Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • Planter

    Juuri noin, miten Timppa kirjoittaa. Jos ja kun havainnot tehdään samalla tapaa säntillisesti joka vuosi, saadaan trendi selville. Kun havainnot ilmoitetaan lisäksi havaintoina jahtipäivää kohti, luvut ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä, vaikka jahtipäivien määrät vaihtelevat vuodesta toiseen.

    Absoluuttista hirvimäärä ei mitenkään voi havaita tai laskea. Vasta Luken takaisinlaskennalla päästään oikeille hehtaareille, kun aletaan purkamaan minkälaisesta hirvikannasta ilmoitettu saalis on mahdollista saada. Tänä keväänä saataneen suhteellisen tarkka tieto, minkälainen kanta oli 2019 ja vähän tarkempi 2020 arvio. Siksi tuolla aloituksessa ehdotinkin kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa verotussuunnitelman pohjaksi, johon ei tietenkään kukaan ottanut kantaa vaan keskustelu karkasi ties mihin.

    suorittava porras

    Nämä vertailut ovat olleet mielipiteitteni pohjana ,mutta jostakin syystä ne alkavat kelvata kriittisimmille vasta nyt. Luken hirviseurantatiedot yltävät hirvitalousaluetasolle ja samaiset tiedot voi lukea omariistasta seuratasolle asti. Tietosuojasäännösten takia hirvitalousaluetta yksityiskohtaisempaa tietoa ei voi laittaa yleisesti nähtäville. Se tieto kuitenkin sisältyy hirvitalousalueiden tietoihin.

    Hyvä ,kun Planter toi näkyville tilastot hirvikannan kehityksestä 70-luvulta tähän päivään. Niistä käy selkeästi ilmi kannan puolittuminen pahimmista ajoista. Kannattaa muistaa ,että käyrä on vain keskiarvo. Huomattavasti keskiarvoa isompikin määrä hirviä oleili vilkkaimpaan aikaan jopa näillä nurkilla. Siitä huolimatta metsät tuottavat enemmän puuta kun koskaan.

    Verotussuunnittelu toimii kelvollisesti nykyisessäkin muodossa. Ollaan aivan eri tasolla verrattuna paperiversioina kerättyihin havaintotietoihin , joiden otanta oli suppeampi ja joiden sisältö oli käytössä vähintäänkin vuoden viiveellä. Sähköinen reaaliaikainen tietojen kerääminen on tuottanut mahdollisuuden reagoida todettuihin muutoksiin arvioiden suhteen jo saman metsästyskauden kuluessa. Tämän on mahdollistanut pankkilupajärjestelmä  tilastoissa näkyvin seurauksin. Hirvikannan kehityskäyrä on jo suurelta osin sillä tasolla ,mikä on sovittu. Toimintaan on saatu selvät sävelet kannan hoitosuunnitelman myötä. Ilman sitä hirvien määrää osoittava käyrä pomppisi ylös ja alas pahimpien vuosien malliin. Suunnitelmassa on huomioitu ne virheet ,joita menneinä vuosina on eri syistä tehty. Se suunnitelma on myös vastaus 2000-luvun alun vtv:n raportin vaatimukseen. Virkatietä prosessi kesti kuitenkin lähes 10 vuotta. Tätä olen korostanut silloin ,kun olen kannustanut hoitamasn asiat paikallistasolla omin voimin. Toimivat työkalut on olemassa.

    A.Jalkanen

    Hyvä tiivistelmä nykytilanteesta. Lounaassa on eniten parannettavaa, mutta vaikka pohjoisempana voi hieman jo henkseleitä paukutella, ei sielläkään  ihan ihannetilanteessa vielä olla. Kannattaa aina välillä vilkuilla sitä vahinkoarvioiden pyynnöt sisältävää karttaa.

    kim1

    Mitä niistä vahinkoarvioista voi päätellä ,kun koivua ja mäntyä ei ole istutettu 30 vuoteen meilläpäin..,paitsi metsähallitus sen mänty/kuusi taimikon,joka sekin on jo surkea näky…

    Puuki

    VMI:n mukaan vv. 2005 -2018  13 v. taimikkotuhot ja laatua-alentavat kasvatusmetsissä n. 1 milj. ha:lla.   Männylle uudistettu keskimäärin samalla aikavälillä  65-70 000 ha/v.  Laatuvikoja ja taimikkotuhoja siis suuremmalla alalla kuin on koko aikana uudistettu. Ei minusta ole kovin kehumisen arvoista vielä  vaikka tuhoja onkin korvattu vain minimaalisen vähän.

