Keskustelut Metsänhoito Hirvikapina kytee – riittääkö harras pyyntö?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 84)
  • Hirvikapina kytee – riittääkö harras pyyntö?

    Tuolla otsikolla kirjoittaa täysin yllättäen maaseudun tulevaisuuden toimittaja.

    Toimittaja siteeraa Matti Kärkkäistä, joka on puhunut Teuvalla hirvituhoseminaarissa: ”…Meidät on houkuteltu uskomaan, että hirvivahinko on se, mikä näkyy taimikossa. Näin ei ole, vaan suurin talousvaikutus tulee siitä, että hirvituhojen välttämiseksi istutetaan kuusentaimet lahon kuusikon tilalle. 30 vuoden kuluessa uusi puusto saa saman maannousemalahon. Kuusikoita on jouduttu istuttamaan aivan liian karuille maille. Sadan vuoden kuluttua joudutaan myymään puusto kuitupuuna kuitupuun hinnalla…”

    Sekä kuusenjuurikääviköitä uudelleen kuusenjuurikääviköiksi että kuivia kankaita kuuselle on kumpiakin istutettu miljoona (1000000) hehtaaria (15 vuoden uudistusalat). Tilanne on täysin kestämätön. Uusin tutkimustieto kertoo, että jokainen hirvi tuhoaa vuodessa 2,5 hehtaaria taimikoita (satatuhatta hirveä tuhoaa 250000 hehtaaria, enemmän kuin vuodessa uudistetaan). Aarin sieltä, toisen täältä, jostakin vain muutamia kymmeniä neliöitä, jostakin hehtaarin.

    Toimittajan loppusanat hirvenmetsästyksenharrastajille (niille holtittomille): …Mutta muistattehan, että maanomistajille hirvikannan koko on hirveän tärkeä. Jos se on pielessä, ei mene kauan kun on piru merrassa…

  • Tolopainen

    Minusta metsänomistajan kuluu palkita niitä, jotka ajavat hänen taloudellisia etujaan, ei se haavan kuori ole minkään arvoista.

    Visakallo

    Yksi asia näissä hirvihommissa ei ole koskaan minulle oikein auennut. Toisaalta sanotaan ja tiedetään, että hirvet liikkuvat paljonkin paikasta toiseen, mutta kun niitä aletaan ampua, ne ovatkin jonkun seurueen ”omia” hirviä. Voisiko joku asiaa paremmin tunteva selittää asian niin, että minäkin sen ymmärrän.

    wanhajätkä

    elämme niin eri maailmassa ettemme ymmärrä toisiamme. Niinminä mieleni pahoitin tänä viikonloppuna. Ammuin komean naaraan koiran haukkuun. suolistaessa se paha mieli tuli. kohdussa oli kaks 13 senttistä sikiöö. Siis kolme meni laakilla. Se oli pihkatapin entisessä palstassa. aina siellä on asunu hirviä ympäri vuoden….mutta oliko tuhoja…sanoisin ei. toki muutama taimi taitettu. ei väliä. paremminki pitivät pusikot matalina. Ehkä meillä täällä lapissa on eri jumalat kun pystymme elämään rinnan…hirvet ja mie….ja sieki. Onko nuita ees kahta tuhannelle….toivon enemmän. sinun pienehkössä palstassa on pysyväti tokka….kerroppa pihkatappi kokemukses

     

    Tolopainen

    Sehän oli aivan oma vikasi, miksi menit painamaan lipasinta. Ampuja itse päättää aina ja vastaa aina ampumisestaan,  hirvinaarailla on jo vasat kasvamassa ja sellaisia ammutaan tuhansia joka syksy.  Seurojen ydinalueilla on naaraskanta, josta ei tuottavia yksilöitä ammuta, ne säästyvät kun pyynti lopetetaan ajoissa.

    wanhajätkä

    Asian sivusta,,,,sullahan on vielä palstoja ainaki laaksonvaarassa. ku tuut näille haminoin nii kysyppä kaupalta jontea….ois kiva porinoida…osaavat kyllä neuvoa mistä löydyn….seuraava jonte taitanee löytyä ruotsin lapista…

    Taisit myydä sen palstan niin nopeesti eteenpäin ettei vuokrasopimuksia keretty tehä. Mentiin vanhoilla ku et irtisanonukkaa

     

     

     

     

     

    Pete

    Wanhajätkän jahtimailla voi olla hirvet vähissä, mutta täällä etelässä pieni seurueemme pyrkii ensisijaisesti kaatamaan tuottavia lehmiä. Toki vasat kaadetaan ensin, mutta heti perään, ja vaivan välttämiseksi saman tien, se lehmä nurin myös. Viime vuonna kaatui neljä lehmää ja nolla sarvipäätä. Nyt on nurin kaksi lehmää ja viisi vasaa. Eiköhän sieltä pari lehmää vielä löydy. Näin on jatkettu moonta vuotta. Ei ole hirvet vähentyneet, ei naapureiltakaan. Männyn viljely onnistuu jotenkuten, koivukin pihamaiden vieressä.

    Tiedän että isommissa seuroissa kulttuuri ja tavat muuttuvat todella hitaasti. Lehmän kaatamista, erityisesti tuottavan, pidetään isona virheenä. Ei näytä hyvältä tämä tilanne jatkonkaan kannalta.

    Tolopainen

    Metsästys ei ole teurastusta, siksi siinä on olleet tietyt periaatteet, joista yksi on, että kun emältä ammutaan vasa sitä ei ammuta. Ei ole mitenkään mieltä ylentävää noiden vasojen ampuminen, eikä se henkilökohtaisesti enää pahemmin kiinnostakaan, joskus joutuu sitäkin tekemään.

    mehtäukko

    Visakallo ihmetteli liikkuvien hirvien omistajuutta, joka ne ampuu maillaan…

    Minä taas ihmettelen enempi valtion roolia, jossa kukaan ei niistä ota vastuuta (ei kenenkään), mutta lupamaksut tai sakot kuitenkin kelpaavat/vaaditaan pyydystettäessä…?!

    Tolopainen

    Jos halutaan muutosta hirvipolitiikkaan , valtion pitäisi ensimäiseksi luopua ajatuksesta, että se omistaa hirvet. Uudessa maakuntahallinnossa hirvet voidaan siirtää maakuntien omistukseen ja lopettaa valtion riistamonopolit kokonaan. Maakunnat päättävät sitten itsenäisesti paljonko alueella halutaan hirviä olevan.

    jees h-valta

    Kyllä Peten porukalla on homma oikealla tolallaan. Noin juuri pitää toimia koska emä ja vasa/vasat-yhdistelmä on taimikossa kaikkein pahin tuholaisyhdistelmä. Ja wanhajätkän ei tarvitse tunnontuskia kärsiä. Maailmassa on paljon paheempaakin ”lahtia” tehty kuin tuo sinun mainitsema. Elävien ihmislasten ampuminen ja haavoittaminen on sentään mielestäni paljon pahempaa savottaa. Sitäkin tapahtuu lähes päivittäin jossain päin maailmaa ja silloin ollaan jonkinmoisen pahuuden äärellä. Syntymätön aihio on edelleen vain sitä eikä se tämän valtakunnan hirvimäärään tee kuin pelkkää hyvää ettei koskaan muuksi kehitykkään. Mutta tuo asenne kuvastaa kyllä humaania ihmistä nikin taustalla josta kumarrus suuntaasi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 84)