› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvilupia kolmannes vähemmän

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9

  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Lähetetty: 3.7.2012, 10:57

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

    Tekijä
    Peräkylän Tarzan
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 5.7.2012, 07:53

    GLA:lle

    Vertaus on vähintään yhtä totta , kuin ystävämme Antonin syytökset siitä , että vajaa 2 % joukosta määrää Suomen hirvipolitiikan suunnan.

    Tärkein metsienhoitoon liittyvä toimenpide , oikeaoppinen ja -aikainen taimikoiden varhaisperkaus jää kuitenkin 90 %:sti metsänomistajilta tekemättä. Juuri tuolla työllä olisi mahdollista vähentää merkittävästi hirvien kinnostusta taimikoihin ja lyhentää sitä aikaa , jolloin taimet ovat alttiina hirvituhoille.

    Valitettavasti ne vähätkin hirvet vaeltavat talvehtimaan jonnekin ja aiheuttavat laumoina paikallisia tuhoja. Näitä kuitenkin voidaan vähentää ja siirtää metsätalouden kannalta vähemmän tärkeille alueille metsänhoidollisin keinoin.

    ”satapillä” on oikea asenne . Vain tekemällä voidaan saavuttaa jotakin. Itsekin kärsin aikoinaan hirvivahingoista , mutta ne koskivat peltoviljelyä. Seuran jäsenenä minulla oli mahdollisuus hoitaa sekin asia pois päiväjärjestyksestä omatoimisesti ja laillisesti .

    2000 luvun hirvenkaatotalkoot olivat toiminnan jatkoa. Kun alettiin saada todellisia tietoja hirvien määrästä virheellisten arvioiden sijiaan , alkoi eläimiä kaatua uskomattomalta tuntuvaa tahtia . Oman metsästyshistoriani alkutaipaleen yhden hirven vuotuinen kaatokiintiö oli muuttunut 25-kertaiseksi. Metsästysalueemme pinta-ala oli kuitenkin 1000 ha pienempi 30-vuoden takaiseen lähtötilanteseen verrattuna (-72).Metsästys on ollut niin tehokasta , että hirvikanta on pudonnut aluellamma 70- luvun tasolle. Tämä on tapahtunut muuallakin , josta on ollut seurauksena kaatolupamäärien reipas vähentäminen.

    Puun takaa 5.7.2012, 08:34

    Satapii ja suorittava ovat oikealla asialla. Isä-vainaa tapasi joskus sanoa, että ne valittavat joilla on siihen aikaa. Ammuttu hirvi ei syö taimikoita.

    jees h-valta 5.7.2012, 08:51

    Sitäpä juuri puuntakunen olisimme odottaneet. Ammuttuja hirviä jopa viimevuotista enemmän. Olisi joskus asia korjattu kun sitä järjestelmällisesti alettaisiin suorittaa. Mutta ei kun ei.
    Olen nyt törmännyt (kun kuraisia metsäteitä piisaa) aivan eri määrään jatkuvasti uusiutuvia sorkan jälkiä myös Pohjois-Satakunnan tiluksillani. Sieltähän riistahallinolla oli kova vimma saada tuhottua aluetta hiljaisena hirvistä pitänyt nk. koirasusilauma.
    Nyt sitten karjaa on ja tulee aiheuttamaan ongelmia lehtipuun viljelyyni enemmän kuin odotin.
    H-vallassa olen aivan kylänsyrjiä myöten aivan samoin jatkuvasti tarkkailulla runsaan kannan aiheuttaman uhan vuoksi.

