Hirvikannan säätelyn periaatteet

Tämä aihe sisältää 80 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, 10 kuukautta sitten Anton Chigurh toimesta.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 80)

1 2 3 … 5 6 7 8

Hirvikannan säätelyn periaatteet

Lähetetty: 12.1.2018, 17:35
Merkitty: hirvikannan säätely Periaatteet Tavoitteet

Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

– Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

– Eri alueiden talvikannan määrääminen

– Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

– Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

– Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

– Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

– Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

Tekijä
uudehko metsänomistaja

Teema Luonto

suorittava porras 23.1.2018, 17:43

Luvut olivat peräisin havaintokorttien yhdistelmästä/omariista, josta löyty seuranta-aineistoa vuoteen 1985 asti. Poikkeamaa valtakunnan tasolla esiintyy riistawebin tilastoihin verrattuna , koska kaikki eivät ole jättänet hirvihavaintokorttia tarkastelujakson aikana. Vuonna 2016 havaintoaineisto jätettiin yli 90%:sti. Tilasto pitää prikulleen paikkansa havintoaineiston jättäneiden seurueiden osalta . ”Omariistan” tilastojen perusteella vuonna 2016 kaatui 49769 hirveä . Tällä kohtaa ”riistwebin” aineistosta puuttuu kaatoja.

Vaikka vuonna 2013 kaadettiinkin 38o25 hirveä , kehitys kuluneen jahtikauden viimeiseen päivitettyyn kaatomäärään 56654 yksilöä on kohtalaisen raju . (edellinen päivitys 56545 yksilöä . Kyseisen ajan jälkeen on tipahdellut vielä lisää ilmoituksia)

Lyhentyneestä metsästysajasta ja hankalista olosuhteista huolimatta onnistuttiin kuluneella kaudella kaatamaan 18 629 hirveä enemmän , kun vuonna 2013,jolloin vedettiin henkeä yli 10 vuotta kestäneen tehopyynnin jäljiltä . Joissakin riistanhoitoyhdistyksissä hirvi jouduttiin jo rauhoittamaan kannan romahtamisen takia .

uudehko metsänomistaja 23.1.2018, 20:15

Ilmeisesti hirvikannan säätelyn tärkein ohjekirja on Hirvikannan hoitosuunnitelma. Kyseisessä Hirvikannan hoitosuunnitelmassa yksi hirvikannan suuruudellel asetettu tavoite on se, että hirvien aiheuttamat haitat ovat kohtuullisella tasolla. Mitään määrettä kohtuullisuudelle en opuksesta ole kyennyt löytämään. Eli lupapäättäjillä taitaa olla varsin vapaat kädet luvista päätettäessä.

Eräs kyseisen Hirvikannan hoitosuunnitelman määre on, että
Hirvikannan hoidon tavoitteena on vakaa hirvikanta 
Lukiessa edellisistä kaatojen määriä viime vuosina on vaikea päätyä johtopäätökseen, että vakaan hirvikannan tavoitteessa olisi onnistuttu. Päinvastoin, siinä on taidettu epäonnistua ja pahasti. Mikähän lienee epäonnistumisen syynä? Vaikuttaa, että rajut vuosittaiset heitot kaatomäärissä ovat johtuneet virheistä aiemmissa kaatoluvissa ja näiden aiheuttamista virheellisistä kannoista tai sitten päättäjillä ei ole ollut kärsivällisyyttä odottaa toimenpiteiden vaikutuksia, vaan toimenpiteitä on tehty toinen toisensa päälle. Joka tapauksessa hirvikanna säätelyllä ei koskaan ole mahdollisuuksia onnistua halutusti, jos vakautta ja säätelyn oikeutta ei kyetä saavuttamaan.
Miksi tälläisiä virheellisiä lupamääriä tai hirvikantojen suuria heittelyjä on yleensä päässyt syntymään?
Onko syynä se, ettei haluttuja ja luvitettuja hirvimääriä ole jostain syystä onnistuttu kaatamaan?
Onko syynä mahdollisesti se, että on virheellisesti oletettu (laskettu) metsään jääneen talvikannan suuruus?
Onko syynä mahdollisesti se, että talvikannan laskemisen jälkeen ovat petotappiot pienentäneet odottamattoman paljon hirvikantaa?
Onko syynä se että lupamäärä talvikannan suuruudesta kaatolupiin on ollut virheellisesti laskettuja? 
Mahdollisesti monia muita mainitsemattomia syitä saattaa löytyä, mutta mielestäni ensiksi olisi syytä päästä vakauteen ja sitten säätää vakaa kanta halutulle tasolle.


