Keskustelut Harrastukset Hirvikanta ei ole puolittunut!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 114)
  • Hirvikanta ei ole puolittunut!

    Merkitty: 

    Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

    Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

    Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

    ”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
    Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

    Matala1

    Luke:
    ”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

    Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

    Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

    Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

    Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

    Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

    Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

    Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

    ***************************************************

    Lisäys 3.1.2022

    Luke:
    ”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

    Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

    Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

    Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

    Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.

  • Gla

    Juu, kamera ottaa tai on ottamatta kuvia, jotka johonkin pilvipalveluun arkistoituvat. Millaista dataa noista Keski-Suomen aluella jalostetaan? Tuskin olen väärässä, ettei sitten minkäänlaista, vaikka toisin olet monet kerrat väittänyt.

     

     

    A.Jalkanen

    Kai nyt miesoletetun (suorittavan portaan) sanaan pitää luottaa, jos se sanoo että ei ole sidoksia, eli ei ole palkkatyössä tai luottamustoimessa riistahallinnossa. Metsästysseuran jäsenyyttä ei kai lasketa sidokseksi tässä yhteydessä, koska se ei päätä hirviluvista.

    Keski-Suomessa on saavutettu yksi virstanpylväs, jota aikoinaan Sauli Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule. Onnittelut siitä! Tilanteessa on edelleen parannettavaa, mutta voidaan edetä pienin askelin kun ei ole paniikki päällä niin kuin etelässä ja lounaassa.

    Semmoisia painokkaita terveisiä riistahallintoon (ja poronhoitajille!) että kyllä puuntuotanto ja monimuotoisuus pitää ottaa jo viimeinkin vakavasti ihan joka puolella. Myös Varsinais-Suomessa, jossa on taakkana myös vhp ja metsäkauris. Meillä on edessä suuria haasteita metsätaloudessa kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama taakka metsien terveydelle ja EU:sta tuleva sääntely. Ei tarvittaisi lisätaakkaa riistapuolen toilailuista.

    Gla

    ”Keski-Suomessa on saavutettu yksi virstanpylväs, jota aikoinaan Sauli Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule. Onnittelut siitä!”

    En ymmärrä. Järjestelmän tavoitteena on, ettei ilmoituksia ja korvattavaa tule, joten riistahallinto saa selkänojaa hirvien metsätaloudelle aiheuttamien vaikutusten vähättelyyn. Tavoitteen toteutuminen ei ole onnittelun arvoinen asia. Kuten ei sekään, että puulajivalinta kohdistuu kuuseen, jolloin näkyviä hirvituhoja ei taaskaan tule.

     

    A.Jalkanen

    Onhan Keski-Suomessakin edelleen lieviä tuhoja, pitäähän hirvenkin syödä. Ei kuitenkaan niin paljon että se vaikuttaisi puulajivalintaan. Ei ainakaan minulla ole koskaan vaikuttanut, yli 40 vuoden perspektiivillä.

    suorittava porras

    Anneli on asian ytimessä. Poikkeavista olosuhteista( V-S)  syötetään metsän kasvatuksen kannalta vahingollista tietoa/oletuksia muuhun Suomeen. Pahaa pelkään ,että uskomuksilla ja huhuilla on aiheutettu puulajivalintojen suhteen paljon enemmän vahinkoa ,mitä nykyinen hirvimäärä ruokaillessaan aiheuttaa. Kuusta on istutettu tarpeettomasti sinnekin ,missä se ei menesty. … Tosin istutettiin mäntyäkin menneinä vuosina väärille maapohjille ja  nyt korjaillaan tapahtunutta istuttamalla kuusta. Niistä vahingoista vaietaan visusti. Ovat kuitenkin aivan eri mittakaavan juttuja hirvituhoihin verrattuna .

    Gla

    Ei männyn istutuksesta rehevälle paikalle ole vaiettu.

    Planter

    ”Anneli on asian ytimessä. Poikkeavista olosuhteista( V-S) syötetään metsän kasvatuksen kannalta vahingollista tietoa/oletuksia muuhun Suomeen.”

    Kyllä metsänomistajat toimivat joka puolella Suomea kuten minäkin noviisina. Eivät ne kaiva jostain keskustelupalstalta jonkin planterin ohjetta ja toimi sen mukaan. Metsäsuunnitelmassa luki: mätästys ja istutus mänty. Mätästin ja istutin mäntyä. Syötiin. Paikkasin. Syötiin, ennen kuin ehti edes tehdä virhettä taimikonhoidossa. Kun aikansa lyö päätään petäjän kylkeen, moni valitsee kuusen.

