Metsäuutisissahan se oli. Haittojen arvoa voidaan verrata lihan arvoon, harrastuksesta saatuun virkistyshyötyyn sekä aluetalouden tuloihin haja-asutusalueilla. Huom. kaatolupamaksuista ei ole suuren suurta hyötyä yhteiskunnalle, koska ne menevät pääosin riistahallintoon ja vain osa hirvivahinkojen korvauksiin. Hirvieläinten aiheuttamat punkkitaudit puuttunevat laskelmasta; borrelioosiin sairastuneita on muutama tuhat henkilöä vuodessa ja virustautiin muutamia kymmeniä. (Perustelen sanaa ’aiheuttamat’ sillä että jos punkkien lisääntyminen olisi pääosin jänisten varassa, niitä olisi selvästi vähemmän.)
Lukijan kommentti HS.fi: ”Tähän voisi lisätä, että maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan ajoneuvojen vapaaehtoisen kaskovakuutuksen hinnasta puolet liittyy peuravahinkoihin (MMM selvitys 3.2.2023)”.
Vielä isompi hintalappu on ollut ainakin tähän asti sillä ,että istutetut taimet ovat nuutuneet vesakon alle. Esimerkiksi yksi etukasvuinen koivu neljän normaalitiheyteen istutetun männyntaimen keskellä aiheuttaa ennenpitkää teknisiä vikoja kaikkiin ja pahimmillaan kuihduttaa ne kokonaan. Jos koivuvesaa on tiheämmässä tuho on lähes varma ja ensiharvennuksessa korjataan vain koivukuitua.
Hirvi harvemmin tuhoaa taimikoita tässä mittakaavassa. Muutama taimi kuvion reunamilta niin heti tulee joillekin paha mieli.
ahaa vain 55 metsätaloudelle, näin sitä sortuu holtittomaan otsikointiin. Tuolla avaamisella tarkoitin sitä että miten tulkitaan ja lasketaan eimerkiksi edellisenä kesänä tai samana kesänä tapahtunut istutus taimien tuho kun hirvet syöneet taimia. Hädissään moni jo arvelee tuhon tapahtuneet mutta uutta kasvua löytyy kumminkin. Samaten pahannäköiset syömisen aiheuttamat vauriot ovat karua katseltavaa varttuneimmissa taimikoissa mutta mutta jos se ei ole vuosittain toistuvaa niin muutaman vuoden kuluttua saatika kymmenien vuosisen kuluttua huomaa että eipä ne syönnökset enää näy taloudellisessa mielessä, rungon vaihtoja tulee ja menee ja nykyään sama kantohinta onko se puu tekniseltä laadultaan poikkeavampaa …. sitten ne 100 200 vuotiaista voinee saada lisä arvoa…. tai sitten ei. Latvankatko ei ole männyn taimele kuolemaksi eikä merkittävä vahinko metsänomistajalle.
Yhteiskunnalle, metsänomistajille ja metsästäjille koituvista hyödyistä ja haitoista löytyy tiivistettynä tietoa sivulta 42 alkaen.
Juttua tehdessä haastattelin mm. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Nikulaa, joka on todennut aiemmassa kirjoituksessaan männiköiden hirvituhojen taloudellisista vaikutuksista mm. näin:
”Ruotsalaistutkimuksen mukaan jo 10-15 % tuhoaste, mikä ei välttämättä vielä tarkoittaisi korvattavaa tuhoa, johtaisi 100 vuoden kiertoajan puitteissa 35-50 % tulonmenetykseen yhdistettyinä kasvu- ja laatutappioina.”
Terveisin Karppisen Sami Metsälehden toimituksesta
Lievistä hirvieläintuhoista jää suuri osa pimentoon. Niistä ei haeta korvauksia eikä niitä ole kirjattu valtakunnan metsien inventoinneissakaan koska ainakin aiemmin mitattavalle kuviolle merkittiin vain vakavin tuho, nykyään ehkä muutakin. Jos sorkalliset (metsäkauris, valkohäntäpeura, hirvi, poro) syövät vaikka kymmenyksen kantorahatuloista vuodessa, siitä yksistään tulisi jo tuo 200 miljoonaa. Tämä ei ole tarkka luku mutta on suuruusluokka josta puhutaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.