A.Jalkanen 23.1.2018, 20:52

”ensiksi olisi syytä päästä vakauteen ja sitten säätää vakaa kanta halutulle tasolle”

Miksi ei toisin päin: ensiksi alennetaan kantaa reippaasti, sen jälkeen voidaan säätää rakennetta niin että määrä pysyy tasaisena.

suorittava porras 23.1.2018, 21:25

Suosittelen tutustumaan riistawebissä kaatotilastoihin esim. välillä 1985-2016 sekä lupien käyttöasteisiin samalla aikajaksolla . Hirvikannan vaihtelu on melkoista .

Kun kantaa yritetään laskea , putoaa jossakin vaiheessa lupien käyttöaste ja sen jälkeen lupien määrää pudotetaan , kunnes käyttöaste alkaa nousta . Vielä 2000 luvun alkuun saakka kaato% oli säännöllisesti yli 90 ,joskus lähellä 100 :aa valtakunnankin tasolla. Viime vuosina luku on ollut 80 ja 90:n välillä . Kaikkia lupia ei siis käytetä , vaikka mitä tehtäisiin . Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja , jos toteaa ,että hirvikantaa ei tulla saamaan kovin merkittävästi nykyistä alemmas . Kasvumahdollisuudet sitävastoin ovat kentän tuntien pelottavan hyvät. Esimerkiksi tilanteessa , jossa metsästyspainetta ei syystä tai toisesta voida kohdistaa tietylle alueelle saa aikaan sen , että ko alueen hirvien määrä pahimmmillaan nelinkertaistuu kolmessa vuodessa . Näitä alueita syntyy jatkuvasti eri syistä lisää . Ei siis ihme , että hirvikantaa on lähes mahdotonta hallita.

jees h-valta 23.1.2018, 21:57

Yksikään ammuttu hirvi ei aiheuta vahinkoa millekkään taholle, enää. Joten olisko kohtuullista pyytää ampumaan niitä kantturoita senverran paljon että kanta oikeasti alkaisi laskea jopa niin alas että niitä olisi vaikea laskea kun olematonta on niin kovin vaikea laskea. Mutta onkohan se liikaa pyydetty riistahallinnolta että se lakkaisi laskemasta ja antaisi vapaat kädet ampua niin paljon kun kantturoita metsissä piisaa. Loppuisi allelaskemiset ja laskemisleikit ja kaikkien laskuoppi riittäisi jopa metsästäjien laskentakyvyttömyydenkin ymmärrykseen.

wanhajätkä 23.1.2018, 23:06

Rajoitetaan vaan pyyntiaika vaikka vain joulusta loppiaiseen. Suosituksen omaisena määräyksenä vielä että jahti aloitetaan aikaisintaan klo 14. Naaraita ei ole lupa ampua jos selvä kolioosi ei ole yli 17 cm mitattuna säkän takaneljänneksestä hännän tyveen. Kannan rakenne pysyy elinvoimaisena. Jaa että miksi tuolloin jahdataan…no ku sillon meillä kaikilla jahtimiehillä on lomaa eikä kiima häiriinny. Täytyy olla tasapuolinen. Riistakeskus voi myöntää viisinkertaisen määrän lupia ja osoittaa ettei myönnettyjä lupia saatu täytettyä. Ei siis tarvitse nostaa lupamääriä.

Gla 24.1.2018, 08:08

Ongelmat tiivistyy tähän MT:sta kopioimaani kohtaan.

Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund: ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

Kun hoitosuunnitelmassa on todettu hirvikannasta aiheutuvien ongelmien olevan pahoja yli 4:n kannoilla, 5 on kuitenkin Hägglundin mielestä pieni.

Planter 24.1.2018, 09:52

Tuossa Gla:n kommentissa yksi ongelma on mahdollisimman lyhyesti tiivistettynä.

Kun tuli nostettua kova rähinä, että VS2 tavoite 5,75 / 1000 ha on suorastaan laiton, niin mitä tapahtui? Kaadettiin viime syksynä 10% vähemmän kuin edellisenä ja tilastot korjattiin näyttämään, että ARN , Luke ja Rhy tavoitteet kaadoissa on ylitetty selvästi ja hirvikanta laskee kovaa vauhtia,vaikka se todellisuudessa nousee.

On turha ihmetellä miksi säätely ei toimi. Merkittävä osa säätelystä tehdään säätämällä tilastoja.

uudehko metsänomistaja 24.1.2018, 17:29

A Jalkasen kommenttiin_“Miksi ei toisin päin: ensiksi alennetaan kantaa reippaasti, sen jälkeen voidaan säätää rakennetta niin että määrä pysyy tasaisena.” vastaan, että metsästäjät, joilla on selkeä päätösvalta hirvikannan säätelyssä,tuskin alistuvat siihen, että aluksi pudotetaan reippaasti kantaa. Sillä puolella taitaa olla käsitys, että nykyinen kanta on sopiva ja säädösten mukainen. Kyseessä on siis käytännön mahdottomuus.

Väittämäni ydin on kuitenkin se, että pitää oppia säätämään hirvikannan suuruutta hallitusti muuten asiassa ei päästä koskaan osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Syyt miksi ei ole päästy haluttuun, oikeaan tai väärään vakiokantaan pitää tutkia huolellisesti ja poistaa.

Tietokoneen käyttöni puutteiden takia en kyennyt esittämään kohtia, joista epäonnistuminen mahdollisesti johtuu. Siis uudestaan.

Miksi tälläisiä virheellisiä lupamääriä ja suuria kannan vaihteluita on yleensä päässyt syntymään?

1. Onko syynä se, ettei haluttuja ja luvitettuja hirvimääriä jostain syystä ole onnistuttu kaatamaan?

2.Onko lupamäärien perusteena läytetty talvikanta arvioitu tai laskettu virheellisesti ja väärin?

3.Voiko syynä olla se, että talvikannan laskemisen jälkeen on syntynyt poikkeuksellisen paljon ja oletettuaenemmän petovahinkoja?

4.Onko syyn se, ettei talvikannan suuruudesta ole osattu arvoida oikeaa lupamäärää kannan vakiona pitämiseksio Jolku muu seikika, joka on rtuhonnut

5Eikö tavoitteena olekaan ollut kannan vakiominen, vaan on katsottu tärkeämmäksi vaikuttaa kannan suuruuteen, vaikkakaan edellisten muutosten vaikutukset eivät ole olleet vielä selvillä?

6.Joku muu syy on aiheuttanut kannan suuret heitot-

Mielestäni kuhunkin mahdolliseen syyhyn olisi syytä paneutua erikseen ja tehdä korjaavat toimenpiteet säätelyn onnistumiseksi.

suorittava porras 24.1.2018, 19:23

”Hirvikannan arviointimenetelmä”
Yllä oleva otsikko googlettamalla löytyy tietoa siitä , mihin hirvikannan arviointi perustuu nykyään. Arviointimenetelmää on kehitetty kuumeisesti vuosien saatossa ja nyt metsästystä koskevia ratkaisuja voidaan tehdä huomattavasti nopeammien verrattuna siihen, mitä ennen hirvikannan hoitosuunnitelman valmistumista(2015) tapahtui. Kaikesta huolimatta tietyn vuoden arvio hirvimääristä tarkentuu vasta parin vuoden kuluessa alustavasta arviosta .