No jotain uuttahan on kokeiltava, eihän nykyinen katastrofaalinen tilanne voi tältään jatkua. Mutta kehottaisin metsänomistajia selvittämään niillä alueilla, joissa hirviä on enemmän kuin asetettu tavoitekanta ja on paljon hirvituhoja, selvittämään alueen riistanhoitoyhdistyksen kannan asiaan. Heillä on velvollisuus antaa kysymykseen vastaus. Samalla voi selvittää montako metsänomistajaa kuuluu rhy;n johtokuntaan. Johtokunta valmistelee verotussuunnitelman ja antaa siitä lausunnon riistakeskukselle. Se on julkista tietoa. Samalla voi kysyä perusteluja miksi kanta pidetään jatkuvasti tavoitekanta suurempana tuhoista huolimatta.
Suuressa osassa ollaan tavoitekannassa. Sitten on muutama alue, jossa tavoitekanta on 1,5-2-kertainen muuhun Suomeen verrattuna. Siellä ollaan jopa alle tavoitteen. Esim. 4,8 hirveä/1000 ha ja puhuvat hirvikadosta. Täällä, jossa on n. 3/1000, mitään ongelmaa ei tällainen metsästykselle aiheuta.
Ongelmana tuntuu olevan lähinnä se, että ainakin suorittavan suulla puhutaan muuallakin hirvikadosta, vaikka ollaan tavoitteen mukaisessa haarukassa. Se taas aiheuttaa kuulemma valtavia ongelmia, kuten metsästäjäkatoa. Tästä seuraa hirvikannan voimakas kasvu lähivuosina.
Taitaa hirvikadosta huolestuneet metsästäjät olla tottuneet siihen, että kantaa leikataan, jolloin kaadettavaa riittää. Nyt kun pitäisi tyytyä tuottoon, se ei enää kelpaakaan, vaikka ollaan itse hirvikannan hoitosuunnitelman mukaisessa tilanteessa, jota on vuosia tavoiteltu.
Nyt aletaan antaa neuvoja vesakon kasvattamiseksi tuhojen välttämisen varjolla. Tuskin olen väärässä, jos arvaan näiden neuvojien motiivien olevan ihan jossain muualla kuin taimikkotuhojen vähentämisessä.
Oman seurani kaatoluvat ovat kolmasosa siitä mitä huippuvuosina. Tämä määrä käy hyvin. Myös se, että vasan lupia on enemmän kuin aikuisia. Porukan ikärakenne on sellainen, että vähänkin kauemmaksi tiestä kaatuneen ison aikuisen saaminen tien varteen aiheuttaa vaikeuksia, vasan nyt nippa nappa vielä saamme ihmisten ilmoille. Tosin vasat ovat aika vähissä. Riistaviranomaiset ovat olleet sellaisen kritiikin kohteena, että väitän lupia saatavan sen verran kuin rhy ja metsästäjät anovat. Kehoitan vieläkin olemaan yhteydessä rhy:n ja kysymään perusteluja ylitiheään hirvikantaan. Ongelma lienee eteläisen Suomen alueella. Kuten tälläkin palstalla on kerrottu, siellä seuroihin pääsy ilman metsänomistajuutta on lähes mahdotonta. Kannattaa selvittää riista-asioista päättävien metsänomistajien kanta hirvitilanteeseen.
Tuo on ihan totta mitä nostokoukku kirjoitti. Aika usein ollaan täällä kirjoitettu tuosta samasta asiasta. Eihän siinä pitkään mene kun ongelma onkin taas valtakunnallinen ja sama jauhaminen jatkuu. Joillekin on vain niin vaikea ymmärtää että ne kotimetsän ongelmat eivät ole yhtä kuin valtakunnalliset ongelmat.
Täysin samaa mieltä vasajahdista. Iso hirvi vanhoille miehille alkaa olla ongelma. Nostetaan aseen sijasta mieluummin kättä ison otuksen kohdalla ja toivotetaan hyvää matkaa ja pitkää ikää.
Tarkennetaan vielä ,että rhy laatii verotussuunnitelman ja esittelee sen metsästäjille . Rhy ei ano eikä puolla nykyisin lupia. Seurat hakevat luvat harkintansa mukaan itsenäisesti. Voivat vapaasti anoa enemmän tai vähemmän , mitä suunnitelmaan on merkitty. Esimerkkinä yhteisluvasta erkaantunut seurue , joka haki ja sai kaksinkertaisen määrän pyyntilupia pinta-alaan suhteutettuna yhteislupaan (12 osakasta) nähden. Yhteisluvan jäseseurat olivat jokseenkin myrtsinä asiasta , varsinkin kun pyyntiluvan ehdotkin näyttivät toteutuvan jokseenkin käänteisesti muihin verrattuna.
Eli rohkeasti vain sen paikallisen seuran pakeille , jos hirvet aiheuttavat murheita. Sieltä se ratkaisu löytyy ,jos on löytyäkseen. Muualle on turha valittaa , kun kukaan ei voi pakottaa seuroja muuttamaan toimintatapojaan. Vasta siinä vaiheessa voidaan puuttua tilanteeseen , kun seura erehtyy metsästämään niin paljon ,että saaliskanta vaarantuu. Silloin menevät luvat hyllylle.
Ja Gla:lle vastauksena ,että kyllä yhteislupaakin. Naapuripaikkakunnilla tilanne oli jo ennakoitu pudottamalla lupamääriä. Yhteisluvan/(44000 hehtaria ) saalissaldo kertoo ,että viisi pyyntilupaa/80 on käytetty ja suurin osa seuroista kokonaan ilman saalista.
Eräs malli on laittaa paikallisten riistapomojen haastattelu lehteen, jossa nämä kehoittavat malttiin kaatolupien käytössä. Suomeksi sanottuna, älkää käyttäkö kaikkia lupia.
Nämä riistapomot tiesivät tilanteen vähän paremmin ,kun Gla. Lupamäärät tippuivat heidän alueillaan reippaasti viime vuodesta.
Eri alueiden tilanteen kehitystä voi seurata viimeisen kuuden vuoden ajalata osoitteesta:
luonnonvaratieto/numerotieto ja kuvaajat/ hirvikannan kehitys kauden aikana
Kun sisältöön perehtyy ,ei tarvitse arvailla ,miten tilanne on kehittynyt eri hirvitalousalueilla. VS-2:lla hirvikanta on kasvanut vakaasti ja lähes koko muussa Suomessa on menty samaa tahtia toiseen suuntaan. Keskustelu palstalla murheiden osalta on ,kuin koko maa olisi VS2,joka on yksi pienemmistä hirvitalousalueista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.