    Kuten aiemminkin on todettu ,  että pitää hirvienkin saada syödä, samaa mieltä.   Mutta syöntipaikat pitäisi pystyä keskittämään muualle kuin mänty-ja ra-koivutaimikoihin.  Vaikka sitten aitaamalla arvotaimikot erikseen ja ruokkimalla  hirvieläimiä muualla.

    A.Jalkanen

    Ainakin sen hirvivahinkojen arvioiden pyynnöistä voi päätellä, että metsänhoidon keinoin (puulajivalinta, taimikonhoito) ei hirvituhoa pystytä täysin estämään. Vaikka mänty uudistetaan pääosin kylvämällä tai siemenpuilla, pelkästään kuusta istutetaan, ei enää koivua juurikaan, jotain hirvien pitää edelleen syödä. Jos ne voisi jotenkin opettaa syömään vain vähäarvoisia puulajeja (pihlaja, paju, raita, haapa), kaikki olisi hyvin.

    jees h-valta

    Kaikki olisi hyvin jos hirvikin olisi lihansyöjä ja söisivät toisiaan. Tuo tuli tuosta A.J:n kommentista mieleen. Kun se syö juuri nyt mäntyä ja istutettu mäntykin löytyy kun tarpeeksi kohnataan. Tämän vuoden puolella jo toinen käynti istutusmäntytaimikossa tuli juuri todettua illan tarkastuskierroksella. Vaikka alapuolella on minun raivausjätösalueeni ei vaivauduttu edes sinne asti vaan ensin minun männyt taas raiskattiin ja senjälkeen yhtä tyhmänrohkean naapurin istutusmännyt kelpasivat myös. Hänelläkin juuri kemera-taimikonhoito viimesyksynä tehtynä joten jokainen taitettu yli miehen mittainen on tavallaan lopullisesti pelistä pois. Ja aukko jää. Ja niitä oli kolme hirveä tällä kertaa saanut yön aikana jonkinverran aikaan. Pitää edelleen kiittää Harjavallan-Nakkilan rajan kahden seuran eläinsuojelun tasoa. On ilmeisesti oletettu seuraavan kymmenen vuoden sisällä susia Koirakorpeen tulevan kun nyt jo pitää alkaa nuorta hirvenlihaa kasvattaa laumoittain. Varma löytö oli nyt 3/10ha:ia. Ajoin hiukan kauemmas naapurin taimikosta josta löytyivät jälkiä seuraten makuulta. Mutta kyllä ne muutaman kerran vielä kerkiävät kevään mittaan kierroksellaan taimikkoa viimeistelemään. Nyt pitää alkaa kyllä tehokkaammat häirintätoimet. Valoisat kevättalven yöt ovat noiden suhteen pahoja. Kuten yllä todettu mäntytaimikoita on vähän ja ne kohnataan kun nälkä on.

    Planter

    ”Hyvä tiivistelmä nykytilanteesta”
    Oliko varmasti sarkasmia?

    SP:”Niistä käy selkeästi ilmi kannan puolittuminen pahimmista ajoista. Kannattaa muistaa ,että käyrä on vain keskiarvo. Huomattavasti keskiarvoa isompikin määrä hirviä oleili vilkkaimpaan aikaan jopa näillä nurkilla. Siitä huolimatta metsät tuottavat enemmän puuta kun koskaan.”

    Luke: ”Arvio puuston vuotuisesta kasvusta vuosina 2014–2020 on uusimpien mittausten mukaan 103,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on 4,3 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotuinen kasvu 2009–2018.”

    SP:”Suunnitelmassa on huomioitu ne virheet ,joita menneinä vuosina on eri syistä tehty. Se suunnitelma on myös vastaus 2000-luvun alun vtv:n raportin vaatimukseen. Virkatietä prosessi kesti kuitenkin lähes 10 vuotta.”

    Kaleva 12.07.2005

    ”Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelmien mukaan viime metsästyskauden jälkeen metsiin jäi 100 000-110 000 hirveä.