    Aikaa ja rahaa kuluu oikein mitään kasvatuskelpoista saa alkuun. Pitäähän siihen jotain vihreää saada. Kuusi. Kehottaisin tutustumaan aloituksessa esitettyyn käyrään, siitä huolimatta, vaikka tiedän, ettei siihen tutustuta. VMI kertoo vähän laajemmasta ja suuremmasta ongelmasta kuin pelkkä VS.

    ”Keski-Suomessa on saavutettu yksi virstanpylväs, jota aikoinaan Sauli Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule. Onnittelut siitä!”

    Erinomaisia uutisia arvostetulta metsänhoitotieteen tutkijalta, että hirvivahinkotilanne on selätetty Keski-Suomessa. Se on maan tärkeimpiä puuntuotantoalueita, on loistava uutinen, että puuvalinnat voidaan tehdä vapaasti hirvistä välittämättä. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja rauduskoivun osuuden lisääminenkin onnistuu siis ilman huolta. Onnittelut täältäkin, meillä ei tuo valitettavsti vielä onnistu.

    Vielä kun saataisiin Ylen valeuutiset jotenkin aisoihin.
    Tässäkin linkin uutisessa muka metsänomistaja Ilmonen on Keski-Suomessa tänä vuonna kohdannut pahan hirvivahingon. Olisi toki tehnyt vahinkoilmoituksen noin pahasta vahingosta, mutta kyllä uutinen on ankka, kun ei ilmoituksia tule. ”Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule.”

    ”Esimerkiksi toivakkalaisen Matti Ilmosen kolmen hehtaarin männikön osalta haaveet tukkipuusta voi heittää, eikä hengissä olevista männyntaimista ole enää edes kuitukäyttöön.”

    https://yle.fi/uutiset/3-12150234

    kim1

    Joo,eikä sen vuoksi kuusta kuuselle istuteta,että 60-luvun virheitä paikkailtaisiin….

    Jos keskisessä Suomessa mhy:n asiantuntijat ovat vuortakin luotettavampia,mitäs ne sitten on vaikkapa Etelä- Pirkanmaalla..,elikkä myöskin mhy istuttaa/toimittaa ja suosittelee kuusta kuuselle,vaikka kohteessa olisikin juurilahoa.,elikkä oletusarvona on että kuusella uudistetaan poikkeuksetta.

    jees h-valta

    Suorittava taas sepittää juuri sitä ihtiään. Luin tuon Matti Ilmosen lehtijutun ja kyllä oikein pahaa teki katella kuvat. Itse taistelen nyt samanlailla männikön kanssa että saako se olla vielä hetken rauhassa että kevät ja ruokailupuu vaihtuu hirvillä. Sekin tapahtuu harmillisen myöhään yleensä. Eikä kuluitta, tein juuri tänään sinne aurausreissun traktorilla että pääsen aika lähelle männikköä autolla. Näin tulee aina helpoin ja nopein tarkastus jälkien suhteen ja jos tuore käynti on jalkaudun ja ajan niitä niin kauas kuin jaksan. Oli päivä tai yö. Niin hyvä männikkö on vielä että näen kyllä vaivaa että se mitä vielä ei tärvelty saisi jatkaa kasvuaan. Kiitos vain paikallismetsästäjät! (kävitte alalla peräti kerran ja viivyitte jahdissa alle tunnin, silläkö alue tuli tarkastettua. Juuri seura jonka yksi pyöräilijä ei juurikaan hirviä riistakameroissa havaitse)

    A.Jalkanen

    http://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/metsatietoaineistot/metsatuhot

    > Hirvieläinvahinkoarvioinnit 2018 – 2020 ja kartta saapuneista vahinkoarviopyynnöistä

    Myös vuonna 2021 on tullut vahinkoarvioista pyyntöjä, myös Keski-Suomessa. Taisikin olla valeuutinen se niiden loppuminen.

    Dronekuvauksia voisi varmaan hyödyntää kun etsitään hirviä taimikoista.

    (Hyvä ohjelma TV1: Votkaturistit. Varmaan löytyy myöhemmin Areenasta. Nuori Ville Haapasalo!)

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 114)