Keskustelut Metsänhoito Hirvikapina kytee – riittääkö harras pyyntö?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)
  • Hirvikapina kytee – riittääkö harras pyyntö?

    Tuolla otsikolla kirjoittaa täysin yllättäen maaseudun tulevaisuuden toimittaja.

    Toimittaja siteeraa Matti Kärkkäistä, joka on puhunut Teuvalla hirvituhoseminaarissa: ”…Meidät on houkuteltu uskomaan, että hirvivahinko on se, mikä näkyy taimikossa. Näin ei ole, vaan suurin talousvaikutus tulee siitä, että hirvituhojen välttämiseksi istutetaan kuusentaimet lahon kuusikon tilalle. 30 vuoden kuluessa uusi puusto saa saman maannousemalahon. Kuusikoita on jouduttu istuttamaan aivan liian karuille maille. Sadan vuoden kuluttua joudutaan myymään puusto kuitupuuna kuitupuun hinnalla…”

    Sekä kuusenjuurikääviköitä uudelleen kuusenjuurikääviköiksi että kuivia kankaita kuuselle on kumpiakin istutettu miljoona (1000000) hehtaaria (15 vuoden uudistusalat). Tilanne on täysin kestämätön. Uusin tutkimustieto kertoo, että jokainen hirvi tuhoaa vuodessa 2,5 hehtaaria taimikoita (satatuhatta hirveä tuhoaa 250000 hehtaaria, enemmän kuin vuodessa uudistetaan). Aarin sieltä, toisen täältä, jostakin vain muutamia kymmeniä neliöitä, jostakin hehtaarin.

    Toimittajan loppusanat hirvenmetsästyksenharrastajille (niille holtittomille): …Mutta muistattehan, että maanomistajille hirvikannan koko on hirveän tärkeä. Jos se on pielessä, ei mene kauan kun on piru merrassa…

  • Planter

    Olisiko tässä jonkilaisen ”HirviToo” kampanjan paikka? Kaikki joiden taimikkoa hirvet ovat ahdistellet tulisivat rohkeasti julkisuuteen ja saataisiin joka päivä uutisiin uusi ahdistelutapaus, jossa haastateltaisiin vuosikymmeniä ahdistelun kohteeksi joutuneita itkeviä metsänomistajia.

    Taviokuurna

    Hyvä idea Planterilta! Tai lopettakaamme kaikkinainen riistatiheikköjen perustaminen siksi kunnes hirviharveikkojen tuotanto tässä maassa loppuu.

    MJO

    Mahtaa noiden tiheköiden tarkoitus olla enemmän suojana  linnuille ja pieneläimimille, kun sorkkaeläimille.

    Gla

    Riistatiheiköistä kuitenkin puhutaan. Minä en riistan elinoloista välitä, koska suojelen luontoa, en riistaa. Erona cityvihreisiin ja muihin kettutyttöihin on se, että minulle silmin havaitsemattomien mikrobien monimuotoisuus on yhtä tärkeä ellei tärkeämpi kuin suurikokoinen sorkkaeläin.

     

     

    MJO

    Miten Suomeen ei sovi 200 sutta, jos niitä paljon pienemmässä Romaniassa on tuhansia. 

    Kertoiko Ville Niinistö vai ”kettutyttö” niitä olevan 200?

    Toivottavasti kaikki yli 200 määrän tapetaankin. Susikanta vähintään puolittuisi.

    mehänpoika

    Hirvi aiheuttaa syönnöksillään sekä ”riistatiheiköitä” että ”hirviharveikoita”.

    Kun hirvi syö esim. männyntaimikon harvaksi eli kehityskelvottomaan kuntoon, loppuu metsänomistajalta mielenkiinto sellaisen taimikon hoitoon. Silloin syntyy ”riistatiheikkö”, mitä hirvimiehet pitävät metsäomistajan aiheuttamana hoidon laiminlyöntinä.

