› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvilupia kolmannes vähemmän

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Lähetetty: 3.7.2012, 10:57

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

    Tekijä
    Peräkylän Tarzan
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Iron Man 11.7.2012, 17:32

    Kun on kova pää ja riittävän kauan seinään hakkaa niin kyllä se seinä murtuu ja sortuu.

    suorittava porras 11.7.2012, 18:37

    Alle 2 hirveä /1000ha vaatii myös remonttia hirvenmetsästyskäytäntöihin. Varsinkin seurueiden kokoa ja metsästyspinta-aloja on kasvatettava voimakkaasti tai yhteislupakäytäntö ulotettava koko toimintaan.
    Pienelle 1000 hehtaaria metästysmaata omaavalle seurueelle ei voida myöntää kaatolupia läheskään joka vuosi. Tänä aikana kuitenkin voi tapahtua ei toivottuja asioita hirvien siirtyessä juuri em seurueen alueelle turvaan. Samaan aikaan kiinnostus metsästykseen sammuu joidenkin osalta. Asetta harvemmin kaivellaan esiin , jos se on kerran laitettu naulaan , varsinkaan vanhemmalla iällä. Nuoremmat puolestaan vaativat toimintaa ja jos metsästys ei sitä tarjoa harrastuksena , vaihdetaan harrastusta.

    Hirvikannan säätely ei todellakaan ole aivan yksipiippuinen juttu , kuten Nygrenin väitöskirjaan tutustuneet voivat todeta . Varsin monta muuttujaa on oltava kohdallaan , että päästään edes siedettävään kompromissiin eri sidosryhmien välillä.

    PS Panittekos merkille , että stressaantunut hirvi syö paljon ja liikkuu tämän vuoksi enemmän. Kun metsästyskautta on jatkettu molemmista päistä , on tätä stressiä tarjolla pidemmän aikaa. Lisääntynyt petokanta on myös lisännyt hirvien ympärivuotista liikkuvuutta. Pienempi hirvipopulaatio saattaakin aiheuttaa tämän vuoksi suhteessa enemmän metsä- ja liikennevahinkoja , kuin ”vanhoina hyvinä aikoina” , jollon metsästettiin vain muutama päivä ja Suomen petokanta oli ”sopiva” ( lähes 0).

    jees h-valta 11.7.2012, 19:04

    Kieltämättä oli paikallislehdenkin kuvasta hieno fiilis katsella kun toinen susi ajoi kohti metsän reunaa ja toinen vartoili maassa paikallaan tarpeeksi lähelle tulevaa hirveä. En tiedä saivatko rauhassa jahtinsa hoitaa.

    H-vallan kriitikko 11.7.2012, 20:26

    ”””Kieltämättä oli paikallislehdenkin kuvasta hieno fiilis katsella kun….””””

    Voi olla, että niille vanhemmille jotka laittavat ”mukuloitaan” aamu pimeällä odottamaan koulukyytiä, tulee kuvasta vähemmän hieno ”fiilis”
    Onhan toisaalta niinkin, että onko sielä ”mettäkulmilla” kenekään pakko asua…

    jees h-valta 11.7.2012, 20:39

    Kieltämättä tuokin kriitikon näkemys ja kysymys aiheellinen.
    Onko tosiaan pakko pelätä siellä syrjäkulmilla kun koko tällaiset kaupungit ovat kuin muistolehtoja. Tälläkään asutusalueella liikahda lehtikään nytkään. Tuuletusluukku auki nukutaan kesäyöt ja aniharvoin mikään ääni havahduttaa kyliltäkään.
    Melkein viiskytä luukkua kylillä myytävänä joten teretulemast kylille sieltä ”korvesta”. Viljelys tai edes elukoidenpito ei sitä enää nykyisin vaadi paikanpäällä. Sitäpaitsi eihän ole montaakaan lajia jonka pito edes kannattaisi enää. Sikatilat jo kylmeni.
    Hevos ja koiratouhut on harrastetouhuja. Kuten moni muukin nykerrys.

    Gla 12.7.2012, 05:48

    Taneli: ” Gla pitää tätä [hirvikannan tuottavuutta] pahana asiana, mutta juuri siinä piilee avain tähän asiaan.”

    Kommenttini oli vastine suorittavan portaan pusikoiden kasvattamista ja siitä seuraavaa hirvien elinolojen paranemista koskevaan toteamukseen.

    Jostain syystä asiaa käsitellään yksipuolisesti vain niin, että metsänomistajat ovat luoneet hirvikannan kasvun suhteen otollisen ympäristön, vaikka hirvikannan tuottavuuteen pyrkimisellä on myös merkittävä rooli asiassa. Oikeassa olet siinä, että kaikkien intressit pitää ottaa huomioon. Asioiden tarkastelu vain toiselta puolelta ei tätä ajatusta tue.

