Juuri noin mitä Planter kertoi. Parhaimmillaan yhteislupa toimii juuri näin. Tiedossa on minkä verran lupia annetaan ja on aivan turha panna suurempia lukuja hakemuksiin kuin mitä etukäteen maksimissaan tidetään saada. Ennen riistanhoitoyhdistykset puolsivat luvat ja käytännössä jakoivat kiintiön eri alueille tämmöisessä isossa rhy:ssä. Kotiinpäinvetoa oli sen mukaan eri suunnille mistä nyt sattui olemaan vahvoja hallituksen jäseniä. Nyt asian päättää riistakeskus. Kuunneltuaan riistaneuvostoja. Niin kuultuaan….mitä se tarkoittanee. Riistakeskus voi tehdä mitä se haluaa kuultuaan riistaneuvostoa. Päätös kulloisestakin kannan leikkauksesta on vain ja ainoastaan riistakeskuksen käsissä. Kyllä me metsästäjät tapetaan kaikki mitä lupia saadaan. Ainahan se ei onnistu ihan satasella kun hirvet siirtyilee pois alueelta. Se että mentäisiin porukalla yhteisluvalla naapuriseuran alueelle ei onnistu. Sitä ei maanomistajat eikä metsästäjätkään hyväksy….ne on meijän hirviä. Muutoin kyllä yhteislupa sujuvoittaa metsästystä monin tavoin

Voi jesseriepu sinun käsityskykyäsi. Voihan sitä tietysti hakea vaikka 100. Jos tiedetään että saadaan kymmenen ni haetaan kuitenkin 15 varulta….voihan jokin muuttuakkin…..näin me tehdään. Lupia tulee kuitenkin suurinpiirtein se mitä ennakkoon on tiedossa.

Kaatolupa-asioissa väliportaita jäävät pois , kun metsästäjät lähettävät sähköisesti oman havaintoaineistonsa suoraan oma riista-palveluun , johon kerätty aineisto on kaikkien osapuolten käytössä . Lukessa tehdään lopulliset arviot hirvikannan koosta ja verotustarpeesta havaintoaineistoon perustuen tarkennettuna jahtikauden tuloksilla. Jälkimmäinen tarkentaa tietoa siitä , minkä kokoinen ja rakenteinen kanta on saaliin tuottanut . Tämän vuoksi Luken arviot ja metsästäjien lähettämä arvio poikkeavat joskus toisistaan .Todetut ja kirjatut vahingot vaikuttavat myös kannan verotussuunnitelmaan .

Yhteislupakäytäntö antaa paljon mahdollisuuksia kohdentaa jahtia sinne, missä tarve on suurin . Tämä tosin edellyttää  yhteistyökykyä kaikilta . Itsekkyydelle ei ole tuolloin sijaa . Pankkilupia on mahdollista kohdistaa nykyisen nopean tietojen kirjaamisen vuoksi entistä tehokkaammin oikeaaan paikkaan , eikä kukaan estä tarpeen vaatiessa jonkun yhteislupaosakkaan luopumasta ylimääräisiksi jäävistä luvistaan toisen hyväksi , jos tilanne hirvitiheyden alueellisen vaihtelun vuoksi niin vaatii. Ominpäin tätä ei voi tehdä , mutta esim. kahden seurueen keskinäisillä sopimuksilla vaikka eri puolilla yhteislupa-aluetta näin voidaan menetellä kesken jahtikautta . Jos yhteislupaa ei ole , jokainen metsästää jäykästi sillä kaavalla , mikä ennen jahtia on määrätty . Keskenään kateelliset ja yhteistyökyvyttömät porukat toimivat juuri näin ja ovat osaltaan aiheuttamassa hallitsemattoman tilanteen hirvikannan säätelyssä .

Yhteislupa-alueella , johon kuulun , on järjestetty yhteisjahteja seurueiden kesken . Myös seurueita on autettu saamaan lupakiintiönsä täyteen kutsumalla niitä käyttämään pyyntilupiaan sellaiselle alueelle , johon on muodostumassa hirvitihentymä . On niitäkin tapauksia , että koiran ja hirven ylitettyä naapurin rajan , on annettu lupa piketa 1/2 tunnin säännöstä tai kutsutta toinen seurue hoitamaan jahtitapahtuma loppuun asti . He myös huolehtivat tuolloin tilanteen jälkihoidosta saalisilmoituksineen ja kaatopaloineen . Moni asia  on mahdollista ihan paikallisestikin , jos metsästysalue on suuri , yhteislupamenettely on voimasassa ja asioista sovitaan .

Kiitos Gla, kiteytit minunkin ajatukseni. Minua ei kiinnosta pätkän vertaa yhteislupien toimivuus, pankkilupien toimivuus, porukoiden kiistat tai hyvät menettelytavat, kun ongelma on siinä, että paikallinen riistaneuvosto on itsepintaisesti nostanut tavoitehirvikannan lukuun 4,5 – 5,0 hirveä/1000 ha.

Hirvisidosryhmäkuulemisessa Hägglund sanoo (suora sitaatti muistiopöytäkirjasta) ”3500 hirven kanta koetaan Varsinais-Suomessa sopivaksi. Hirvikannan säätely tapahtuu maaseudulla elävien ihmisten tarpeen ja tahdon mukaan.”

Kun KAIKKI muut paikalla olijat (siis ei-metsästäjät) olivat luvun 2,5/1000 ha kannalla, niin kyllä riistaneuvosto on törkeällä tavalla kävellyt maaseudulla elävien ihmisten tarpeen ja tahdon yli.

Tämän päivän lehdissä uutisoidaan (taas kerran) valtakunnan ykkösmoottoritiellä tapahtuneesta 6 auton kolarista. Kolarin aiheuttajana hirvi. Kuinka kauan tätä hirvimafian ylivaltaa on pakko sietää?

Nyt tehdyillä päätöksillä edetään tuleva jahtikausi . Tilannetta on mahdollista korjata edellä mainitsemillani keinoilla .

Monesti paikalliset samalla alueella esiintyvät hirvituhot on torjuttavissa hoitamalla alueelle pesiytynyt tuottava haitalliseksi todettu naarashirvi pois päiviltä . Sitä asiaa ei tehdä riistahallinnossa . Se on tehtävä yhteistyössä paikallisten  toimijoiden kanssa .

Ei ole mitenkään harvinaista sekään , että edellä mainittu toimenpide on tehty mahdottomaksi keskenään riitelevien naapurusten toimesta. Toisaalta maankäytön muutokset ovat tehneet metsästyksen mahdottomaksi tietyillä hirville hyvin mieluisilla alueilla . Kun teitä ja asutusta on taajassa , ei siellä paljon ammuskella . Kyseisen tilanteen hirvet ovat oppineet hyödyntämään .

Tutkimuksissa on todettu , että esim . vanhemmat saksanhirvet osaavat jallittaa menesyyksekkäästi metsästäjiä . Olen huomannut suomalaisen hirven pystyvän samaan . Se tuntuu aina löytävän tiensä alueelle , jossa on hankalaa tai mahdotonta metsästää. Vaikka ympäristön hirvet tapettaisiin yhdettömiin , kanta säilyy riittävän elinvoimaisena edellä mainituissa paikoissa ja tulevat aiheuttamaan ongelmia entiseen malliin .