› Keskustelut › Luonto › Hirvikannan säätelyn periaatteet

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 80)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Hirvikannan säätelyn periaatteet

    Lähetetty: 12.1.2018, 17:35

    Merkitty: 

    Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

    Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

    – Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

    – Eri alueiden talvikannan määrääminen

    – Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

    – Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

    – Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

    – Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

    – Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

    Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

    Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

    Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan  osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Luonto Luonto
  • Planter 18.1.2018, 09:19

    Tärkeä luku ei ole kaatojen määrä vaan metsään jäävä hirvikanta ja se nousee koko ajan. Kun on uusiakin lukijoita, niin otetaan taas esimerkiksi päätöksenteosta  tämä Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston

    ML 26 § mukainen hirvisidosryhmäkuuleminen

    ELY, Liikennevastuualue:
    Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa.
    Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä ei ole. Ehdotus :2,5 hirveä/1000ha metsämaata

    MTK metsälinja:
    Toteaa, että hirvikanta on nousussa lähes jokaisen metsästysseuran alueella. Valtakunnallinen metsäinventointi tehty 2009 ja tuolloin todettiin, että maakunnassa 30%:ssa taimikoita on hirvien aiheuttamia vahinkoja.Vahinkotilanne ei saa lähteä nousuun nykyisestään. Kaikki tuhot eivät näy korvattuina vahinkoina, koska tuhot eivät keskity. Hirvituhokorvausjärjestelmä ei myöskään kannusta korvausten hakemiseen. Metsänomistajat ovat vaihtaneet osin kasvatettavaa puulajia vahinkojen estämiseksi. Tavoite-ehdotus on sama kuin viime vuonna 2,5 hirveä / 1000ha kokonaishehtaareille.

    Seudun metsänomistajat: Hirvikantaa on saatava leikattua.

    Seudun rhy:n maanomistajajäsen:
    Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovin peltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon.

    MTK:
    Totesi, että viljapelloille tapahtuneita hirvivahinkoja/peuravahinkoja ei ilmoiteta. Metsästäjissä on havaittu väsymystä: kytätään peuralaumoja, mutta ei saa ampua kaikkia tavattavia eläimiä. Kertoi laskennassa havaitun 8-9 hirveä / 1000ha keskittymiä talvehtimisalueilla.

    MHY:
    Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa, tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.

    Maanomistajat:
    Hirvitilanne huolettaa, mutta vhp tilanne vieläkin huolettavampi. Peurojen makauksia tavataan pelloissa, eikä näiden määrä näy missään, koska vahingoista ei haeta korvauksia.

    Metsänomistajat:
    Kaikissa metsätaimikoissa havaittu taimituhoa, korvausjärjestelmä on ongelmallinen.

    Rhy:n metsänomistajajäsen:
    Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.

    Rhy:n maanomistajajäsen:
    Esittää riistaneuvostolle, että yhdellä hirvieläimen luvalla ammuttaisiin 3 vasaa.

    Piirin rhy:n maanomistajajäsen:
    Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä.

    Alueeellisen riistaneuvoston päätös tavoiteltavista hirvitiheyksistä löytyy löytyy tästä linkistä:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

     

     

    A.Jalkanen 22.1.2018, 15:03

    Hirvikannan säätely ontuu

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.221717

    MTK vaatii, että pyyntilupien mitoitukseen tulee saada vahvempi velvoite huomioida maanomistajien ja liikenneviranomaisten näkemykset. Talvehtivan hirvikannan tavoitehaarukka ei saa olla 0,5 hirveä laveampi. Lupaprosessiin on syytä luoda työkalut, jotta yhteiseen kantatavoitteeseen päästään ja siinä pysytään.

    Metsästysaikoja on väljennettävä alueelliset luonnonolosuhteet paremmin huomioiviksi. Paksun lumen alueella Pohjois- ja Itä-Suomessa kannansäätely epäonnistuu, ellei metsästäminen ole mahdollista useita viikkoja nykyistä aikaisemmin. Ns. kiimarauhoituksesta pitää luopua siellä missä lumiolosuhteet estävät tehokkaan metsästyksen jahdin loppupuolella.