    Jos kuitenkin hirvien syömään taimikkoon varoja uhrataan, syntyy toistuvien syönnösten ja hoidon yhteisvaikutuksesta ”hirviharveikko”.

    Molemmat johtuvat vuotuisiin pyyntilupiin sidotusta hirvipolitiikasta, mitä hirvimiehet puolustavat viimeiseen asti. Onhan se turvannut runsaat kaadot vuodesta toiseen. Siinä ei ole paljon tärkeää puuntuotanto-elinkeinoa ajateltu.

    jees h-valta

    Niinpä, tänään juuri kuuntelin naapuripitäjän hirvimiehen mietteitä. Jahdin jälkeen (loppu jo) on jäämää kolmisenkymmentä varmaa havaintoa 5000ha:n alalle.  Kaikki mahdolliset luvat on käytetty. On melkoisen reilua jäämää silläkin suunnalla. H-vallassakin jahti käytännössä loppusuorilla, hiukan myös toisen seuran avustavaa toimea enää jäljellä. Joten aika ennätysajassa ja aika ennätysjätöllä taas mennään. Missä kohtaa sitä kantaa aletaan sovittuihin puitteisiin säätää?

    A.Jalkanen

    Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseura sai omakustanteisessa helikopterilaskennassa maaliskuussa 2016 tulokseksi 12,9 hirveä tuhannelle hehtaarille. Laskennan suorittivat samat lentäjät, jotka tekevät laskentoja Luonnonvarakeskukselle. Seura valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle viime vuonna saamastaan hirvilupamäärästä. Noin 5 000 hehtaaria kattava seura haki 20 ja sai 7 lupaa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.215834

    Ihailtavaa toimintaa metsästysseuralta ja laskijoilta! Noilta muilta tahoilta ei niin ihailtavaa. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tuolle alueelle oli asetettu jäävän kannan tavoitteeksi.

    Planter

    ”Yksi hallinto-oikeuden perusteluista päätöksessä on, ettei metsästysseuran alueella ole raportoitu hirven aiheuttamia metsävahinkoja vuoden 2010 jälkeen.”

    Herätys hallinto-oikeus! Hirvitiheys 12,9/ 1000 ha, mutta eivät aiheuta metsävahinkoja?

    Metsänomistajat ovat aika hankalassa tilanteessa. Isojen sorkkaeläinten metsästys on pakko ulkoistaa metsästysseuralle, koska vain kourallisella metsänomistajista on se vaadittu 1000 ha yhtenäinen metsäalue.

    Metsästysseuralta, jolle tehtävä on ulkoistettu, on lupapolitiikalla viety mahdollisuus pitää sorkkaeläinkanta kurissa. Täälllä on monella seuralla, en tiedä onko kaikilla, jäseneksi liittyvällä velvoite osallistua riistaruokintaan. Metsästyseuraan liittymällä ei voi vaikuttaa kannan kurissa pitämiseen, vaan pitää osallistua ylisuureksi paisuneen valkohäntäpeurakannan talviruokintaan, että se paisuisi vielä suuremmaksi.

     

     

    Anton Chigurh

    Metsästäjäliittohan onnistui soluttamaan taannoin puheenjohtajansa (lauri kontro, puuntuottajien päävihollinen) maaseudun tulevaisuuden päätoimittajaksi. Silloin unohtui täysin kenen asiaa kyseisen lehden tulisi ajaa. Lehden toisella sivulla luki silloin ja lukee edelleenkin:

    Maaseudun Tulevaisuus on maa- ja metsätaloustuottajain äänenkannattaja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

    Siis lehti ei ole (vaikka olikin kontron toimesta) metsästystaloustuottajain äänenkannattaja, vaan nimenomaan metsätaloustuottajain, jotka nyt ovat sattumoisin MTK:n suurin ryhmä.

    Hirvihän on maamme pahin vahinkoeläin. Tuire Nygrenin väitöskirjasta: ”…Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)