Sudet saattavat kyllä hirvikannan nopeasti sekä ekologisesti että ekonomisesti sopivalle tasolle (5/10000ha). Susi ravintopyramidin huipulta säätää itse oman kantansa (tappavat ihan itse liiat yksilöt).

Hirvet pois niin ei ole susiakaan. Siinä on se yhtälö. Ja toimii.

MJO:lle on muodostunut hiukan vino kuva kirjoituksistani .
Oman seuran kohdalta totean , että kahtena viime vuotena pyyntiluvat pankkihirviä lukuunottamatta on käytetty . Kolme vuotta sitten seuramme käytti vain 70% luvista , kun hirviä oli niukemmin .
Kaksi vuotta sitten ”onnistuimme” ampumaan lähes kaikki alueemme hirvet (tiheyteen 0,78/ 1000 ha).

Pitäjän yhteisluvan (45 000ha) alueella kaato% on liikkunut viime vuosina 80%:n kahden puolen . Pankkilupia ei ole käytetty , kun niiden käytölle ei ole edellytyksiä . Jäävä kanta jahdin jälkeen (2015) oli 2,7 hirveä / 1000 ha . Edellisenä vuotena (2014) 2,08 yksilöä / 1000 ha )
Meidän seurueemme aluella vuoden 2014 jäävä kanta oli
0, 78 yksilöä / 1000ha . Korkein tiheys yhteisluvan alueella oli 4,22 hirveä / 1000 ha , alin 0,24 , ka 2,08 )
Mikäli yhteislupaa ei olisi ollut , emme olisi metsästäneet viime syksynä lainkaan oman alueemme alhaisen hirvitiheyden vuoksi . Laajaan yhteislupaan kuuluminen antoi myös meille mahdollisuuden metsästää .
Vuonna 2015 hirviä oli tasaisemmin yhteisluvan alueella . Seuruekohtaiset suurimmat tiheydet olivat laskeneet ja alimmat hieman nousseet . Se on kuitenkin nähtävissä ,että hirvet siirtyvät sinne , missä on parhaat ruokamaat .

Naaraita on tällä hetkellä yhteisluvan alueella 2,36 kappaletta yhtä urosta kohden .
Tavoiteluku olisi 2 , mieluummin 1,5 . Tämän vuoksi kaadettavien urosten määrää tulevalla jahtikaudella on rajoitettu lukuun 1 / seurue puolivälin palaveriin saakka .

Yhteislupa-alue haki tulevalle jahtikaudelle kaikkiaan 64
pyyntilupaa , joka on 6 kappaletta laskennallista suositusta enemmän . Pankkiin jätettiin 10 lupaa . Lähdetään siis liikkeelle määrästä (54) , joka viime jahtikaudella kaadettiin . Pankille mennään , jos metsästettävää riittää .

Se on vain matematiikkaa . Yksittäisen seurueen alueella desimaaleilla on olematon merkitys . Pitäjätasolla kymmenyskin tarkoittaa jo useita hirviä . Niin kauan , kun todettujen hirvien määrä jaetaan alueen pinta-alalla , päädytään desimaalilukuihin .

Palataanpa vielä tuohon avaukseen ….

Ongelman ydin ei ole siinä , että paikalliseen metsästysseuraan ei uskota , vaan siinä , että hirvien määrä lasketaan eri aikoihin .
Jos kyseessä on talvehtimisalue , sinne kerääntyvät muualla jo kertaalleen lasketut eläimet . Monesti hirviä vaeltaa talvilaitumille useankin eri pitäjän alueelta . On selvää , että tiheys voi olla talvilaidunalueella paikallisesti Tanelin esittämää luokkaa -jopa enemmän – , kun laskenta tehdään kuukausia myöhemmin . Muualla sitävastoin ei tuohon aikaan ole yhtään elukkaa .

Pyyntilupien määrään vaikuttaa hirvien määrä koko hirvitalousalueella .
Lupamäärät jaetaan seurueille/ yhteislupa-alueille edellisen vuoden jääneen kannan perusteella ensisijaisesti suhteutettuna alueen pinta-alaan .
Seuruekohtaisesti lupamääriä lisää tai vähentää kyseiselle alueelle merkitty jäävä kanta , havaintojen määrä/päivä , jahtiin käytetty aika(henkilötyöpäiviä) ja kaato% . Myös rajanaapureiden vastaavat luvut vaikuttavat tilanteeseen . Esim. jos yksittäinen seurue ei onnistu katamaan alueeltaan kaikkia lupahirviä ja naapureissa riistaa on runsaammin , voi jahti jatkua seuraavanakin vuonna samalla voimakkuudella . Päinvastaisessa tilanteessa tahtia hillitään . Jos siis esim 5%:n pinta-alalla on suurikin tihentymä , se ei nosta kokonaislupamäärää tilantessa , jossa 95%:n pinta-alalla liikutaan suositusten alarajoilla . Tilannetta voidaan korjailla antamalla ongelma-alueelle lupa tai pari enemmän vuositasolla .
Muitakin tapoja löytyy hoitaa ongelmia talvehtimisalueilla . Runsaat harvennushakkuut ja tehokkaat taimikoiden perkaukset ovat tyhjentäneet muutaman talvehtimisalueen lähes tyystin sorkkaeläimistä . Hirvet siirtyvät muualle ravinnon perässä .
Seurue A ja seurue B pyytelivät jokunen vuosi aktiivisesti lisälupia , mutta eivät enää . Heidän maillaan sijaitsevien talvehtimispaikkojen voimakkaat hakkuut ovat karkottaneet hirvet muualle ja myönnettyjäkin lupia on jäänyt tämän vuoksi käyttämättä .