Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Tämä aihe sisältää 598 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 11 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 598)

1 2 3 … 8 9 10 … 58 59 60

Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Lähetetty: 14.10.2021, 18:31
Merkitty: hirvikannan säätely

Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
-Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

-Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

-Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

-Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

Miksi tämä ei toimi?
1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

Tekijä
Planter

Teema Harrastukset

Planter 21.10.2021, 18:43

Suorittava porras: ”Otetaanpa esimerkki omariistan paikkakuntakohtaisten havaintojen kehityksestä.Viime kaudella hirvihavaintoja kirjattiin paikkakunnallamme keskimäärin 2,750 / metsästyspäivä koko kauden ajalta. Nyt lukema on 2,279/metsästyspäivä 37 jahtipäivän ajalta huolimatta siitä ,että saalistettavaa pitäisi olla enemmän jahtikauden alussa.”

Alkukausi, edes 37 päivää, ei anna mitenkään luotettavaa tilannekuvaa. Kun muutama metsästäjä kyttää peltohirviä, hyppivät käyrät pienissä lukemissa miten sattuu. Vasta kun seuruemetsästys on ollut käynnissä useamman viikon 9.10 jälkeen alkavat käyrät tasaantua.

Riistaneuvoston johtajisto kirjoitti vetoomuksensa 5.10 ja tiedot perustuivat käyräparveen ennen sitä. Vaalean sininen on 2021, harmaa 2020, miten siitä on voinut päätellä, että nyt on tapahtunut poikkeuksellinen pudotus hirvimäärässä viime vuoteen nähden? Mitään muutakaan luotettavaa dataa, jota käytetään hirvikannan arviointiin, ei ole käytettävissä.

Keskustelupalstalle voi nimimerkillä kirjoittaa ihan mitä vaan, mutta kun kirjoitetaan riistaneuvoston puheenjohtajiston ominaisuudessa niin pitää muistaa vastuu. Ei voi toimia riistaneuvoston päätöksen vastaisesti, eivätkä ohjeet koko maakunnalle voi perustua mihinkään oman seuran tai paikkakunnan epämääräisiin havaintoihin tai huhuihin.

suorittava porras 21.10.2021, 19:22

Missä on toimittu riistaneuvoston päätösten vastaisesti?? Suurin osa alueesta tavoitetiheydessä . Enemmän väärin olisi yllyttää metsästämään entiseen malliin tilanteessa ,jossa lupia on reilusti yli tarpeen ja tilanne vakaa. Tähän asti on kehotettu tehostamaan metsästystä . Nyt se ei Keski-Suomessa ole yleisesti tarpeen. Tihentymiin kehotettiin puuttumaan edelleen.

Miten Planter voi olla varma puheenjohtajiston ”sooloilusta”? Olen varma, että asiaa on puitu ensin riistaneuvoston sisällä ennen kannanoton julkaisua. Se ,että mielipide ei miellytä Planteria, ei täytä sooloilun tunnusmerkistöä.

Planter 22.10.2021, 10:12

SP:”Missä on toimittu riistaneuvoston päätösten vastaisesti?? Suurin osa alueesta tavoitetiheydessä.”

Keski-Suomessa ainakin. Siellä riistaneuvosto on keväällä asettanut tavoitetiheyden. Luke on ohjeistanut riistahoitoyhdistyksiä millaisella verotuksella siihen tavoitteeseen päästään tai tavoitteessa pysytään. Jos vaikka tavoitteeseen olisikin päästy, se ei tarkoita, että siitä on nopeasti päästävä pois….ylöspäin.

Kaikki anotut luvat on myönnetty, jolloin niitä ei ole anottu maksimimäärä, koska anottua lupamäärää ei ole leikattu. Lupien määrää on jo laskenut kahden vuoden ajan yhteensä 15%. Kaiken tämän jälkeen riistaneuvoston puheenjohtajisto ohjeistaa jättämään käyttämättä niitäkin lupia. Edellisessä viestissäni löytyvät heidän perustelunsa.

SP: ”Miten Planter voi olla varma puheenjohtajiston ”sooloilusta”? Olen varma, että asiaa on puitu ensin riistaneuvoston sisällä ennen kannanoton julkaisua. Se ,että mielipide ei miellytä Planteria, ei täytä sooloilun tunnusmerkistöä.”

En voi olla varma, koska en kuulu kyseiseen riistaneuvostoon. Suorittava porras on varma, siitä voimme tehdä päätelmiä. Oma käsitys tilanteesta ei ole oma mielipide, se perustuu vastuulliseen journalismiin sitoutuneen Metsälehden uutisointiin. Siinä MTK:n metsävaltuuskunnan johtaja Mikko Tiirola hämmästelee :”Tietojeni mukaan tätä ei ole käsitelty alueellisessa riistaneuvostossa.”

MTK:lla on edustaja riistaneuvostossa, joten on hämmentävää jos riistaneuvostolla on ollut MTK:n tietämättä kokous, jossa on puitu asiaa ja päätetty julkaista riistaneuvoston nimissä vetoomus maltillisesta lupien käytöstä.
Jos asiaa on neuvostossa puitu, sidosryhmien edustajat on ilmeisesti jätetty pois kokouksesta.

Hirvipomojen sooloilu sai metsänomistajat pöyristymään

suorittava porras 22.10.2021, 11:04

Paljon melua tyhjästä ,ja osoittaa vain kommentoijien huonoa tietämystä Keski-Suomen tilanteesta ja metsästyksen dynamiikasta. Tähän joukkoon on eksynyt valitettavasti myös Mikko .

