitellään nykyään jo hirvitalousalue kohtaisesti ja silloin mennään jo kuusi numeroisiin hehtaareihin. Hirviä on vain eri määrä eri paikoissa niin kuin mitä ihmisiäkin. Kyllähän se metsästysseura joutuu suunnittelemaan sitä jahtia oman seuransa mukaan. Jos hirvitalousalue määrittää jonkun kaatosuosituksen niin paha sitä on noudattaa jos hirviä ei ole. Saatika vielä jos verotus on hyvinkin tarkkaan ohjattua sukupuolen ja iän mukaan.
Nyt aletaan olla jo aika lähellä sitä tilannetta, että sieltä suunnalta tunnustetaan aiheeseen liittyvät sisäiset ongelmat. Vikaa ei olekaan vain metsänomistajissa, jotka ei raivaa tarpeeksi. Tai raivaavat liikaa riippuen siitä, keneltä kysytään.
Olenkin kaikki nämä vuodet ihmetellyt hirvenmetsästäjien täysin pyyteetöntä uhrautumista vähentää hirvikantaa, vaikka kaikki hirvituhot ovat olleet pelkästään metsänomistajien omaa syytä. On hyvin vaikea kuvitella millään muulla elämänalalla vastaavaa asennoitumista.
Hirvikanta kasvatettiin metsästäjien vaatimuksesta järjettömän suureksi. Muistaakseni, korjatkaa jos muistan väärin, – 70 luvulla tavoite oli 30 000 hirbeä ja vuosikymmenen loppupuolella se lähti räjähdysmäisesti kasvamaan ja kiima oli kovaa suurimmsita sarvista,,, ja sitten siihen syntyi organisaatio organisaation perään ja himmeli oli valmis. Sitten koulutettiin oikein riistamestareita vai mitä ne ovat jne… Polliisit kielipitkällä jahtasi kiivaasti salametsästäjiä, paljon innokkaamiin kuin tänäpäivänä suden tai karhun salakaatoja. Ensimmäiset hirvet näin 1970 luvulla.
Nykyään johtajat eivät Kekkosen tapaan enää edes metsästä hirveä. Siitä ei ole positiiviseksi uutiseksi tai sitten niillä on tärkeämpää tekemistä.
Ei nyt tarvitse martyyriksi heittäytyä vaikka se itsetuntoa hiveleekin. Kyllähän tosiasiat voi kertoa eihän se keneltäkään ole pois. Minä en ainakaan ole koskaan syyttänyt hirvien lukumääristä hoitamattomia taimikoita. Jokainen joka metsässä liikkuu tietää sen että hirviä ei ole tasaisesti koko pitäjän alueella. Toisilla alueilla ne viihtyy paremmin kuin toisilla. Silloin kun kantatavoite on joku tietty määrä / 1000 ha voi aivan hyvin tiedostaa että eihän ne tasaisesti ole levittäytynyt.
Suurin etu yhteisluvasta on ,että tavoitteista sovitaan yhdessä saman pöydän ääressä. Keväällä käydään läpi rhy:n laatima verotussuunnitelma ja perehdytään alueen hirvivahinkoihin sekä metsissä että liikenteessä vahinkokarttojen avulla. Sen jälkeen jyvitetään porukalla luvat ja päätetään lupapankin suuruudesta ja alustavasti perusteista , joilla lupapankki otetaan tarvittaessa käyttöön.
Syyspalaverissa päätettiin ,että osakasseura voi saada vapaasti kaksi lupaa pankista, kun pyyntilupaehtojen mukaiset vasakiintiöt on täytetty. Jos vasoja puuttu, pankille ei ole asiaa. Tämä on perusteltavissa sillä ,että vasoja tulee jäädä talvehtivaan kantaan vähintään neljännes . Liiallinen aikuisiin kohdistuva metsästys pysyy myös kurissa. Pyyntilupaehdot koskevat kaikkia osakkaita tasapuolisesti.
Jahtikauden puolivälissä kokoonnutaan jälleen porukalla pohtimaan metsästyksen etenemistä ja tällöin on vielä mahdollista yhteisellä päätöksellä muuttaa tavoitteita. Voidaan esimerkiksi avata lupapankkia , mikäli tihentymiä alkaa esiintyä. Noin 20% kokonaislupamäärästä on varattu poikkemien hoitamiseen. Kahteen vuoteen ei ole ollut tarvetta pankkiluville , vaikka muutama on anottukin sellaisen vahingon varalle , jossa vasan sijaan kaatuukin vahingossa aikuinen. Lopulta se vasalupakin on jäänyt käyttämättä ja lupien käyttöasteeksi muodostunut 70%.
Paikkakunnan kattava yhteislupa on toiminut tuloksellisesti yli 30 vuotta. Alunperin ryhmään kuului 13 seuraa ,mutta yksi poikkeavalla strategialla toimiva pikkuseura erkaantui ryhmästä. Vapaassa maassa tämä suotakoon. Ryhmänä vaihtoehtoja on kuitenkin enemmän. Resurssien käyttöalue on laajempi ja monipuolisempi ja homman suola on kitkaton seurojen välinen yhteistyö silloin ,kun tarve vaatii.
Yhteistoiminnan ansioksi on luettava sekin ,että hirvikannan tavoitehaarukka saavutettiin jo pari vuotta sitten.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.