Asetta hankittaessa ,kannattaa miettiä , onko valmiuksia maksaa harjoittelupatruunasta euron kappale ,vai 7 tai jopa 25 euroa paukku. Tilillä käy pyörre ,jos noita kalliimpia ampuu tarvittavat parisataa kappaletta syksyssä. Toinen huomioitava seikka on sekin ,missä kunnossa ampujan olkapää on sen rallin jälkeen. Täysi sarja 338:llakin tekee jo meisseliä olkapäälle ja kukkarolle (7€/laaki) saati 458:lla/25 €/paukku.

Tavallisella metsästäjällä kustannustaso on ihan jotain muuta  vaikka vähän enemmänkin treenaisi. Noita 10 tuhannen laukauksen aktiivikilpailijoita on metsästäjistä ehkä 1-2%. Ne, joiden nimiä saa lukea lehdestä, saa patruunat sponsoreilta.

Kivääriampuja voi treenata ilmakiväärillä 500 lks/10 € tai vähän kalliimmin pienoiskiväärillä. Silti ollaan kaukana hirvikiväärin hinnoista 1-2 €/lks.

Kohtuullisen treenimäärän puutteeseen ei siis kustannukset ole syynä. Varsinkaan, kun monilla on useita kiväärejä, kuulemma eri tarkoituksiin pitää olla omat vehkeet. 308 mainostetaan silti sopivaksi hiirestä hirveen, joten ihan täysin ei ole auennut 3+ kiväärin tarve.

Kilpailutilanne, olkoon miten vähäpätöinen kisa tahansa, on myös hyvä paikka psyykkiseen treeniin. Toki jos ei kestä nähdä itseään häntäpään sijoilla, silloin tätä työkalua ei ole käytössä. Moniko tunnustaa luopuvansa tästä vapaehtoisesti ja kompensoi menetyksen jollain muulla tietoisella tavalla?

Urheilutausta tukee muidenkin lajien treeniä, koska monet perusasiat harjoitusmenetelmissä ovat yhteisiä. Mutta jos vaan menee ampumaan ilman sen suurempaa ajatusta, kehittyminen on todennäköisesti hidasta ja kallista. Mieleen saattaa tulla jopa paremman aseen hankinta, kun nykyisellä ei osu.  Ajatusten ohjaaminen pyssyshoppailuun on mukavampaa kuin tehokkaaseen treenaamiseen.