Keskustelut Metsänomistus Hirvilupia kolmannes vähemmän

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)
  • Hirvilupia kolmannes vähemmän

    Suomen riistakeskus myöntää tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Etelä-Hämeen alueelle annetaan 1 068 lupaa eli 11 prosenttia viimevuotista vähemmän. Valkohäntäpeurojen pyyntilupia on tulossa 3 184, missä on vähennystä 18,5 prosenttia.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime syksyn metsästyskauden jälkeen Suomen hirvikannan kooksi noin 85 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta.

    Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnetään koko maahan 21 800 pyyntilupaa. Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia luvista. Tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

    Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan koko maassa noin 50 000 eläintä. Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

    Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10. elokuuta mennessä.

    Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä.

    Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peurojen metsästys päättyy tammikuun lopussa.

    Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20. 9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua.

  • Peräkylän Tarzan

    Kommentoiti alkakoon!

    jees h-valta

    No eipähän ole uutta. Tuot ylös-alas sohlaamistahan tuo on ollut jo vuosikausia. Nyt kun olisi ollut erinomainen tilaisuus laskea pysyvästi kanta niin alas että myös valtiovaltamme olisi jotain säästänyt.
    Kohteita mielestäni olisi kyllä.
    Mutta tuntuu tuo valta tässä asiassa piukasti pysyvän samalla ”tuholaismafialla”.
    Näin sitä kuljetaan mennen tullen maata omistavien oikeuksien yli.
    Lihan kasvatus maillamme jatkuu muiden laariin.

    jees h-valta

    Tässäkin voidaan jälleen kysyä tuon MTK-n mainostaman (2.7.artikkeli) edunvalvonnan perään. Missä on se kuuluisa edunvalvonta MTK silloin kun hirviasioista päätetään?
    Olisi oikein mukava kuulla vaikka ihan näilläkin palstoilla jonkun MTK-fiskaalin selityksiä.

    Gla

    Metsästyslaki 26§:

    ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”

    Laki ei siis edellytä, että metsäalan sidosryhmien edut huomioitaisiin riittävästi päätöksenteossa. Riittää, kun heitä kuullaan. Mutta tosiaan olisi kiinnostavaa tietää, mitä tuossa lain vaatimassa kuulemistilaisuudessa on puuntuottajien edustajat (MTK?) todenneet. Vai onko puuntuottajilla ollut lainkaan edustusta, monestihan luonnonsuojelijat ja teollisuus on paljon kattavammin edustettuna.

    Jos MTK ei itse asiasta tiedota, voisiko Metsälehti kysäistä sitä?

    mehänpoika

    Suomen riistakeskuksen ilmoituksella hirvenpyyntilupien leikkaamisesta kolmanneksella voi olla kytköksissä vielä julkistamattomaan metsälakiesityksen. Siinä ilmeisesti metsän muille käyttömuodoille oikein lakiteitse pyritään panemaan enemmän painoarvoa, metsänomistajille ja yhteiskunnalle koituvista menetyksistä mitään välittämättä. Ilmeisesti yhteiskuntasovun nimissä ei hirvikannan annettaisi ainakaan nykyisestään pienentyä.

    On suoranainen ihme, että yhteiskunnalle elintärkeän puuntuotannon tukemista varten säädetty maa- ja metsätalousministeriö on ohjaamassa ja hyväksymässä metsätaimikoittemme pahimman tuholaisen, hirven, laajamittaista tuhotyötä metsissämme. Metsänomistajien eli vuokranantajien mielipiteille ei ole nytkään haluta antaa mitään arvoa.

    Viimeinen valtakunnan metsien inventointi hirvivahinkohavaintoineen ei tue Suomen riistakeskuksen julkistamia hirvien pyyntilupakaavailuja. Lupia olisi pitänyt lisätä entisestään ainakin kolmanneksella, jos tulevaisuudessa olisi pyrkimyksenä seidettävämmät hirvivahingot maanteillä ja metsätaimikoissa. 20 000 hirven talvikantaan on vielä pitkä matka.

    jees h-valta

    Suuren luokan puuntuottajien halveksunnasta tässä on kyse.
    Halutaan näyttää ettei mielipidekitinät heitä hetkauta.
    Mutta aikansa kutakin ja tuuletus käy kun katastrofin jatkuva peittely ei toimi enää. Loppuu valtion killinkit kun sitä syydetään mihin sattuu. Ja sattuu, näitä hirvikolarien uhreja. Jos ei satu kerrasta poikki.

    Anton Chigurh

    2004 oli talvikanta 95000, jolloin oli tarkoitus ampua 68000 hirveä.

    Minulla on tässä maaseudun tulevaisuus, joka on ilmestynyt 7.4.2004 ja jossa juha aaltoila kirjoittaa: ”Sietämätön talvitiheys”. Kysymyksessä on raasinkorven yhteismetsä.

