Se ”tuottava liiketoiminta” tuhoaisi ainakin talkootyöhön nojaavan seuratoiminnan. Äveriäitä maksajia pitäisi sitten kuitenkin löytyä riittävästi,samoin tietysti ammuttavaa. Kyllä siinä iso joukko ns. tavallisia maattomia joutuisi sivuraiteille.
Eikös tuo valkohäntien tilanne riitä esimerkiksi siitä ,mihin päädytään ,kun toiminta kaupallistuu. Tavallisella rahvaalla ei ole varaa maksaa harrastuksesta eikä niitä rahakkaita riitä pitämään sorkkaeläinkantoja kurissa. Kartanoiden kaupallisista toiminnoista se valkohäntien hallitsematon kehityskin sai alkunsa. Paikallisia tahoja alettiin huutaa apuun ,kun homma ei pysynytkään hallinnassa.
Hirvikannankin annettiin 70-luvun alussa kasvaa ,että saataisiin suurmaanomistajille varmemmin saalista. Tämä onnistui ,kun pidettiin maata omistamattomat loitolla seuroista. Pakon sanelemana ja hirvikannan hallitsemattoman kehityksen myötä heitä sitten kelpuutettiin mukaan toimintaan . Yllätys yllätys….. kannan kasvuun syyllisiksi todettiin myöhemmin maattomat metsästäjät.
Näimpä on. Olen edelleenkin sillä kannalla, että paikallinen asiantuntemus olisi riittävän tarkka omatoimisesti reagoimaan kaikkiin elukkamääriin. Ei taatusti olisi susivahinkoja kun kesyyntynyt sekarakki saisi päiväseltään latingin nuppiinsa. Tai taimikkotuhoihin erikoistunut hirvilauma jatkaisi tuhojaan vuodesta toiseen.jne jne.
Täysin turha lapsellinen byrokratia, herrahissit ja turha rahan syytäminen voitaisiin lopettaa vaikka heti.
Jäisi paljon hirviä pystyyn ,jos paikalliset päättäisivät ilman kaikilta kerättyä reaaliaikaista tietoa hirvihavainnoista. Siitähän se hirvikanta lähti aikanaan nousemaan ,kun seuranta oli satunnaista, epätarkkaa ja tieto käyttökelpoisessa muodossa vasta usean vuoden kuluttua. Nyt voidaan reagoida tarvittaessa jo käynnissä olevan jahtikauden aikana . Lupia on riittävästi . Suunniteltuun tavoitetasoon päästään jo sillä ,että lupien käyttöaste on 80%. Moni seura on tyytynyt tätäkin vähempään omien kokemustensa perusteella.
Täällä päin joku vuosi sitten kävi sillälailla että kun metsästäjät oli arvioinut kannan ja tehtiin lentolaskenta niin kanta oli arvioitu päin peetä. Arvannetta kai että reilusti alakanttiin, että se siitä luotettavuudesta.
Lentolaskennan tulos ei ole suoraan verrannollinen jahtikauden tilanteeseen. Myöhemminhän hirvet kerääntyvät talvilaitumille , jolloin lentolaskenta voi antaa hyvinkin kummallisia tuloksia. Hirvitalousalueittainen tilanne voi kuitenkin olla iha balanssissa ,kun suurilla alueilla ei hirviä ole lainkaan talvella.
Mutta ,kuten Makarov totesi, valtaosa metsästäjistä on maltillisia arvioissaan. Tarvitaan riistahallinnon toimenpiteitä korjaamaan arviot kohdalleen.
Suorittava: ”Tiedän toki työmäärän ja olen koko ajan kertonut keinoja ,joilla työmäärää vähennetään . Ihan vain siksi ,että olen itsekin tehnyt hommaa metsänomistajana lähes 20 vuotta.”
Et kuitenkaan koskaan ole joutunut Tricoa ruiskuttelemaan taimikoihin. 50 €/10 l = ha istutuksesta siihen saakka, että pituus on n. 4-5 m.
”Opin ihan kantapään kautta ,että taimikonhoidossa ei ollut varaa odotella kemeraehtojen täyttymistä ,jos oli tarkoitus selvitä vähällä työllä ja pitää jatkuvasti taimikko optimaalisessa kasvukunnossa. Ihmeesti näinkin simppelistä asiasta on joutunut muutamien kanssa väittelemään…”
Miksi keskustelu taas kääntyy rästikohteisiin, vaikka lukemattomat kerrat olen sanonut, että täällä puhutaan metsätaloudesta. Minusta ei ole kiinnostava keskustelunaihe, että joku jättää taimikkonsa hoitamatta. Toki kemeraa voi saada tiheän männikön hoitoon ja sehän ei hirvieläintuhon riskiä kasvata. Itsekin kasvatan männikköä ylitiheänä vielä pari vuotta, jonka jälkeen taimet alkaa olla turvassa hirviltä. Laitoinkin jokunen aika sitten kuvia, miten yhdestä kohteesta poistin raivausveitsellä ylimääräiset lehtipuut mäntyjen tuntumasta.
”kyseisellä tavalla toimien hirvivahinkoja voidaan vähentää…”
Kun koivut syödään alta 2 kk istutuksesta ja männyt ilman trico-käsittelyä seuraavana talvena, ei vahinkojen vähentäminen raivauksen keinoin ole millään tavalla kiinnostava asia. Koivujen osalta toki peurat asialla ja ehkä mäntyjenkin, mutta artikkelissahan puhuttiinkin hirvieläimistä, vaikka otsikkoon päätyi jälleen harhaanjohtavasti vain hirvi.
