› Keskustelut › Luonto › Hirvikannan säätelyn periaatteet

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 80)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Hirvikannan säätelyn periaatteet

    Lähetetty: 12.1.2018, 17:35

    Merkitty: 

    Hirven metsästyksen säätelyssä on jotain pahasti pielessä. Ainakin keskustelu asiasta on tässä lehdessä ollut hajanaista ja yksipuolista.

    Mielestäni asia jakaantuu ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin:

    – Tavoitteellisen talvikannan määrääminen

    – Eri alueiden talvikannan määrääminen

    – Olemassa olevan hirvikannan toteaminen sekä alueittain että koko maassa

    – Pyyntimäärien (kaatolupien)laskeminen tavoitteisiin pääsemiseksi erikseen uroksille, naaraille ja vasoille.

    – Kaatojen toteaminen ja luontaiset tappiot.

    – Toimenpiteet, joilla varmistetaan suunnitellun kaatomäärän toteutuminen

    – Vähän pidemmällä tahtäimellä systeemin toimivuuden tarkistelu lähestytäänkö haluttu talvikantaa.

    Toivoisin kustakin osatekijästä oman keskustelun, jossa syvennyttäisiin juuri sen ongelmiin. Oma asiantuntemukseni kysymyksestä on varsin puutteellista, joten pyydän etukäteen anteeksi mahdoillisia ”lapsellisia” kysymyksiäni. Mielestäni kysymys kokonaisuudessaan on ,metsänomistajalle ja myös Suomen metsätaloudelle varsin tärkeä, joten toivoisin loogista keskustelua asiasta.

    Aloittaisin säätelyn tavoitteista ja pyrkimyksistä sekä suorittajista.

    Koko säätelyn tavoite vaikuttaa epäselvältä. Hirvikanta ei varmaankaan ole Suomessa uhattuna. Uskoisin pyrittävän tasapainoiseen kompromissiin metsästäjien, metsänomistajien, liikennevahinkojen, petoeläinten ravinnon ja muiden kannan suuruuden aiheuttamien seikkojen kanssa.

    Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä? Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen? Miten tavoite määritellään? Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan  osapuolet voineet vaikuttaa? Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä? Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen 17.1.2018, 15:53

    Planter tuossa jo määrittelikin riistakonsernin. Se on siis se julkinen valta, joka myöntää kaatoluvat. Luen siihen kuuluvaksi myös alueelliset riistaneuvostot, joiden jäsenistöstä valtaosa on metsästäjiä. Juuri siellä metsästäjien valta ja vastuu piilee, ja tietenkin toisaalta metsästysseuroissa jotka joko toteuttavat kannan alentamista tai sitten ei.

    Kalikka kalahti wanhajätkään oikein kunnolla. Mielestäni syyllistäminenkin on sallittu silloin kun aihetta on. Monien metsästäjien (johon joukkoon wanhajätkä ei siis kuulu) mielestä metsästettävä hirvieläinkanta olisi pidettävä mahdollisimman suurena tai ainakin mahdollisimman tuottavana (joka osittain virheellisesti tulkitaan tarkoittavan naarasvoittoisuutta). Älä syyllisty jos sinulla ei ole siihen aihetta; ei toisten puolesta tarvitse pahoittaa mieltä.

    Planter 17.1.2018, 16:39

    Wanhajätkä on harvinaisen fiksu ihminen, osaa pyytä anteeksikin jos tulee vahingonlaukaus. Jatka vaan samaan malliin piristävää kirjoitteluasi, kyllä täällä osataan puolustautua jos tuntuu, että tulee aiheetonta kritiikkiä.

    Itse en ole syyttänyt tai syyllistänyt metsästäjiä. Varmaan satatuhatpäiseen joukkoon mahtuu monenlaista, mutta itse ainakin tunnen useita fiksuja metsästäjiä, jotka vaan käyvät ampumassa äkkiä pois kaikki mihin lupa on. Täällä ongelma on, että luvat loppuvat, (aina 90..100% kaatoprosentti) ei heitä voi syyllistää liian suuresta kannasta.

    Jos jostain yleisesti arvostelisin metsästäjiä, niin siitä, että ovat valineet itselleen vääriä edustajia päättäviin elimiin. Alueellisesti tärkein on alueeellinen riistaneuvosto, eli riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen tulisi vähän puhdistaa ilmaa ja esittää alueellisiin riistaneuvostoihin uusia rehellisiä ja avoimmuutta kannattavia edustajia.

