Keskustelut Metsänomistus Hirvilupia kolmannes vähemmän

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)
  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

  • Gla

    Suorittava porras: ” 2000 luvun hirvenkaatotalkoot olivat toiminnan jatkoa. Kun alettiin saada todellisia tietoja hirvien määrästä virheellisten arvioiden sijiaan , alkoi eläimiä kaatua uskomattomalta tuntuvaa tahtia .”

    Tuohon on minusta tarpeetonta vedota. Kun on tehty virhe, jonka seurauksena aiheutuu paljon vahinkoa ja kustannuksia, on asia syytäkin hoitaa nopeasti kuntoon.

    Suorittava porras: ”Oman metsästyshistoriani alkutaipaleen yhden hirven vuotuinen kaatokiintiö oli muuttunut 25-kertaiseksi. Metsästysalueemme pinta-ala oli kuitenkin 1000 ha pienempi 30-vuoden takaiseen lähtötilanteseen verrattuna (-72).Metsästys on ollut niin tehokasta , että hirvikanta on pudonnut aluellamma 70- luvun tasolle.”

    Ongelmana ei olekaan tuollaiset yksittäiset alueet, vaan kokonaisuus. 85000 kpl ei ole lähelläkään 70-luvun tasoa. Jos olisi, kaatolupien määrän vähentämisen voisi ymmärtää. Mutta tässä tilanteessa sitä ei voi ymmärtää.

    jees h-valta

    Missähän tämä hirvipoliittinen selonteko luuraa. Jos tämä on sitä toteutusta niin eipä paljon mieltä ylennä.

    suorittava porras

    GLA:lle

    Esittämäni asiat perustuvat pitkäaikaiseen seurantaan yhden pitäjän hirvitilanteesta. Tarkoitukseni on myös osoittaa , että arviointivirheestä johtunut kannan voimakas kasvu on saatu aisoihin kyseisellä alueella . Tämä on ollut mahdollista , koska alueella on ollut voimassa jo yli 20 vuotta koko pitäjän kattava yhteislupamenettely .

    Yhteislupamenettelyä olisi syytä laajentaa koskemaan kokonaisia hirvitalousalueita. Näin olisi mahdollista suunata metsästyspainetta jo metsästyskauden aikana sinne , missä hirvien määrää uhkaa kasvaa liiaksi tai vahinkoja ilmenee. Nykyisellään saattaa käydä niin , että samaisella alueella yksi seurue selviää jahdistaan muutamassa päivässä ja toiselta seurueelta jää lupia käyttämättä , vaikka jahtiin käytetään koko sallittu aika. Hirvet jakautuvat epätasisesti ja niiden olinpaikat ja keskittymät vaihtelevat vuosittain.

    Yhteislupamenettelyn laajentamista puoltaa myös seikka , että on muodostunut jopa pitäjien suuruisia hirvityhjiöitä . Tämä hirvettömyys johtaa alueellisiin rauhoituksiin , mikä ei liene kenekään etu , varsinkaan , jos jopa hyvin lähellä hirvikanta on haitallisen suuri . Kun kaatoluvat haetaan edellisen jahtikauden havintoihin perustuen , on mahdollista , että hirvikarja onkin vaihtanut maisemaa vuoden kuluessa juuri sille rauhoitettavaksi aiotulle alueelle. Yhteislupamenettelyssä on mahdollista ohjata joustavasti luppia sinne , missä on tarvetta.

    80 000 talvehtivaa hirveä Suomen kokoisella alueella ei ole ongelma, jos se jakautuu kutakuinkin tasaisesti . Tällä hetkellä puhutaankin enemmän hirvien epätasaisen jakautumisen mukanaan tuomasta haasteesta , ei niinkään liian suuresta talvehtivasta kannasta.

    Gla

    Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemän liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen toteuttamiseksi laaditussa suunnitelmassa todetaan seuraavasti: ”Eläinonnettomuuksista yleensä vain hirvionnettomuudet ovat seurauksiltaan vakavia. Moottoripyörien osalta myös pienempään eläimeen törmääminen voi helpommin olla kohtalokas. Eläinonnettomuuksien vähentämiseksi tulee hirvieläinkanta pitää suunnitelmallisesti niin pienenä kuin luonnon kannalta on mahdollista.”

    Mikä edelleen estää tuon toteuttamista?

    suorittava porras

    Vuoden 2001 valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen jälkeen talvehtivien hirvien määrä on pudotettu puoleen sen hetkiseen tilanteeseen verrattuna . Yhteisesti sovittuun kanna tavoitetasoon 2-3 eläintä tuhannella hehtaarilla on päästy muutamaa poikkeusta lukuunottamatta koko maassa , monin paikoin jopa tämän alle.

    Hirvien elinympäristö on puoestaan kehittynyt ko eläimiä suosivaan suuntaan , koska pusikoituneiden taimikoiden ja (suolattujen) tienvarsipajukoiden määrä on lisääntynyt 2001 vuoden tasosta .