”päivärahat unohtuivat tai vähintään ateriakorvaukset.”
Eipä tule mieleen lähteä palkkatöihin viikonloppuna, jolloin on tarkoitus ladata akut seuraavaa työviikkoa varten. Joillekin hirvijahti on oikein hyvää vastapainoa työelämälle. Osa jopa maksaa päästäkseen jahtiin vieraskortilla.
Pitäisiköhän alkaa haaveilla taimikon raivauksessa päivärahoista tai vähintään ateriakorvauksista. Hiilinielua ja teollisuuden raaka-ainettahan siinä tehdään, leuka rinnassa ja marttyyriasenne hallitsevana ajatuksena tietenkin. Räntäsateessa.
Reima: ”Metsänomistajat voisivat tehdä metsästysoikeudesta myös ihan tuottavaa liiketoimintaa.”
Jälleen kerran olen tässä asiassa suorittavan kanssa lähes samaa mieltä. Nykyinen määrä peuroja tällä kulmalla Suomea riittäisi oikein hyvin kaupalliseen metsästykseen, mutta kaupallinen metsästys ei ole keino leikata elukoiden määrää. Ei kai sentään Reimakaan metsästystalouden harjoittajana pyrkisi eläinten määrää vähentämään, vaan kasvattamaan. Muutenhan asiakkaat eli rahan tulo loppuisi.
Suorittava: ”Eikös tuo valkohäntien tilanne riitä esimerkiksi siitä ,mihin päädytään ,kun toiminta kaupallistuu”
Vhp-tilanne ei ole syntynyt kaupallistamisesta, ellei sellaiseksi lasketa verovapaata toimintaa harjoittavien metsästysseurojen tahtoa saada lisää metsästettävää riistaa. Toki seurojen talouteenkin sillä on positiivinen vaikutus. Mutta kaupallisella metsästyksellä tarkoitetaan yleensä ihan muuta.
”Kartanoiden kaupallisista toiminnoista se valkohäntien hallitsematon kehityskin sai alkunsa.”
Ei muutama kartano tätä katastrofia luonut. Metsästäjien parissa oli yksimielinen tahto kasvattaa kantoja. Tihentymäalueen ulkopuolella tahto on edelleen olemassa.
Hirvikannan kehityksestäkin kirjoitat lähihistoriaa uusiksi, aivan kuten Venäjälläkin kaikesta parhaillaan tehdään.
Käsittämätöntä paisuttelua ja pelottelua hirvien aiheuttamista haitoista. Jutussa annetaan täysin vääristynyt kuva Sorkka- hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista. Juttu on selvästi tarkoitushakuinen ja jopa hirvieläinvihamielinen. Lisäksi en voi ymmärtää MTK:n pelottelu ja uhkailua hirvieläinasioissa. MTK:n vaatimat hirvitiheystavoitteetkaan eivät perustu mihinkään hyvään tieteelliseen tutkimukseen. Tuon takia meidän metsäyhytymänne ei enää ole Metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Hoidamme metsiämme riistaeläimiä ja luontoa kunnioittaen, eikä se ole mitenkään ristiriidassa kannattavan metsätalouden kanssa. Hirvieläinvahingoissa samoja virheitä toistetaan jatkuvasti. Sorkka-hankkeen päätarkoitus on ennaltaehkäistä ja vähentää hirvieläinvahinkoja.
Olen käynyt Metsäkeskuksen kanssa arvioimassa hirvieläinvahinkokohteita. Aika monessa tapauksessa hirvieläinvahinko on aiheutettu huonolla uudistamisen suunnittelulla tai väärään aikaan suoritetulla taimikonhoidolla. Ei ole tunnistettu hirvieläintuhoriskiä riittävän hyvin ja oikeaan aikaan.
Hyvät metsänomistajat lukekaa Helsingin Sanomien juttu Sorkka-hankkeesta niin saatte oikeaa ja puolueetonta tietoa asiasta. Katsokaa myös videoeitykset; Metsänhoito ja hirvi, niistä saatte myös oikeaa tietoa miten hirvieläintuhoriskiä voi pienentää. Ne kaikki toimenpiteet ovat pääasiassa säästöä metsänomistajalle.
tarmo.hjerppe: ”Aika monessa tapauksessa hirvieläinvahinko on aiheutettu huonolla uudistamisen suunnittelulla tai väärään aikaan suoritetulla taimikonhoidolla.”
Nuo kannattaisi nyt saman tien avata meille, ettei tehtäisi jatkossa samoja virheitä.
Ei tarvitse kirjoittaa uusiksi ,kun käy läpi tilastot 50 vuoden ajalta. Gla:lla tilasto alkaa vasta 2010- luvun alusta ,johon mennessä suurin työ hirvikannan leikkaamiseksi oli tehty. Viimeinen vuosikymmen on ollut kosmeettista näpertelyä verrattuna aikaan 2000-2012.
Viimeksi mainittuna vuotena hirvi rauhoitettiin useilla paikkakunnalla yliverotuksen ja siitä johtuneen kannan vinoutumisen vuoksi. Tästä seurasi kannan kasvattaminen vinoutuman oikaisemiseksi. Kannan uudelleen leikkauksen yhteydessä vuoden 2017 tietämillä oltiin vielä kaukana 2000-luvun alun tilanteesta ja riittävä leikkaus toteutui viidessä vuodessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.