Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • arto

    Silti moni etelästä kulkee pohjoisuomessa hirvijahdissa valtionmailla.

    Gla

    Jossa siis hirvikanta on paljon pienempi kuin etelässä. Lieneekö esiintyä ihan hirvityhjiöitäkin.

    Harmittaa aina, kun otetaan puheeksi huutoäänestyksen tulokset hirvikannasta ja sivuutetaan faktat. Tällä hetkellä suoritetaan huutoäänestystä hyväksyttävistä metsänhoitomenetelmistä ja äänekkäin kuoro tekee sopivia mallinnuksia, jotta saadaan vakuuttavuutta volyymin tueksi. Tämän palstan hirviporukat on kanssani samaa mieltä siitä, että tuo ei johda metsätalouden tai varmaan minkään muunkaan asian suhteen hyvään lopputulokseen.

    Hirvieläimistä puhuttaessa pitäisi tuo logiikka säilyttää. Kun juuri meille kerrottiin, miten yleistä on tilata moto leimikkoon, jossa raivaussaha olisi ollut tarpeen jo vuosia sitten, millainen painoarvo näiden ”metsänomistajien” käsitykselle sopivasta hirvikannasta kannattaa antaa.

    jees h-valta

    Ja arton kommenttiin vielä senverran että pitihän Lepän tietysti kieltää alkusyksyn metsästys pohjoisen maillakin näiltä tehokkailta etelän pyytäjiltä ettei vaan hirviä ammuta tarpeeksi. Jokapaikassa on hirvien suojelu ensiarvoista ja petojen ampuminen ensisijaisen tärkeää. Jonkinlaisesta vinoumasta on kyllä kyse päättäjällä jos ei luonnollista kannansäätelyä päästetä ollenkaan alkuunkaan.

    Tomperi

    Ois ne metsästäjät hulluksi kutsuneet häntä joka kuusikymmenluvulla hirven metsästyksen alettua olisi totena lausunut mikä on hirvitilanne vuonna 2022. ” Koirilla on radiopannat ja puhelimella seurataan missä koirat liikkuu, mettät on täynnä metsäautoteitä joten ei tarvii pitkiä matkoja kävellä mettästäessä saatika uuvuttaa itteään saalislihoja kantaessa, sarvet ja nahka on jätettä,  mettästäjät eivät halua eikä viitti kaikkia metsästyslupia käyttää ku liha on niin halpaa että sitä saa kaupasta suurinpiirtein samalla hinnalla kuin leipää, ihmiset ei jaksa leipää leipoa eikä mettässä kävellä, varsinkin varusmiehet lähkähtyyt pelkästään ajatuksesta metsämarssista, ja salamettästys on loppunut.

    puunhalaaja

    Pääosa metsästäjistä on kuitenkin paikallisia metsänomistajia. Tiedä sitten kuka siellä määräilee. Metsänomistaja vai metsästäjä ?

    Välihuomio. Koska asia on näin, ja metsästäjät pitävät nykyistä seuramallia erittäin toimivana, voidaankin huoletta tehdä ainakin yksi muutos systeemiin:

    Säilytetään peuranmetsästyksessä nykyinen seurasysteemi, ja luvanhaut. Tämä siksi, että metsästäjä-maanomistajat tykkäävät seuroistaan ja lisäksi lupien hakeminen koetaan seuroissa velvoittavaksi. Tulee ammuttua, kun on luvat haettu. Sellaisilla alueilla, joissa peuroja on yli tihentymärajan, sallitaan seuroihin kuulumattomien maanomistajien vain ilmoitusmenettelyllä ammuttaa pihoistaan peurat. Eli jos ei ole aluetta vuokrattu seuralle, voi alueella ampua peuroja ilman luvanhakua. Tämä systeemi olisi voimassa vain niin kauan, kunnes kanta laskee alle 20/1000h (tai toki raja voi olla pienempikin!)

    Seuramallia tämä ei uhkaisi, sillä metsästäjät jo pääosin ovat maanomistajia, kuten tuossa edellä kerrottiin. Miksipä he rakkaita seurojaan lopettaisivat? Lisäksi seuroihin kuulumattomille metsästäjille syntyisi metsästysmahdollisuuksia lisää, ja myös peurakanta laskisi nopeammin. Mahdollisesti tätä voisi hyödyntää hirvenkin kohdalla, mutta toki huonommin, sillä hirvet ei vielä yleisesti pesi perennapenkeissä

    Näkeekö joku palstan metsästäjistä tässä visiossa puutteita?

    A.Jalkanen

    Joo näkee. Minä tuota jo aiemmin ehdotin ja ainakin semmoinen ongelma mahdollisesti olisi, että jos tulee haavakko joka pinkoo luvalliselta piha-alueelta seuran puolelle niin ainakin pitäisi miettiä etukäteen miten toimitaan.

    Gla

    Haavakon saa hakea vuokraamattomalta alueelta. Pitää tietysti olla edellytykset kunnossa eli kalusto ja osaaminen. Tuskin on monellakaan.

    puunhalaaja

    anneli, systeemi olisi varmaan sama kuin metsäkauriin kohdalla. Niitähän saa ampua pihalta ihan samalla aseella kuin peuraa ammutaan.

    arto

    Tänään kaikosi susi työmaalta oli nousut aamuisia menojäkkiä autolle ja siitä tietä päätielle. Eikä saatu yhtään susilupaa. Harmittaa.

    rööri roope

    Mitäpä vahinkoa se susi teki?Korvessa on tilaa metsurille ja sudelle.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 598)