› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvilupia kolmannes vähemmän

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 6 7 8 9

  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Lähetetty: 3.7.2012, 10:57

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

    Tekijä
    Peräkylän Tarzan
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • tervaHauta 12.7.2012, 09:44

    Oli pakko rekistöröityä vaikken koskaan aikonutkaan.

    Ainut oikea ratkaisu oli hirvilupien vähentäminen. Jos näin ei olisi tapahtunut silloin ei olisi toimittu kestävän kehityksen mukaan. Pienempi riesa ovat sorkkaeläimet kuin yli suureksi kasvava suurpeto kanta. Kun ravinto loppuu metsistä tai sen hankkiminen vaikeutuu silloin pedot ajautuvat ihmis asumuksien läheisyyteen pihoille. Karhut tonkivat roskapöntöt ja särkevät mehiläistarhaajien mehiläispesät peloittavat karjaa karkuteille laitumilta näin kävi Pohjoisessa Keski-Suomessa. Suden aiheuttamat tuhot ja pelko tilat ei ole pilkanteon aihe silloin kun se on omalla kohdalla.
    Petojen näkeminen luonnossa verrattuna hirven näkemiseen ei ole suoraan verrannollinen petojen luontaisen käyttäytymisen takia. Jos petoja olisi niin paljon että näkisi samalla suhteella kuin hirviä niin ei löytyisi sellaista metsuria eikä metsänomistajaa joka menisi metsään työskentelemään!

    On se naaras karhu isonkokoinen kun seisoo kahdella jalalla 20m päässä ja möräjää, pennut siinä sivussa

    suorittava porras 12.7.2012, 10:39

    Jarjavaltaan :
    Täysin lehtipuista vapaata taimikkoa ei tarvitsekaan kasvattaa. Se ,että taimkoiden varhaisperkaukset on jätetty 90 %:sti tekemättä on vaikuttanut voimakkaasti hirvien elinolosuhteiden kehittymiseen hirviä suosivaan suuntaan . Lisääntyneestä peitteisyydestä johtuen , on piilottelevia hirviä jäänyt kaatamatta ja havaintoja mahdolliseti tekemättä.

    Viime syksyltä tästä on omankin seurueen kohdalla esimerkkejä. Yhtenä niistä , kun hirvi piilotteli muutamaa nopeaa vilahdusta lukuunottamatta kokonaisen päivän pusikoissa koiran haukuttavana. Kyseisen päivän aikana koiran matkamittariin (GPS) kertyi yli 40 kilometriä . Vasta pimeän tultua hirvi palasi lähtöpaikalleen ja koira saatiin kiinni. Metsästyspäivä meni siis täysin ketuille tämän päivän osalta.

    Tämä taimikoiden kunnossapito tuntuu olevan varsin vaikea aihe harjavaltalaiselle . Toivottavastei te muut kuitenkin ymmärrätte toiminnan merkityksen. Taimikoiden hoitaminen ei mene hukkaan vaikka ei olisi hirviäkään . Työ ei myöskään ole ylivoimaista , mikäli ollaan ajoissa liikkeellä.

    Gla 12.7.2012, 11:35

    Suorittava porras: ”Toteaisin GLA:lle , että tämän palstan kirjoitukset ovat aika yksipuolisesti edustaneet kantaa , jossa metsästäjät on syyllistetty hirvikannan kasvattamisesta. Elinolosuhteiden kehitys , tiedon kulku ja toimimattomat hirvikannan arviointimenetelmät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.”

    Kuten Jees totesi, vain metsästäjillä on vaikutusvaltaa asian suhteen. Silloin muita on kovin hankala syyllistää. Elinolosuhteet, tiedon kulku ja hirvikannan arviointimenetelmät eivät ole syyllisiä, vaan hirvikannasta vastuullisten huomioitavia asioita.

    Suorttava porras: ”Myös se , että tilanne on saatu hallintaan lähes koko maassa , on jäänyt kestovalttajien mielipiteiden varjoon . Mielipiteet puolestaan perustuvat useissa tapauksissa vanhentuneeseen tietoon.”