    ”Alueelliset riistaneuvostot nimittää maa- ja metsätalousministeriö riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta.”

    suorittava porras 17.1.2018, 17:58

    Lainaus:

    ”Jokaiselle Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto. Se on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa.

    Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista. Lisäksi alueelliset riistaneuvostot osallistuvat riistakantojen hoitoa ohjaavien valtakunnallisten hoitosuunnitelmien valmisteluun.

    Alueellinen riistaneuvosto käsittelee riistataloutta koskevia asioita sekä tukee, ohjaa ja avustaa Suomen riistakeskuksen toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa. Alueellisilla riistaneuvostoilla voi olla merkittävä rooli myös maakuntien liittojen kumppanina maakunnallisten strategioiden valmistelussa.

    Alueellisessa riistaneuvostossa on enintään kymmenen jäsentä, joista kuusi edustaa alueen riistanhoitoyhdistyksiä. Lisäksi alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, metsäkeskuksesta sekä alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä.

    Alueelliset riistaneuvostot nimittää maa- ja metsätalousministeriö riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta, ja niiden toimikausi on kolme vuotta. Kokouksissa käsiteltävät asiat valmistelee ja esittelee Suomen riistakeskuksen toimihenkilö.”

     

    Nykyisten riistaneuvoston jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2020 kesällä (31.07) , joten seuraava mahdollisuus vaikuttaa niiden kokoonpanoon on silloin.

    Kunkin alueen jäsenet voi käydä tarkistamassa  linkistä ”alueelliset riistaneuvostot” ja todeta , ovatko ”avoimia ja rehellisiä”.

    Planter 17.1.2018, 19:47

    Tuolla aikaisemmin oli lainauksia maa- ja metsätalousministeriön kommenteista, ettei valkohäntäpeuran metsästystä voi helpottaa, ettei kannanhoito vaarannu.

    Nyt tuli hyvää tietoa Salon kaupungin alueelta, mitä se hoito maksaa Salolaisille autoilijoille .

    Kaupungin riistahoitoyhdistysten alueella kaadetaan vuodessa noin 2000 valkohäntäpeuraa. Kolareissa  kaatui 270. Vakuutusyhtiöiden mukaan Salossa korvatut peurakolarit maksoivat keskimäärin 5000€. Yhteensä yli miljoonan.

    270 x 5000€ = 1 350 000€

    Yhden metsästäjien kaataman peuran hinnaksi  vakuutusmaksuina Salolaisille autoilijoille  tulee:

    1 350 000€ / 2000 =   675 €     suuruuluokkaa

    jees h-valta 17.1.2018, 19:58

    Kaiken huipuksi on kyse vieraslajista jonka esim. tämän illan luontoradio P.P. Peteliuksen johdolla olisi valmis lynkkaamaan viimeistä myöten suomesta. Ihan vieraseläinstatuksen vuoksi. Samoin ja pääosin juuri kanadan majavan myös. Jotain on nyt pahasti pielessä valtakuntamme eläinpäätännässä. Miksi vielä nyt Maaseudun Tulevaisuuskin suurista haitoista välittämättä (vaikka ne tunnustikin) antoi ohjeita talviruokinnan suhteen hyvinkin tarkasti.

    uudehko metsänomistaja 17.1.2018, 20:17

    Kiitän ”Suorittavaa porrasta” linkista hirvikannan hoitosuunnitelmaan. Olipa vaikuttava tekele. Pyydän anteeksi aiempaa lausuntoani, ettei hirvikannan tavoitearvoja ole käsitelty huolellisesti.

    Kirjanen oli laaja ja vaikutti liki täydellisesti huomioivan hirvien lisääntymisen ja kannan laajuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Oppaan laajuuuden vuoksi yhteenveto  siitä on mahdollista tehdä vasta, kun (jos) olen sisäistänyt kirjan viisaudet. Ensi vaikutelma on se, ettei teettäjältä ole puuttunut rahaa tai asiantuntemusta alasta.