    ”Yhteismetsän hoitokunnan jäsen metsätalousinsinööri antti terävä sanoo, että yhteismetsän maat ovat karuja. Väin mänty tuottaa kunnolla, mutta hirvet aiheuttavat suuria vaikeuksia.
    Vuonna 2002 tuhoja löytyi reilulta 40 hehtaarilta. ”Kyllä siinä on pahinta ajan menetys, kiertoaika voi pahimmillaan pidentyä kymmeniä vuosia”, Terävä sanoo.
    Toinen rahan hukka tulee siitä, että karuilla mailla joudutaan paikoin tyytymään männyn sijasta heikkotuottoiseen hieskoivuun.
    Yhteismetsän osakkaat toivovat MTK:lta apua hirvipulmaansakin. Ongelma on tuttu kautta Suomen; hirvien talvilaitumilla metsää omistavat puuntuottajat kärsivät jatkuvista tuhoista”.

    Sorkkaeläinlaiduntajia on 1,85% väestöstä, 100000, joista omistaa jonkinlaisen maatilkun 40000. Metsästämättömiä maanomistajia puuntuottajat mukaan lukien on 700000.

    Miten noin pieni (1,85% väestöstä) vähemmistö saa vuodesta toiseen eduskunnan enemmistön säätämään sellaisia lakeja, että tuo terrori on mahdollista?

    suorittava porras

    Nyt eletään JO VUOTTA 2012 ja tilanne on muuttunut monin paikoin dramaattisesti 2000-luvun alun tilanteesta! Aaltoila on kirjoittanut vuonna 2004 ihan asiaa , kun tiheimmän hirvikannan tekoset olivat kaikkien nähtävillä. Nyt ollaan kuitenkin jo monessa paikassa 0-tiheyksissä.

    Veikkaukseni on , että vaikka kaatolupamääriä on pudotettu voimakkaasti (Lapissa jopa puoleen ) jää kolmasosa myönnetyistäkin luvista käyttämättä hirvien vähäisyyden takia . Täysrauhoituksiakin on jo vilauteltu vuodelle 2013 .

    Monissa seuroissa todettiin jahtikauden päätyttyä , että hirviä on erittäin vähän . Kuitenkin orastava ahneus sai samaiset seurueet hakemaan huomattavasti enemmän pyyntilupia tämän vuoden jahtiin , mitä hirvien todellinen määrä edellyttäisi.

    On muuten ihan sama , mitä eduskunta päättää , jos ei löydy tekijöitä toteuttamaan päätöksiä . Se mainitsemasi (Anton) 1, 85 % porukasta on ainoa ryhmä , joka on oikeasti tehnyt jotakin hirvien vähentämiseksi ja onnistunut siinä olosuhteisiin nähden kiitettävästi.

    Mitä on tehnyt puolestaan 98,15 % porukasta ? Istunut kädet ristissä valittamassa ja viimeaikoina jopa tarpeettomasti. Jos hirvet vaivaavat maanomistajaa , on mahdollista käyttää oikeuttaan liittyä metsästysseuraan ja hoitaa ongelma (jos sitä edes on ) kuntoon. Vähintä mitä voi tehdä , on saattaa taimikot sellaiseen tilaan , että hirvien kiinnostus niitä kohtaan vähenee .

    …pitäisikö teiltä vielä nenäkin niistää…

    Gla

    Suorittava porras: ”Mitä on tehnyt puolestaan 98,15 % porukasta ? Istunut kädet ristissä valittamassa ja viimeaikoina jopa tarpeettomasti. Jos hirvet vaivaavat maanomistajaa , on mahdollista käyttää oikeuttaan liittyä metsästysseuraan ja hoitaa ongelma (jos sitä edes on ) kuntoon. Vähintä mitä voi tehdä , on saattaa taimikot sellaiseen tilaan , että hirvien kiinnostus niitä kohtaan vähenee .

    …pitäisikö teiltä vielä nenäkin niistää…”

    Mistä päättelet, että 98,15% on istunut kädet ristissä valittamassa? Vuonna 2010 on hoidettu 230000 hehtaaria taimikoita ja nuorta metsää.

    Sen sijaan yhtään kaatolupaa ei tule lisää, vaikka seuraan liittyisinkin.

    satapii

    Kyllä maanomistajan itsekkin kannattaa tarttua toimeen. Vuonna 2003 kyllästyin noihin hirvituhoihin, kävin suorittamassa metsästyskortin ja olin aseettomana ajomiehenä kaksi kautta.(ilman lihaosuutta)
    Nyt 2011 jahtikaudella kaadoin jo yhdeksännen ja kymmenennen hirven.
    Hirvitiheyttä on kyseisen metsätilani alueella saatu pudotettua niin, että viimevuonna jäi yksi lupa haetuista luvista käyttämättä.(ensimmäisen kerran vuoden 2003 jälkeen)
    Taimikkotuhot ei ole aluella enää merkittäviä.
    Tosin naapuriseurojen kaatoprosentit taitaa olla jääneet nyt tuonne 60-80% paikkeille saaduista luvista jo useampana vuonna.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)