    Tilanne on uskoakseni metsästäjien hallinnassa, mutta edelleen on mielipide-eroja sen suhteen, onko tilanne riittävän hyvä. Eli kannan koko hallitaan, mutta kannan koko tai oikeastaan sen aiheuttaman vahingon määrä aiheuttaa keskustelua.

    Suorittava porras: ”…….mutta siitä pidän kiinni , että hoitamalla metsät ja taimikot suositusten mukaan , voi metsänomistaja vähentää merkittävästi hirvivahinkojen riskiä ainakin omalla kohdallaan.”

    Tuosta ei varmaan erimielisyyttä löydy.

    Gla 12.7.2012, 11:51

    Suorittava porras: ”Kuten hirvikannan ohjausryhmän kokoonpanosta käy ilmi , asioita esittelee päätöksiä tekevälle maa-ja metsätalousministeriölle aika monipuolinen joukko eri intressiryhmien edustajia. Varsinaiset metsästäjien edustajat ovat sitkeistä väittämistä huolimatta selkeä vähemmistö.”

    Eri intressiryhmiä tuolla edustaa vain Metsähallitus ja metsästäjät. Muiden katson olevan ainakin teoriassa puolueettomia asiantuntijoita.

    Suorittava porras: ”Kannttaa seurata ohjausryhmän toimintaa ja esittää heille mahdollisia toiveita hirvikannan kehityksen suunnasta. Se on oikea tapa vaikutta asioihin.”

    Totta. Harmi vain, että mukana ei ole varsinaista puuntuottajien edustajaa, joten toiveet tuossa foorumissa todennäköisesti kaikuvat kuuroille korville.

    Suorittava porras: ”Mitä tulee tähän pusikoitumiseen , se on varmasti ollut osaltaan hirvikannan kasvua edistävä tekijä. Kun samalla pyrittiin lisäämään hirvikannan tuottavuutta metsästyksellisin keinoin , karkasi tilanne hetkeksi käsistä. Jos tilanne olisi osattu ennustaa , olisi varmasti toimittu toisin. ( tuskin ydinpommiakaan olisi pudotettu , jos olisi tiedetty seuraukset).”

    Ainakin Nygrenin väitöskirjan mukaan tilanteen karkaaminen käsistä oli seurausta vastuun siirrosta alueellisille toimijoille.

    jees h-valta 12.7.2012, 13:39

    Tervahauta sitten on sitä mieltä että liikenteessä hirvikolarissa menehtynyt tai vammautunut ihminen ei ole niin tärkeä kuin vauhkoontuneen lehmälauman pelastus maastosta.
    Ja tuhansien hehtaarien syödyt taimikotkaan ei ole mitää nurin käännettyihin roskapönttöihin verrattuna.
    Koita hiukan miettiä kirjoituksiasi.

    suorittava porras 12.7.2012, 14:08

    …Muistin virkistämiseksi …Karhu pöläytti nautalauman nelostielle kevätkesällä aivan Jyväskylän tuntumassa.Vain ihme pelasti suuremmilta vahingoilta. Läheltäpiti-tilanteita oli vilkkaasti liikennöidyllä tiellä vähintäänkin tarpeeksi. Sama tilanne on nyt pohjoisessa Keski-Suomessa , kun hiehot piilotteevat aivan teiden tuntumassa ja hämärän tullen alkavat etsiä reittiä kotiin niitä pitkin.

    Hengestä on myös kyse silloin , kun karhu mielii lasten kanssa samalle hiekkalaatikolle. On aivan sama , onko jätteet lajiteltu oikein vai väärin.
    Karhun kuono ei erittele , onko makkara- tai grillituotepaketti tyhjä vai täysi. Lukittu roskakatoskin saa elukan vain menttämään malttinsa ja hakemaan korvaavan ”tuotteen ” vaikka viereiseltä hiekkalaatikolta.

