Hirvikannan suuruudesta uutisoitaessa tai keskusteltaessa esiin otetaan aina, että tilanne on nyt hyvä, koska hirvikanta on puolittunut. Tällöin vertailukohdaksi otetaan aina 20-vuoden takainen tilanne. Tälläkin keskustelupalstalla niin tapahtuu aina pomminvarmasti. 2000-luvun taitteessa kanta pääsi paikoin ryöstäytymään käsistä, hirvikolareissa kuoli vuosittain noin 10 henkilöä ja kaikki vahingot olivat kestämättömiä. Ei tämä ole normaalitilanne, johon vertailu kuuluu tehdä.

Miksi vertailu pyritään tekemään aina lyhyeen poikkeukselliseen ”piikkiin” hirvikantakäyrässä? Kanta ei ole puolittunut vaan viisinkertaistunut Luken käyrän mukaan siitä, kun enemmistö keskustelupalstalle kirjoittavista näki ensimmäisen hirvensä.

Ei näin tehdä missään muussa yhteydessä. Esimerkiksi Nokia Oy:n pörssikurssissa oli aivan samanlainen lyhyt piikki samaan aikaan, yli 60€. Miltä tuntuisi jos talousuutisissa asiantuntija kertoisi vuonna 2022, että Nokia kurssi on noussut 10%, 6€:n tasolle, mutta myyntiä ei missään nimessä kannata harkita, sillä vuoden 2000-luvun taitteessa kurssi oli kymmenkertainen.

”Hirvipörsissä” tämä on ihan normaali vakiintunut käytäntö, verrata historiallisen korkeaan yksittäiseen piikkiin. Vertailukohta on naulattu paikalleen vaikka vuodet vierivät.
Lisäksi jätetään kertomatta se tosiasia, että männyn uudistusala on samassa ajassa likimain puolittunut, katso Luken käyrästä. Laidunnuspaine talvisin ei ole oleelliseti pienentynyt, koska tärkein talviravintoresurssi on vähentynyt samassa suhteessa kuin hirvet.

Luke:
”Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 8), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

Uutisointia voisi kehittää kohti nykypäivää. Reaaliaikaista tilannetta kuvaa parhaiten liikennesuoritteeseen suhteutettu hirvi/hirvieläinkolarien kehitys.

Luke toteaa jokakeväisen uusimman kanta-arvion olevan vähiten varma. Historian valossa se on lisäksi aina ollut aliarvio, jopa 20%.

Parempi kuin vertailu 2000-luvun taitteen piikkiin tai pelkästään viimeisin ja epävarmin arvio, voisi olla kannan kehityksen esittäminen liukuvana keskiarvona. Sopiva aikajänne voisi olla viisi vuotta. Pariton määrä vuosia, jotta keskiarvo kohdistuu keskimmäiselle arviovuodelle.

Viisi vuotta tai seitsemän olisi sopiva, koska Luken takaisinlaskenta on siinä ajassa käytännössä tarkentanut vanhimmankin arvion niin tarkaksi kuin se on mahdollista. Näin takaisinlaskennan vaikutus olisi aina mukana arviokäyrässä.

Liukuva keskiarvo tarkoittaa, että joka vuosi vanhin vuosiarvio putoaa laskennasta pois ja tilalle tulee uusin.

Primitiivisen yksinkertaisen liukuvan keskiarvon (SMA) lasketa ei ole vaikeaa, mutta hirvikannan hoitajilla siihen on tuskin intressiä, vaikka virheet ovat tiedossa.

Luke ja/tai Metsälehti voisivat pohtia uutisointiasiaa, koska niillä on havaittavissa taipumusta esittää asiat niin kuin ne ovat. Vastuullinen journalismikin velvoittaa.

***************************************************

Lisäys 3.1.2022

Luke:
”Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa.”

Tätä uusinta, viimeisen vuoden, vähinten varmaa ja historian valossa aina aliarvioita kuitenkin käytetään, kun lasketaan verotussuositukset.

Olisiko verostussuosituksissa ainakin hirvitiheyden laskemiseen viisasta käyttää viimeisen vuoden arvion sijasta lyhyttä kolmen viimeisen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tällöin viimeisen arvion epätarkkuus laimenisi kahden edellisen vuoden tarkennetuilla arvioilla.

Arviokäyrä tasoittuisi ja vältettäisiin keskusteluketjussa ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” käsitelty paniikkinappulan painaminen, kun hirvitiheys menee viimeisen epävarmimman arvion mukaan 0,1 hirveä tavoitehaarukan sisään. Maakunnan keskiarvo ei vielä ollut tavoitehaarukan sisällä.

Paniikkinappulan painaminen taas johtaa keskusteluketjussa ”Pankkiluvat ei ole ylimääräisiä pyyntilupia” mukaiseen käytettävissä olevien, tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltujen, pyyntilupien vähenemiseen. Tällöin säätelyjärjestelmä ei enää toimi toivotulla tavalla.