    tamperelainen 5.7.2012, 10:31

    Kaatolupia myönnetään entistä vähemmän ja niitäkään vähiä ei sitten moni seura pysty kaatamaan,kuten edellä olevista teksteistä käy ilmi.Ei se auta vaikka kuinka hyvin hoidat taimikkosi,ei se hirvi suosiolla nälkään kuole,minulta ovat syöneet kuusen latvakasvaimiakin melkoisesti paremman ruuan puutteessa.Tälläkin palstalla kirjoittavista jotkut ovat härskisti toimivien jahtipäälliköiden asialla.Sanoisin nimimerkki#suorittavalle portaalle# että liian iso hirvimäärä on ongelma,pitää palata 70-luvulle.Kyllä se elämä silläkin hirvitiheydellä jatkuu.Vajaan 2% harrastus tulee liian kalliiksi kansakunnalle.Aiheutaako mikään muu #harrastelijajoukko# yhtä paljon vahinkoa ja taloudellisia tappioita toiselle osapuolelle?.Metsäomistaja on sellaista vapaata riistaa,jonka kuormasta syö liian iso porukka
    Kohta joku itkee.että lumisessä metsässä ei ole kivaa.Jos metsästäjät eivät kykene hoitamaan velvoitteitaan,nin sitten on heti lait ja asetukset pantava uusiksi,innokkaita metsästäjiä maailmassa kyllä on,jopa paikkakuntaisia.Ongelma on mustasukkaisesti etujaan vahtivat hirviporukat.Ei korppi korpin silmään nokkase
    Hirvipolitiikan hoidossa on samanlaista vetelähousuisuutta kuin eurokriisin hoidoossa.Tuhansia kokouksia ja sama paska edelleen käsissä.

    Anton Chigurh 5.7.2012, 11:44

    Pohjois-savoon Vieremälle ei MYÖNNETÄ tänä vuonna yhtään hirvenkaatolupaa, sillä kunta on susireviirin sisällä ja sudet ovat pudottaneet alueen hirvikannan ekologisesti ja puuntuotannollisesti kestävälle tasolle.

    Visakallo 5.7.2012, 21:06

    Olisipa asia noin yksinkertainen kuin Anton kirjoittaa, mutta kun ei ole. Hirvillä on pitkät jalat, joilla ne siirtävät itensä naapuripitäjiin.

    Visakallo 6.7.2012, 07:38

    Yksi ongelma jäi vieläkin: Mistä niitä pensaikkoisia soita saisi? Suomessa aika paljon pitäjiä, missä niitä ei ole.

    Visakallo 6.7.2012, 10:07

    Luetun ymmärtämisessä taitaa olla enemmän ongelmia sielläpäin, ainakin nimien suhteen.
    Mitähän ne sudet syövät, kun hirvet ovat käyneet vähiin? Susi ei ole kovin itsetuhoinen eläin, joka suostuisi vapaaehtoiseen nälkäkuolemaan. Hakee ruokansa mistä saa, vaikka ihmisten pihoista.

    jees h-valta 6.7.2012, 10:35

    Kyllä niille muonaa piisaa hirvissäkin vielä seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi.
    Siihen mennessä EU on jo hoitanut maaseudun alasajon niin tehokkaasti että aivan sama vaikka elefantteja kuleskelis siellä metsissä reuhuamassa.

    Gla 6.7.2012, 11:08

    Suorittava porras: ”Vertaus on vähintään yhtä totta , kuin ystävämme Antonin syytökset siitä , että vajaa 2 % joukosta määrää Suomen hirvipolitiikan suunnan.”

    Jos joku esittää mielestäsi älyttömän väitteen, pitääkö sinunkin esittää vastaavia? Koitetaan nyt pysyä asioissa, joille löytyy perusteet.

    Tosin Antonin vajaa 2% ei ole kovin kaukana totuudesta. Hirvikannan määrittely ei ole mikään demokraattinen toimenpide etenkään, jos annetaan karjan ruokinnasta vastaavien mielipiteille asemaa vastaava painoarvo.

    Suorittava porras: ”Tärkein metsienhoitoon liittyvä toimenpide , oikeaoppinen ja -aikainen taimikoiden varhaisperkaus jää kuitenkin 90 %:sti metsänomistajilta tekemättä.”

    Entä sitten? Oletatko, että hirvivahingoista huolestuneet eivät metsiänsä hoida? Asiaa ei varmaan ole selvitetty, mutta luulen passiivisten omistajien metsien olevan keskimäärin huonommin hoidettu ja saman porukan olevan keskimäärin vähemmän äänessä tämän asian suhteen.

    Suorittava porras: ”Valitettavasti ne vähätkin hirvet vaeltavat talvehtimaan jonnekin ja aiheuttavat laumoina paikallisia tuhoja.”

    85000 talvikanta on mielestäsi vähän? Minusta ei ole.

    Suorittava porras: ” ”satapillä” on oikea asenne . Vain tekemällä voidaan saavuttaa jotakin.”

    Totta. Esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan kaatolupien määrään. Mutta kuten tiedämme, se tie on kovin kivinen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9