    Palataan vielä toisen ketjun tapahtumiin.. ..Ne roskapöntöt , joilla karhu vieraili useampaan otteeseen, olivat aivan kyläläisten ulkoilureitin tuntumassa . Reitin suosio laski välittömästi tapahtumien jälkeen. Polun varrella sijaitsevalla lavulla ei ole paljon makkaroita paisteltu , kun Utelias-karhu ilmestyi maisemiin.

    jees h-valta 12.7.2012, 14:45

    Niin että sekin sitten karhun syyksi kun liikuntainnostuskin alkoi hiipua. Ja edelleen ei mitään vikaa kylän ihmisissä jotka tunkevat surutta ruokaa ulkoilemaan viikkokausiksi muovipönttöihin jotka toimivat erittäin hyvinä kuumakaasutuslaitoksina. Harmi vain kun ei kannesta johda putki mihinkään. Taivahalle hukkaan nekin päästöt.
    Ja aivan varmasti karjaa voi päästä irralleen kyllä jonkun muunkin kuin karhun säikyttelemänä. Olen jopa lapsuudessani sellaisia ollut haeskelemassakin vanhempien mukana. Moni muukin asia säikyttää, jopa yllättävä kova ääni.
    Aika vähän se usein yksinkertainen paimenlanka pitelee.

    jees h-valta 12.7.2012, 14:49

    Tietääkseni ei yhtään lasta ole hiekkalaatikolta karhu vienyt että se siitä turhasta hysterian lietsonnasta. Kyllä karhun ja ihmisen kohtaamiset ovat lähes aina ihmisen käyttäytymistavoista huolimatta onnellisesti päättyneet. Ihmisen kannalta.
    Harvoin karhun kannalta kun siellä on aina tusina pyssymiehiä perässä kun joku säikähtää.

    tervaHauta 12.7.2012, 14:51

    en mielestäni ottanut kantaa liikenteessä sattuviin tapahtumiin.

    Moni tilanne ei olisi niin paha kun autoilija:
    -noudattaisi hirvivaara merkin alueella tarkkaavaisuutta.
    -nopeusrajoituksien kunnioittaminen
    nämä nyt esimerkiksi.

    Suomalainen hirvikanta on laskenut ja tulee laskemaan edelleen, eräs syy on hirvisonnien periytymä se on muihin maihin verrattuna huonoa ja pieni rakenteista.

    Vielä liikenteestä en halua jessin esiin tuomaa hirvikolari asiaa ali arvostaa. Mutta tulevaisuudessa myös karhun ja auton törmäämiset lisääntyy jo tänä vuonna monia. Sellaisessa kolarissa kun karhu haavoittuu niin silloin on tosi hätä edessä kun haavakko on täysin arvaamaton. Keski-Suomessa oli muutama vuosi sitten sellainen naaraskarhu joka löi tassullaan punaisista autoista pelit irti jos sellaisen kohtasi muut värit sai olla rauhassa, ilmeisesti punainen auto törmännyt siihen.

    olipa sudet IIssä tappaneet paljon poroja n80kpl.

    Puun takaa 12.7.2012, 15:07

    Kyllä se on sanottava, että ei ole tällä palstalla, eikä juuri muuallakaan sellaista ihmistä, joka voisi aivan rehellisesti väittää tulevansa täysikokoisen karhun kanssa hyvin juttuun, kun sellaisen kanssa satuu vastakkain, – ilman että on eläintarhan kalterit välissä. Karhu lähes aina väistää ihmistä, mutta joskus se kohtaaminen vain tapahtuu, ja silloin on leikki kaukana. Suomessa on tällä hetkellä keskimäärin 4-5 karhua jokaista kuntaa kohti, mutta paikoitellen kanta on paljon suurempi. Näihin petoihin pätee hyvin vanha sanonta: Maalta on helppo huudella ohjeita kun merellä sattuu vahinko.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 6 7 8 9