    Koska kyse oli hirvikannan hoitosuunnitelmasta, keskityttiin opuksessa hirvien elämisen detaljeihin ja vasatuoton maksimointiin. Tällöin huomioitiin kaikki mieleeni tulevat otekijät. Minkäänlaista yksityiskohtaista laskentaohjetta tavoiteltavan talvikanna suuruuden määrittämiseen en löytänyt. Vielä vähemmän talvikannan suuruuden vaikutusta hirvien metsille aiheuttamista tuhoista tai näiden rahallisesta arvostasa.Metsänomistajan kannalta hirvikannan vahingot metsänomistajille ja niiden ehkäisyt olivatkin selkeästi sivuroolissa. Vaikuttaa, että metsästäjistä koostuvat paikalliset elimet määräävät kyseiset asiat-

    Kuitenkin uskon kirjan asiantuntijoiden käsityksiin hirvikannalle tärkeistä olosuhteista ja niiden maksimoinnista. Pidän myös oikeana, että suosituksia lehmien, urosten ja vasojen oikeista suhteista noudatettaisiin. Siinä mielessä on ymmärrä sitä, että monet riistapiirit vieläkin sallivat kantaa verottaa ennakoidulla aikuismäärällä tai kaksinkertaiselle vasamäätällä. Käsitykseni mukaan hirvimetsästyksen päätarkoituksena pitää olla se, että talvikannaksi jääö haluttu määrä vasoja ja lehmiä, ei se, että metsästäjien pakastimeen jää ennakoitu määrä lihaa.

    Samoin ihmettelen sitä, että metsästäjät eivät ole kaataneet kaikkia hirviä, joihin olisi ollut kaatolupa. Syynä saattaa tosin olla esimerkiksi petovahingot, mutta pääsääntöisesti pitäisi kyetä ennakoituihin kaatomääriin. Muussa tapauksessa eivät asiantuntijoiden ennakoimat hirvikannat voi toteutua ja koko lupajärjestelmän tavoite vesittyy. Asiaan lienee syytä harkita muutoksia.

    Mikäli ennakoidut talvikannat osoittautuvat virheellisiksi, tulee niitä korjata kokemuksien mukaan oikeiksi, Tämä edellyttää metsästyksen tapahtuvan suunnitellulla tavalla.

     

     

    Planter 17.1.2018, 21:06

    Ongelma päätöksentekoprosessissa samoin kuin hirvikannanhoitosuunnitelmassa on se, ettei metsänomistajien kantaa ole otettu lainkaan huomioon. Alla oleva lausuntokaan ei vaikuttanut mitään:

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunnot_2013/fi_FI/lausunto_hirvi_hoitosuunnitelma/

    suorittava porras 17.1.2018, 21:29

    Lausunto ei ole vaikuttanut mitään????

    Vuonna 2013 kaadettiin maasamme 32676 hirveä , vuonna 2014  33005,

    vuonna 2015 kaatui 37278 hirveä , vuonna 2016  49769 yksilöä ja

    vuonna 2017  hirvisaaliiksi muodostui  56545 kaadettua eläintä .

    Muutos lähtötasoon 73%

    Teot puhukoot puolestaan.

     

    wanhajätkä 17.1.2018, 21:44

    Kyllä oot A.J. oikessa. Kalahti. mutta minkä voit! Metsästysvietti ku on sukupulivietin kans nii peräkkäin ihmisen evoluutiossa. Ei me metsästäjät voida potkia virkavaltaa vastaan. Ei, vaikka haluttas. Hirven tai suden tappo on paremmin suojeltu kuin omaan lajiimme kajoaminen. Resurssejien käyttö poliisin ja rajavartioston yhteistyönä koptereineen on taattu mahdollisissa epäilyissäkin. Silläpä meidät metsästäjät pidetään tiukasti rivissä.

    Ministeriöllä ja riistakeskuksellahan se  vastuu on aivan yksiselitteisesti. Riistaneuvoston asema… mitä lie, ehkä neuvottelija jolla ei säädösten velvoitteita….empä tiedä. Samaa mieltä ku nimismies….tai jotaki. Minusta riistpäälliköillä tässä asiassa pitäis olla säädösten mukainen vastuu piilottelematta jonkin erittäin epämääräisen neuvoston selän taakse. Onkohan Kuivaniemen tapauskaan loppuun taputeltu…

    A.Jalkanen 17.1.2018, 22:49

    Otan keskustelun johdosta hieman sanojani takaisin: riistaneuvostossa on aivan hyvä edustus muita kuin metsästäjiä, ja onhan neuvostolla myös sidosryhmäkuuleminen. Palikat olisivat siis kasassa tehdä oikeita päätöksiä ja niin on tehtykin, kuten kaatojen nouseva suunta osoittaa. Käsittääkseni Suomen Riistakeskus ottaa huomioon riistaneuvostojen tavoitekannan määrittelyn lupia myöntäessään, joten sikäli neuvostojen asema on keskeinen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 80)
1 2 3 4 5 6 7 8