    Gla

    Todellisuudessa kantaa on pudotettu huippuvuosien eli 2001-2003 140000 yksilöstä nykyiseen n. 85000 yksilöön eli n. 40%, ei 50%. Tuo olisi saivartelua, ellei sinulla olisi taipumusta liioitella metsästäjien saavutuksia ja väheksyä hirvikannasta aiheutuvia vahinkoja. Olellisempaa kuitenkin on se, että tavoitteeseen on kirjattu ”niin pienenä kuin luonnon kannalta on mahdollista”. Se, että kantaa on huippuvuosista pudotettu n. 40%, ei ole puolustus tätä asiaa kohtaan. Tavoite oli pudottaa kanta niin alas kuin luonnon kannalta mahdollista, ei puolittaa kanta.

    Samaa mieltä voimme varmaan olla siitä, että 85000 ei ole kestävä minimikanta. Asiantuntijat, jotka ovat arvioineet hirvien minimikannan kokoa, ovat päätyneet 40000-60000 yksilöön.

    Kerrotko vielä, ketkä ja missä foorumissa ovat yhteisesti sopineet hirvikannan tavoitetiheydeksi 2-3/1000 ha? Tuon tavoitteen asettamisesta en selvyyttä ole saanut. Onhan tavoite ristiriidassa jo liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa eli tavoitteen asettamisessa LVM:n kanta on ehkä metsästyslain mukaisesti kuultu, mutta vaikutusta sillä ei ole ollut. Miten lienee puuntuottajien suhteen?

    Miten pusikoituneiden taimikoiden määrän lisääntyminen vaikuttaa liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittuun tavoitteeseen ja pyyntilupien vähentämiseen?

    suorittava porras

    Tienvarsien pusikoituminen ei edistä liikenneturvallisuutta. Näkemäesteet ovat riski muussakin suhteessa , kuin satunnaisten hirvien kohdalla.

    Lisääntynyt maaston peitteisyys , tiheiköt , vaikeuttavat metsästystä ja havaintojen tekoa metsästettävistä eläimistä. Toisaalla jää lupia käyttämättä ja toisaalla kaatokiintiöiden mahdollista kasvattamista edellyttävät havainnot tekemättä hirvien lymytessä risukoissa.

    Kun jahti ei tuota tulosta ja havaintojakin on niukasti , on aivan luonnollista , että pyyntilupia myönnetään vähemmän .

    ..ja mitä vielä tulee liikenneturvallisuuden parantamiseen…KUINKA HYVIN ON ONNISTUTTU VÄHENTÄMÄÄN RATTIJUOPPOJEN MÄÄRÄÄ LIIKENTEESSÄ ? Heidän määränsä ei ole kuluneella kymmenvuotiskaudella osoittanut vähenemisen merkkejä. Riski kuolemaan tai vammautumiseen johtavaan kohtaamiseen rattijuopon kanssa on kuitenkin aika monta kertaa suurempi , kuin että törmäillään viattoman luontokappaleen , hirven , kanssa kohtalokkain seurauksin.

    6tukki

    Pohjois-Pohjanmaallakin hirvilupien määrä suurin piirtein puolittuu…

    Käytännössä tämä näkyy myös siten, että monet metsästysseurat pitävät hirvenmetsästyksessä välivuoden – eivät siis hae ainoatakaan kaatolupaa.

    Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että voin hyvästellä lähes 10 hehtaarin mäntytaimikkoni, joka jo yli kymmenen vuoden ajan on kärsinyt hirvien talvilaidunnasta. Todennäköisesti saan lopun ikääni kasvatella tuolla alueella kituliaita kuusen känkkäröitä ja hikisiä koivun tumppeja. Tälle kasvatuksellekin tarvittaisiin aivan oma, spesiaali Kemera-tuki…

    jees h-valta

    Tuolla suorittava myönsi aivan oikein ettei luvat ole muusta kiinni kuin metsästäjistä.
    Jos annetaan riistanhoitopiiriin sellainen viesti ettei ole hirviä tällä alueella se on sitten siinä. Mikään muu taho sitä asiaa ei todenna.
    Ja silloin mennään aivan väärän tahon ohjastamana ja lujaa.
    Omakohtaisesti tiedän tapauksen kun marraskuun alkupuolella seura lopetti metsästyksen kun ei autolla ajellen löytäneet jälkiä.
    Viereisen lähes samoilla kulmilla metsästävän seuran ammuttiin luvat loppuun. Mutta ne kävivät jahdissa edes loppuun asti.

    Anton Chigurh

    Puuntuotannon kannalta ja ekologisesti (ainoa kestävä taso) suurin mahdollinen hirvimäärä on alle 20000 yksilöä. Tämän seikan muutamat jopa tajuavat.
    Tuon tason ylläpitävät sudet, jotka myös pitävät hirvet ydinhabitaatissaan eli pensaikkoisilla soilla.

    On täysin utopiaa kuvitella, että hirvikanta jakautuu tasaisesti. Niinkauan kuin niiltä puuttuvat riittävät paimenet ne mellastavat marginaalihabitaatilla eli taimikoissa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 89)