    Gla 12.7.2012, 06:10

    Linkistä voi seurata hirvikannan ohjausryhmän toimintaa:

    http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=17437&tVNo=4&sTyp=Selaus

    Järjestelmä luultavasti taas pätkii tuon, mutta poistamalla välilyönnit sen pitäisi toimia.

    Gla 12.7.2012, 07:15

    Ohjausryhmässä päätetään varmaan toimenpiteistä ”yhteisesti”. Onhan mukana seuraava porukka:

    Pitkänen, Janne ylitarkastaja maa- ja metsätalousministeriö, pj
    Paanukoski, Sanna ylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö, jäsen
    Osara, Matti ylitarkastaja ympäristöministeriö, jäsen
    Ruusila, Vesa tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, jäsen
    Hiedanpää, Juha Tutkija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, hlö koht varajäs.
    Matala, Juho vanhempi tutkija metsäntutkimuslaitos, jäsen
    Nikula, Ari Vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitos, hlö koht varajäs.
    Piri, Eino Palvelupäällikkö Metsähallitus, jäsen
    Putaala, Ahti ylitarkastaja metsähallitus, hlö koht varajäs
    Härkönen, Sauli Julkisten hallintotehtävien päällikkö Suomen riistakeskus, jäsen
    Purhonen, Jukka Riistapäällikkö Suomen riistakeskus, hlö koht varajäs.
    Körhämö, Jani Projektipäällikkö Suomen riistakeskus, sihteeri

    suorittava porras 12.7.2012, 08:15

    Kuten hirvikannan ohjausryhmän kokoonpanosta käy ilmi , asioita esittelee päätöksiä tekevälle maa-ja metsätalousministeriölle aika monipuolinen joukko eri intressiryhmien edustajia. Varsinaiset metsästäjien edustajat ovat sitkeistä väittämistä huolimatta selkeä vähemmistö.

    Kannttaa seurata ohjausryhmän toimintaa ja esittää heille mahdollisia toiveita hirvikannan kehityksen suunnasta. Se on oikea tapa vaikutta asioihin.

    Mitä tulee tähän pusikoitumiseen , se on varmasti ollut osaltaan hirvikannan kasvua edistävä tekijä. Kun samalla pyrittiin lisäämään hirvikannan tuottavuutta metsästyksellisin keinoin , karkasi tilanne hetkeksi käsistä. Jos tilanne olisi osattu ennustaa , olisi varmasti toimittu toisin. ( tuskin ydinpommiakaan olisi pudotettu , jos olisi tiedetty seuraukset).

    Toteaisin GLA:lle , että tämän palstan kirjoitukset ovat aika yksipuolisesti edustaneet kantaa , jossa metsästäjät on syyllistetty hirvikannan kasvattamisesta. Elinolosuhteiden kehitys , tiedon kulku ja toimimattomat hirvikannan arviointimenetelmät ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Myös se , että tilanne on saatu hallintaan lähes koko maassa , on jäänyt kestovalttajien mielipiteiden varjoon . Mielipiteet puolestaan perustuvat useissa tapauksissa vanhentuneeseen tietoon.

    Tarkoitukseni on ollut herättää keskustelua aiheesta ja lisätä näkökulmia asian käsittelemiseksi monipuolisemmin . Asia ei ole lainkaan niin mustavalkoinen , kuin monet ovat antaneet ymmärtää.

    …….mutta siitä pidän kiinni , että hoitamalla metsät ja taimikot suositusten mukaan , voi metsänomistaja vähentää merkittävästi hirvivahinkojen riskiä ainakin omalla kohdallaan.

    jees h-valta 12.7.2012, 08:25

    Eiköhän suorittava jätetä metsänhoidolliset omistajien murheeksi ja te metsätysvuokrasopimuksen haltijoina sitoudutte hoitamaan teille metsästäjille säädetty kannansäätelyvelvollisuus jonka henkeen kuului myös vahinkoja aiheuttamaton kannan taso.
    Ympäripyöreä velvoite mutta kyllä katson että tämä nykyinen ja taas lisääntyvä kanta ei ole tuon hengen mukainen.
    Vetoaminen taimikoiden tilaan on kaukaa haettua tekosyytä koska lehtipuupuhdasta taimikkoa on ilman jatkuvaa myrkytystä lähes mahdoton edes toteuttaa. Puhumattakaan että lehtipuun kasvatuskin pitäisi vielä onnistua.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 5 6 7 8 9