Lupamäärien käyttöasteet ovat kääntyneet jo laskuun ennen kommentin laatimista ja tavoitetaso pääosin saavutettu niilläkin eväillä. Tietenkään tämä ei sovi Planterin agendaan ,kun hän on jo vuosikymmen sitten lukinnut mielipiteen ,jossa riistahallinto on yksin syypää hänen mielestään liian suureen hirvien määrään.

Keski-Suomi on kuitenkin esimerkki järjestelmän toimivuudesta ja suurin osa valtakunnasta kuuluu tähän ryhmään. Ei pilata hyvää systeemiä eripuraa ja epäluottamusta lietsomalla. Muutokset ottavat oman aikansa ja siihen on sopeuduttava. Millään mahtikäskyillä asioita ei hoideta eikä kaikki tapahdu sormia napsauttamalla .

PS. Täällä pyyntiluvista on käytetty tähän mennessä 20% ja paikoin on ammuttu lähes sama määrä elukoita ,kun on nähty. Värkeissä on varaa lisätä metsästyspainetta, jos metsästettävää löytyy. Riistan loistaminen poissaolollaan on tällä hetkellä suurin metsästystä rajoittava tekijä ,ei riistaneuvoston johdon julkilausuma. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Toivottavasti saadaan lunta ,että tilannekuvan hahmottaminen onnistuu paremmin ja voidaan tehdä oikeat ratkaisut.

Visakallo 22.10.2021, 16:18

Jotain on nyt muuttunut, kun hirvivahingot ylittävät uutiskynnyksen jopa YLE:ssä:

https://yle.fi/uutiset/3-12150234?origin=rss

A.Jalkanen 22.10.2021, 16:29

Em. linkin jutusta:

Metsävahinkojen osalta on pääasiassa tarkasteltu Suomen Metsäkeskuksen metsänomistajille maksamia vahingonkorvauksia hirvituhoista.

– Vahinkokorvausten käyttö perusteena on ollut kiistanalaista, koska korvausjärjestelmän kautta tietoihin voi syntyä kolmen vuoden viive. Toisaalta ajantasaisempaakaan mittaria ei ole ollut käytettävissä, sanoo Körhämö.

Vahingonkorvaustiedot eivät siis kerro päätöshetken hirvitilanteesta mitään. Lisäksi kaikki metsänomistajat eivät hae tai eivät saa korvauksia hirvien aiheuttamista metsävahingoista.

*

Tätä kohtaa em. linkin jutusta jäin ihmettelemään. Paitsi korvaukset, myös korvaushakemukset näkyvät kartoilla? Ilmeisesti talvilaitumet ovat enempi vähempi pysyviä, eli käytössä monena vuonna niin kauan kuin taimikko on sopivan pituista. Hyvin ehtivät metsästäjät apuun?

Puuki 22.10.2021, 16:53

Eihän niitä taimituhokorvauksia monetkaan hae koska riski voi olla suurempi (iso omavastuu kuluista) kuin mahdollisen korvauksen määrä . Vain päivänselvissä tapauksissa kannattaa hakea.

Talvilaitumet on melko pysyviä ja hirvet siirtyy yleensä saman alueen uudelle apajalle , kun taimikko ylittää syöntirajan .

Planter 22.10.2021, 18:32

Siinä Ylen uutisessa (Visan linkki edellä) oli sitten se alueellisen riistaneuvoston Mtk-jäsen, jonka kanssa oli suorittavan mukaan varmasti puitu asiaa, että on ihan ok levittää vetoomus hillitä metsästystä?

Kukahan uutisen henkilöistä oli laskenut prosenttilaskun, vai oliko toimittaja, ei mennyt prosentit, eikä muutenkaan laskutapa putkeen.

suorittava porras 22.10.2021, 20:39

Tämä MTK:n henkilökin kehotti pitämään välillä taukoa metsästyksestä ja puuttumaan tilanteeseen ,jos tihentymiä alkaa syntyä. Tämä on linjassa sen kanssa ,että on kehotettu malttiin. Ongelmat saavat kehittyä vapaasti ,jos muutamat porukat rysäyttävät parissa viikossa lupahirvet nurin ja toiset etenevät hitaammin. Hirvet liikkuvat turvaan sinne ,missä luvat on käytetty . Toiset vetävät sitten vesiperän toisensa jälkeen ja lopettavat jahdin hirvien kaikottua turvallisiin maisemiin . Jahtia on syytä harrastaa läpi kauden vaikka välillä taukoa pitäen ,jotta tihentymiä ei pääsisi kehittymään.

Visan linkissä /Yle oli esillä seura ,joka rakensi talkoolla kyläläisten kanssa asianmukaiset riistan käsittelytilat ja kylätalon EU-avustuksen turvin. Kylä valittiin aikanaan vuoden kyläksi esimerkillisen yhteisen ponnistuksen ansiosta.

Seuran vetäjän havainnot siitä ,mistä suurimmat metsätuhot johtuvat ,voin allekirjoittaa suoraan ,koska olen käynyt ko alueella usein tuhopuita korjaamassa. Hirvikantaa siellä tuskin ammutaan minimirajoille ,jotta kallis riistaliiteri ei jäisi turhan pantiksi.

Gla 23.10.2021, 06:48

Ylen jutussa oli myös linkki vahinkojen kustannuksia selvittävään julkaisuun. Sen mukaan aikana, jolloin hirvet katosivat, kolareita ajettiin Keski-Suomessa silti n. 100 kpl vuodessa. Sen jälkeen hirvikantaa saatiin elvytettyä ja kolareiden määrä nousi vajaaseen 200/vuosi, jossa se nyt on pysynyt.

Kun näissä pylväissä havaitaan hienoista laskua, iloitsee metsästäjät alenevasta onnettomuuskehityksestä. Suuruusluokkatasolla tarkastelua ei voi tehdä, sehän vesittäisi koko homman.