    RKTL:n hirvitutkija Vesa Ruusila arvioi, että ensi syksyn kaatojen jälkeen talvikanta pysyy suunnilleen ennallaan.
    Valtion talouden tarkastusvirasto (VTV) arvosteli viime tiistaina julkistamassaan raportissa hirvikannan liiallista huojumista. VTV:n mielestä huteran arvioinnin vuoksi yhteiskunnalle lankeaa hirvituhoista liian iso lasku. Viraston mielestä hirven minimikanta pitäisi puristaa koko maassa 60 000:een. Tuolloin eläinkanta olisi ekologisesti ja taloudellisesti kestävä.

    VTV patistaa maa- ja metsätalousministeriötä etsimään verotuksen ohjaukseen uusia vaihtoehtoja. Virasto tarjoaa yhdeksi keinoksi radikaalia vaihtoa: hirvenpyyntilupajärjestelmän romuttamista.”

    Samoissa lukemissa junnataan edelleen ja ekologisesta kestävyydestä ollaan huolissaan.

    SP: ”Toimintaan on saatu selvät sävelet kannan hoitosuunnitelman myötä.

    Hirviherra: ”On kohtuutonta leikata pientä 5/1000ha hirvikantaa”.(piste)

    SP:”Nämä vertailut ovat olleet mielipiteitteni pohjana ,mutta jostakin syystä ne alkavat kelvata kriittisimmille vasta nyt.”

    SP:Miksikö olen kriittinen?

    Kun taimikkojeni hirvituhot aikanaan vain lisääntyivät, niin kuvittelin, että tältä keskustelupalstalta voisi saada vinkkejä, kun muut neuvot oli läpikäyty. Eräs nimimerkki ottikin minut heti karhumaiseen syleilyynsä ja alkoi antaa auliisti neuvoja. Neuvot alkoivat vähitellen tuntua oudoilta ja tilanne kääntyi siihen, että olin itse syypää vahinkoihin. Hän tunsi taimikkoni hoito-ja vahinkotilanteen, hirvimäärän, ikä ja sulkupuolirakenteen paremmin kuin minä itse, vaikka hän kirjoitustensa perusteella asui eri puolelle maata.

    Pari näytettä alkuajoiltani:

    27.2.2015, 18:17
    ”Onkohan nuo hirvet asettuneet asustelemaan palstan hirvihysteerikkojen mannuille ? Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.”

    19.10.2015, 20:16
    ”Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä.”

    Kuten edellä joku totesi, että miesoletetun sanaan pitää voida luottaa, joten edellä olevat kommentit ovat sitten totta? Vähällä vaivalla ja repullisella Rexonaa saisi taimikkonsa täysin turvaan?

    jees h-valta

    Ensin oli varsin voimakkaasti tykkylunta männyn taimien latvoissa. Sitten tuli vesisade ja alijäähtynyt vesisade. Taimet jäivät täysin paljaaksi törröttämään lumen yläpuolelle. Hiukan jo silloin herätti itelläkin huolta. Ne olivat kuin tarjottimella. Noh siihen ei kerinnyt kuin se ensimmäinen aika lievä syönti. Mutta muistiin jäi ja seuraavaksi nyt sitten tultiin isommalla populalla vaikka taas olikin uusi tykkylumi jo päällä. Olisi siinä tainnut hajusteet aika yhtävarmasti olla maastossa kuin se edellinen sulanut lumi siinä vesisateella. Millään ei olisi siinä välissäkään kerinnyt koko alaa käsitellä saippualla tai millään muullakaan hajusteella. Vähäisestä vaivasta ei ainakaan olisi ollut kyse.

    Puuki

    Hirvikanta ei ole puolittunut vaikka onkin selvästi vähentynyt max:sta.   Taimikkotuhojen ja nuorten kasvatusmetsien laatuvikojen lisääntyminen korreloi melkein yksyhteen hirvikannan  vahvistumisen kanssa 1990-luvun alkupuolelta lähtien –  Ja  jatkuu pitkään hirvikannan alenemisen jälkeenkin.

    Paljonko siinä on ollut vaikutusta esim. ruokamaiden lisääntymisen (paljon hakkuita laman aikaan/ metsäverotuksen muutosjakson loppumisen aikoihin, lisääntynyt vesakon kasvu<–>ilm. muutos, vähentyvä innostus th:oon ym.)  ja hirvenmetsästyksen tavoitteiden asettamisen ja tot. kanssa on siten arvioitavissa, ei ole mitenkään suoraan todettavissa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 114)