Mikään ei estä kokeilemasta. Mitään näyttöä tehosta ei ole ja muutaman kuvion kohdalla mitään tilastodataa ei edes saa aikaan. Jos taimet säästyy, johtuuko se saippuasta vai tuurista.

Trico lienee ainoa, josta edes jotain näyttöä on.

Olen kokeillut saippuaa kahtena vuotena männyntaimikon suojana. Ensimmäisenä talvena toimi hyvin, mutta toisena vuonna ei enää havaittavaa tehoa, vaikka lisäsin uusia palasia. Ehkäpä pitäisi löytää paljon nykyistä voimakkaamman tuoksuisia saippuoita. Ja ilmeisesti hirvikin tottuu jatkuvasti kankaalla leijuvaa samaan hajuun, josta ei kuitenkaan aiheudu muuta vaaraa tai uhkan tunnetta.

Kokeiltu on myös rhy:ltä ilmaiseksi saatua keltaista muovinauhaa. Se on toiminut hyvin ja ohjannut ns. kulkuhirvet taimikon ohitse. Nälkäiselle hirvikarjalle lienee vain läpihuutojuttu. Aitaukset ovat alueilla, joissa saattaa olla talvisin tasamaallakin metri lunta (rintauksista puhumattakaan), joten sateiden jälkeen on ajoittain käytävä kopistelemassa lumet pois ja tarvittaessa kohottelemassa oikealle korkeudelle. Nauhan pois kerääminen on varmasti melkoinen souvi.

Parhaiten on kuitenkin toiminut Trico. Aika helppo levittää reppuruiskulla ja suoja kestää talven yli. Eräänä talvena hirvikarja oli makuuksilla käsitelyllä alueellani ja kävi syömässä vähän matkan päässä naapurin taimikossa. Ainoa huono puoli on hinta, vaikka rhy subventoi maksamalla osan. Näistä kolmesta keinosta kuitenkin se varmin, eikä tarvitse käydä erikseen huolehtimassa pitkin talvea, vaan suojaus on kerralla valmis.

Mahtaako olla tarvetta istutettavia taimia ruiskuttaa? Noistahan jää näkyviin tulitikun mittainen osa, mutta sen pituus on elokuun alussa 2…3-kertainen. Itse olen tuolloin tehnyt ensimmäisen käsittelyn.

Kuulemma saippuasta vuollut lastut suojaavat hyvin metsäkanalintujen pesiä. Lastuja laitetaan ympyrään pesän ympärille noin 20-30 metrin päähän pesästä. Hirville pitäisi kehittää jokin samantyyppinen aine, jota se karttaisi kuin ruttoa, niin että riittäisi taimikon ympäryskehän käsittely. Vaikka synteettinen karhun/suden haju?

Hirvikarkotteet on ollut käytössä jo pitemmän aikaa. Ensimmäinen viljelykierros ei vielä tuonut kelvollista männyntaimikkoa, kun se tuli syödyksi talvehtimisalueena. Uusinta viljely samalle kuviolle  männylle ja hirviaidan rakentaminen (muovinauha), 3,3:n ha alueelle. Taimien kasvaessa lumirajan tasaan alettiin käyttää kangastupsukoita joissa saippua pala sisällä sitä vielä terästettiin käsivoiteilla ja kuorinta-aine ym. hajusteilla.

Trigo tuli mukaan kun sitä alkoi saada riistanhoitoyhdistykseltä. Aidasta, saippuapaloista ja aidan kiertämisen lisäksi alkoi näkyä myönteiset vaikutukset. Trigolla aidan kiertäminen keväällä ja syksyllä olen huomannut kannattavaksi. Talvella suurempien lumisateiden jälkeen aidat on kierretty ja korjattu systemaattisesti, eli kun aidalla on liikettä hirvet alkaa karttaa aluetta.

Helpolla ja huolettomasti toisen yrityksen taimistoa ei ole saatu aikaan, on raivattu hirvien särkemät rungot, laikutettu kuokalla uusille taimille kasvualustat, täydennetty uudet männyn taimet ja pidetty huolta aidasta ja sen kunnosta.

Näissä hirviasioissa yhteistyö on valttia, josta saa uutta intoa taistelussa hirviä vastaan. Hirviporukka on nyt mukana varmistamassa aidan kuntoa kiertämällä ja korjaamassa aidat. Talviaikana tarkastus tehdään vuoron perään hirviryhmä ja maanomistaja. Tällä hetkellä taimikko on n. 4,5-5, metrin mittainen ja tiheydessä 2200 kpl / ha, joka  saa tulevana kesänä tuhkalannoituksen