    MTK esittää, että tasaisempaa hirvikantaa edistäisi myös se, että lainsäätäjä avaisi tammikuulle mahdollisuuden erilliseen kohdennettuun metsästykseen, jolloin hirvitalousalueella käyttämättä jääneet pankkiluvat voitaisiin kohdentaa uudelleen tihentymäalueille.

    jees h-valta 22.1.2018, 18:51

    MTK vaatii ja sitten taas ei vaadi. Riippuu vähän mihin päin pitää yrittää irtopisteitä nyppiä. Jostain syystä MTK:n alajärjestö MHY:kin on kovin hiljakseen edelleen vaikka kait jo pitäisi puolensa tietää. Vai eikö vieläkään?

    wanhajätkä 22.1.2018, 19:14

    Jesse. Mihin koriin se MTK niitä pisteitä kerää? Ja mihin tarkoitukseen?

    jees h-valta 22.1.2018, 19:29

    Ainakin euroja joten pisteet pitää olla joka suuntaan iskussa. Euroja MHY:ltä, euroja metsästäviltä maanviljelijöiltä, metsätilan omistajilta, kaikkia pitää yrittää miellyttää että saadaan kaikki pysymään jäseninä. Ja Maaseudun Tulevaisuuskin pitää saada edelleen myytyä vaikka se onkin lähinnä ollut Metsästäjä-lehden sivupainos. Nythän Kontron jälkeen hiukan on se osio keventynyt mutta sitäkin vielä löytyy. Se on vähän kuin bonusten keruu, siinä ei aate saa viedä kun kansalta pitää saada ostohalukkuutta.

    wanhajätkä 22.1.2018, 20:14

    Olet varmaankin jees lukenut tarkoin Metsästäjä-lehden. Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen julkaisu. Riistakeskus on viranomainen jonka hanskassa riistakannan hoito pitäisi olla. Tuskin se riistakeskus rupee avustajaksi ituniskojen lehdelle. Riistakeskuksen kanssa Kontrolla tuskin on paljonkaan tekemistä. Hän on Suomen metsästäjäliiton puheenjohtaja. Mikä on jesse metsästäjäliiton julkaisu? Tuskin tiedät.

    suorittava porras 22.1.2018, 21:09

    ”….Kontrolla tuskin on paljonkaan tekemistä. Hän on Suomen metsästäjäliiton puheenjohtaja.”

    …oli , ei ole enää

     

     

    wanhajätkä 22.1.2018, 21:14

    sori, taisi vaihtua. Ei muuta asiaa…

    MJO 23.1.2018, 15:50

    Lausunto ei ole vaikuttanut mitään????

    Vuonna 2013 kaadettiin maasamme 32676 hirveä , vuonna 2014  33005,

    vuonna 2015 kaatui 37278 hirveä , vuonna 2016  49769 yksilöä ja

    vuonna 2017  hirvisaaliiksi muodostui  56545 kaadettua eläintä .

    Muutos lähtötasoon 73%

    Teot puhukoot puolestaan.

    Miksi vuosina 2013-2015 kaadettiin VAIN hieman yli 30000 hirveä? Varmasti oli tiedossa, että hirvikanta kasvaa näillä kaatomäärillä.

    Vastaan itse. Koska kannan kasvattaminen oli suunniteltu tavoite.

    Voin lyödä vetoa, että 2-3 seuraavana syksynä on taas vähemmän lupia. Hirvikanta senkun kasvaa ja voi hyvin.

     

    Planter 23.1.2018, 16:07

    ”Suorittava porras” poimi taas tahallaan väärät luvut näyttääkseen miten paljon kaadot ovat lisääntyneet. Takataskussa on useita lukuja, joita valitaan tarpeen mukaan. Tässä oikeat luvut:

    2013—-38025

    2014—-39502

    2015—-44112

    2016—-49674

    Todellakin,  ”Teot puhukoot puolestaan.”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 80)
1 2 3 4 5 6 7 8