Uudessa Metsänomistajat Keski-Suomi -lehdessä on mhy:n vetoomus hirvikannan alentamiseksi. HYVÄ! Ilmeisesti erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa on kanta päässyt nousemaan ja käynyt naarasvoittoiseksi – vastoin tavoitteita. Toivottavasti metsästäjät vastaavat vetoomukseen hakemalla syksyksi riittävästi lupia ja toivottavasti riistapiiri myöntää ne. Tämä tuo tarvittavan pelivaran lisätä/vähentää kaatoja paikallisen tilanteen mukaan syksyllä.

Henk. koht. en usko vähääkään vetoomuksiin. Täällä Itä-Hämeen/eteläisen Keski-Suomen alueella hirvikanta on ollut perinteisesti ylisuuri ja uusin villitys näyttää olevan kauriiden ruokkiminen yhdistettynä metsästyskieltoon. Jäljet ovat näkyneet taimikoissa ja tien päällä viimeiset kolme neljä vuotta. Tällä hetkellä ei oikein löydy sellaista puulajia, mistä voisi varmuudella sanoa että onnistuu kertaistutuksella.

Kiintiöt on jo käsitelty ..ainakin meillä . Eniten lupia kaipasivat ne seurat , joilla havaintoja oli vähiten ja metsästykseen oli käytetty eniten aikaa viime syksyn jahdeissa .
Niille toiveille ei siis oikein ollut perusteita .
Mielenkiinnolla katsotaan , mitä tapahtuu , kun uroshirvikiintiö rajataan lukuun 1/ seura ennen marraskuun puolivälin palaveria . Jahti loppuu seurueen osalta siihen , jos kaatuu ylimääräinen uros . Voi olla , että kaatoprosentti jää alhaiseksi , kun kaikki eivät tohdi ampua naarasta .
(eivät halua käräjille , jos vasa sattuukin ilmaantumaan maisemiin naaraaseen kohdistuneen kaadon jälkeen) .

….että vähän myöhässä oltiin vetoomuksen suhteen , kun luvat on jo anottu .

Aina on anottu enemmän , kun saatu saalista . Viime vuosina kaato% on keikkunut 80%:n tuntumassa , useita vuosia jopa alle .
Niitä lupia ei todellakaan haeta millään mutu-tuntumalla . Edellisvuoden havainnot ovat pohjana . Tilannetta peilataan myös rajanaapureihin ja tilanteeseen koko hirvitalousalueen sisällä .

Parin vuoden kuluessa siirrytään järjestelmään (”Oma riista”) , jossa havainnot ja metsästystapahtumat kirjataan reaaliajassa sähköisesti yhteiseen tietokantaan . Kun tämä toteutuu , on mahdollista reagoida nykyistä nopeammin hirvikannan vaihteluihin eri osissa hirvitalousaluetta . Kun yhteislupa-alueet saadaan riittävän
kattaviksi , voidaan metsästystä ohjailla tarpeen vaatiessa jahdin aikana mutkattomasti ilman turhia byrokratian koukeroita .
Tähän tosin liittyy joissakin tapauksissa
haasteitakin . Kaikissa seurueissa ei ole riittävästi tietokoneen käyttöön perehtyneitä metsästäjiä . Joku ”ukkoporukka” saattaa jopa pistää lopullisesti pillit pussiin kokiessaan uuden toimintatavan liian haastavaksi . Tosiasia kuitenkin on , että syksyn 2017 jahtikauden tietoja ei enää liikutella paperiversioina . Tiedot siirtyvät sähköisesti .

Itse aloittelen parasta aikaa tarvittavien tiedostojen luomista alkaen metsästysalueen viemisestä kartalle , maanomistajaluettelon muodostamisesta ja hirviseurueen jäsenten yhteystietojen keräilystä seuran metsästäjärekisteriin . Syksyllä homman on oltava
hanskassa , kun jahti alkaa .

Meidän hirvitalous alueella tehtiin kaksi laskentaa. Jahdin jälkeen arvio alueelle jääneestä hirvikannasta ja sitten koko alueen kattava lentolaskenta tammi- helmikuussa. Näissä arvioissa oli yhden hirven keskinäinen heitto.