Kai nyt 308 uppoaa kevyesti riittävän syvälle. Peurasta menee varmaan läpi.
Varmasti uppoaa. Monesti on mennyt läpi ja loput luodit löytyy toiselta puolelta heti nahan alta.
Ennen suosittiin enemmän raskaita luoteja, kun luodit hajosivat helpommin. Nykyiset luodit ovat laadukkaampia ja pysyvät luuosumien jälkeen hyvin yhtenä kappaleena. Joten moni on luopunut raskaista kalipereista ja siirtyneet nykyaikaisiin Creedmoor:hin.
Ai mehtäukko tarkoitti hirven metsästystä pienoiskiväärillä. Eiköhän lainsäätäjälläkin ole jokin ajatus vaadittavista joulemääristä. Piekkarilla ammutaan tauluun 50 metristä, 100 metrissä teho onkin jo jotain muuta. Plus että säädetään tähtäimet eri etäisyyksiltä ammuttaviin kohteisiin, kun lähtönopeus on 1/3 hirvikivääristä.
Äänenvaimentaja korvaa suujarrun. Vaimentajan käyttö on hyvin perusteltua koiralla metsästäessä. Monta hyvää koiraa on pilattu ampumalla koiran yli tai liian läheltä.
Suujarrukin on parempi kuin ei mitään esim. 338:ssa
Suorittava ottaa usein esille puolikuun kuvan otsassa. Eikö silloin ole ampuma-asento pahasti virheellinen, jos noin käy? Vaihtoehtoisesti kiikarin asennus, tai sitten molemmat.
Rekyylistä puhuttaessa en jaksa kiinnostua siitä, millainen epäonnistuminen näin selkeistä virheistä seuraa. Metsässäkään en istuta kuusta siksi, että koivikon raivaamattomuus tuottaa huonosti kasvavan puuston.
Suuri rekyyli heikentää hyvän laukauksen todennäköisyyttä ja siksi tehokkaan aseen valinta ei ole hyvä asia. Vaimenninta kannattaa käyttää jo rekyylin vähenemisenkin takia ja harjoittelussa ottaa yhdeksi osa-alueeksi laadukkaan laukaisun suorittaminen. Vaikka ilmakiväärin laukaisuvastus onkin 1/10 metsästyskivääristä, se on hyvää ja halpaa treeniä. Pienoiskiväärissä vastus on 1/2 ja hinta vähän kovempi, mutta silläkin kannattaa laukausmääriä nostaa, jotta metsästyskiväärillä ammuttujen euron laakien hyötysuhde nousee järkevälle tasolle.
Mihin käyttöön Suomessa 338 on perusteltu hankinta?
Se puolikuu syntyy harvoin ammuttaessa pystyasennossa. Tuelta tai makuulta ammuttaessa se syntyy helposti kokemattomalle ,jos kiikari on huonosti asennettu tai ampuja vie muuten silmänsä liian lähelle kiikaria kuvitellen ,että näkisi paremmin.
Kun istutaan tai ollaan makuulla ,vartalo ei seuraa rekyyliä , aseen piippu nousee voimakkaammin tämän seurauksena ja kiikari napsahtaa otsaan. Töötti on luonnollisesti sitä isompi ,mitä järeämpi ase. Vaimennin tosin pienentää potkua jonkin verran.Järeimmillä aseilla ei edes suositella ampua makuulta rekyylin takia.
Ensikosketus aseeseen onkin otettava huolellisesti kokeneen ampujan opastamana. Koelaukaukset ammutaan istuma-asennosta. Jännitys ja tarkkaan laukaukseen pyrkiminen tuo kiikarin helposti liian lähelle otsaa ja aiheuttaa ikävän kokemuksen ,joka vaikuttaa ampumasuoritukseen helposti vuosia. Tämän vuoksi on hyvä ,että kokeneempi on opastamassa oikeisiin otteisiin, varsinkin ,jos kädessä on se asekauppiaan mainostama norsupyssy , jolla hirvi kaatuu niille sijoilleen. Se norsupyssy on kuitenkin tarkoitettu vain kokeneille ampujille. Alkuun kannattaa yrittää vähän miedommilla vehkeillä ,jotta harrastus saa hyvän alun .
Kerronpa tarinan harrastuksen toisesta päästä.
Varttuneempi metsästäjä kärsi olkapäävaivasta ja ampuminen tuotti tuskaa . Hän tuli poikansa kanssa suorittamaan koetta tehokkaan aseen kanssa. Oli ammuttu kolme kierrosta (tuelta) eikä kumpikaan ollut saanut hyväksyttävää suoritusta aikaan ja syksyn viimeiset ammunnat menossa. Siinä vaiheessa tarjosin herroille( lain vastaisesti) oman 308:n. Koe meni läpi ensiyrittämällä molemmilla. Totesin sitten kokeen jälkeen ,että kirjoitan nimen koelappuin vasta ,kun tuovat dokumentin ,josta näkyy ,että heidän omistamallaan aseella myös osutaan. Sen he toimittivat ja saivat allekirjoituksen. Se lisenssi jäi heidän viimeisekseen.
Radalla kuulee usein valituksia kivistävästä olkapäästä ampumakokeiden yhteydessä. Lähes poikkeuksetta on käytetty sitä tömäkämpää pyssyä. Herääkin kysymys ,miten metsässä osutaan ,kun tueltakaan ei saada tarvittavaa määrää hyväksyttyjä osumia paikallaan olevaan tauluun. Vaikka ”reikä”olisi kuinka iso , ei siitä ole hyötyä ,jos aseella ei osu.
Minulla on pari 9.3 kaliiperin asetta ja onhan ne ihan kunnon hirviaseita. .308 olen ampunut peuraa ja siihen hyvä kampe. Hirveen palatakseni kyllä iso haavakanava kuitenkin tuottaa eettisen riistalaukauksen varmemmin verrattuna hyvään keuhko-osumaan pienemmällä kaliiperilla. Riippuu toki ampujasta, mutta jos aseen perä on hyvin onkapään kainalossa ei isompikaan rekyyli kiikaria silmille tuo. Olen siis isomman aseen kannalla siitä syystä ettei saalista tarvitse montaa sataa metriä etsiä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.