lieköhän palstalaiset kuin kokeillut saippuaa hirvikarkotteena jostakin luin että olisi toiminut hyvinkin mutta miten lienee olisi mielenkiintoista kokeilla
..tulijoita olisi. Piti siis järjestää myös kaadettavaa
No huh. Ei hirvikannan säätelyä voida perustaa siihen kuinka paljon kussakin kinkeripiirissä saattaisi kulloinkin olla metsästämään halukkaita ja kykeneviä. Kyllä kestävän hirvikannan määrittelyn pitää lähteä laidunten määrästä ja kantokyvystä. Hyvä alku olisi jos saataisiin Suomen Riistakeskuksesta hirvitalousalueittain laskelmat hirvien määrästä alueen metsäpinta-alaa kohti!
Annelille totean ,että AR esitti hyvän pontin. Havupuu kasvaa karkuun ja evästä on hirven kannalta sopivalla korkeudella. Jos taimikkoa ei raivata ,on tilanne päinvastainen.
Jos ei raivaa ja antaa kasvaa vesakkoakin, niin yhdellä minun aukolla vesakko on se, joka karkaa hirviltä ja mänty ja kuusi syödään. Jos taas pelkästään raivaa, niin metsää ei synny.
Tuolla mänty ja kuusi istutusalalla 2ha on ollut nyt Trico-käsittely kaikille taimille. Niitä ei syödä eikä koivun vesakkoakaan. Vain pajujen latvat ovat kelvanneet. Koivu ehti kasvaa kahteen metriin pisimpien mäntyjen n. 1 m ohi koskemattomana osalla aluetta ja jouduin sen raivaamaan nyt keväällä. Haavan olen poistanut glyfosaatilla. Tricosuojaus vanhojen ojien varsien suuremmille kuusille on saanut ne lähes metriseen kasvuun. Ennen niidenkin latvoista hirvi napsi latvakasvun, jota oli vaikea huomata kauempaa. Eikä siksi pituuskasvua ollut.
Vaikeimmat viisi hehtaaria joudun nyt ruiskuttamaan monta vuotta Tricolla ja raivaamaan koivuvesakkoa ja lisää on tulossa. On toki sellaisiakin taimikoita, joille hirvistä ei ole ollut eikä ole haittaa.
Lisäksi kaikki männyn taimet ruiskutan Tricolla jo taimilaatikkoon, sillä niiden vuosikasvu muuten jo 5 cm pituisena syödään.
Suorittava puhuu Kauhajoen hirvitilanteesta ja metsästysseurojen toimenpiteistä ihan niin kuin olisi paikkakuntalainen. Tuskin hän löytää Kauhajokea edes Suomen kartalta. Eli siis täydellinen tietämättömyys takaa vankat äänenpainot.
Siellä on kolme seuraa, joista yksi on ampunut melkein joka vuosi 100% luvistaan ja joskus muutaman naapuriseuraltakin saadun luva. Nämä toiset vain lopettavat kun pakaste on täysi. Nämä sitten jarruttelevat rhy:ssä lupien hakuakin. Eli jos lupia saisi vapaasti, eikä toiset seurat ja viranomaiset jarruttelisi, niin hirviä olisi vähemmän.
Nämä jarruseurojen metsästäjät ovat samanlaisia kuin suorittavakin, he tarvitsevat lupajärjestelmän selkänsä taakse takaamaan ettei metsästettä vähene.
Kauhajoella on kyläosastoihin jakautunut yksi seura. Löytyy googlesta ja samasta osoitteesta selviää toiminnan laajuus. Hyvin aktiivista porukkaa ,jonne toisin, kuin monessa muussa pitäjässä ,on tunkua. Hirvikannan tipahtaminen pohjalukemiin 2010-luvun alussa varmaan nosti tien pystyyn monelle halukkaille. Nämä sitten valittelivat tilannetta joillekin . Taneli veti omat johtopäätöksensä omasta näkökulmastaan. Tuskin oikeasti kukaan on aloittamassa kallista harrastusta,jos toimintaa ollaan ajamassa alas. Seurat antoivat hirvikannan kasvaa,jotta halukkaat pääsevät mukaan seuraan. Kantaa on kasvatettu myös susien varalle.
Aina näyttää syitä löytyvän. Todella järkkyä touhua. Susista ei suorittavan mielestä ole toisissa jutuissa ollut mitään apuja kannan säätöön. Nyt niitä varten sitten jätetään lisää karjaa. Aika ristiriitaista sepitelmää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.