Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • arto

    Samalailla ne sudetkiin ilmoitivat. Geenipankin kautta lukella laskuvirhe. Sitten vasta oikasivat kun muut huomasi virheen.

    suorittava porras

    Missä olen gla:n mielestä kirjoittanut lupien panttaamisesta? Niitä on myönnetty viime vuodet 20% enemmän , mitä kannan leikkaaminen sovitulle tasolle edellyttää. Kun ollaan tavoitteessa , metsästetään tuoton verran. Lupia käytetään luonnollisesti vähemmän ,kun kantaa leikattaessa .  Tässä suhteessa ei pitäisi olla mitään epäselvää.

    Vasojen määrä riippuu hirvikannan rakenteesta . Tänä syksynä saalis on ollut monin paikoin kiven alla ja jotakin(20-30% jäävän kannan määrästä) pitäisi jättää talvehtimaankin ,jotta kannan rakenne ei vinoudu.

    Tutustuttuani luken antamiin kuluvan kauden kaadettavien hirvien määrällisiin ja rakenteellisiin suosituksiin , näytti luke suositelleen paikkakunnallamme suurempaa pyyntilupamäärää, mitä metsästäjät lopulta anoivat. Vaikka pankkluvilla vivuttiin pyyntilupamäärää isommaksi ,ei lupamäärä silti noussut juurikaan luken suosittelemaa minimilupamäärää isommaksi. Metsästäjät katsoivat luken arvioineen kannan liian suureksi.

    Vahvasti näyttää siltä ,että lupien käyttöaste jää 70%:n tuntumaan. Kertaan vielä ,että alhainen käyttöaste johtuu siitä ,että vasoja ei ole saatu tähtäimiin suunnitelman edellyttämää määrää. Vasatuotto on siis laskenut ja metsästäjät tekevät asiasta omat johtopäätöksensä.Näihin seikkoihin ministerit ja virkamiehet tuskin voivat vaikuttaa.

    Mitä pidemmälle metsästyskausi etenee, sitä selvemmäksi ainakin meille metsästäjille on käynyt ,että riistaneuvoston puheenjohtajisto on ollut perillä ajankohdan tilanteesta. Jos tämä ei joillekin kelpaa ,on kyse tietämättömyydestä tai pinttyneistä asenteista.

    jees h-valta

    Kyllä, nimenomaan metsästäjien pinttyneistä asennevammoista.

    Gla

    ”Missä olen gla:n mielestä kirjoittanut lupien panttaamisesta? Niitä on myönnetty viime vuodet 20% enemmän , mitä kannan leikkaaminen sovitulle tasolle edellyttää. Kun ollaan tavoitteessa , metsästetään tuoton verran. Lupia käytetään luonnollisesti vähemmän ,kun kantaa leikattaessa .  Tässä suhteessa ei pitäisi olla mitään epäselvää.”

    Sen jälkeen kun sikäläiset riistapomot kirjoituksena julkaisivat, on asiaa useaan otteeseen käsiteltu. Mielestäsi luvan myöntäjä ei ole tehnyt laskuvirhettä. Mielestäsi lupia voidaan jättä käyttämättä, jos ei ole tarvetta leikata kantaa.

    Minun mielestäni luvat on mitoitettu siten, että luvat käyttämällä pysytään tavoitteessa tai päästään tavoitteeseen. Mutta koska pääsääntöisesti kanta on myöhemmin osoittautunut oletettua suuremmaksi, lupia olisi pitänyt joko myöntää enemmän tai käyttää myönnetyt luvat.

    suorittava porras

    Se , että lupia on myönnetty enemmän(pankkiin 20%) , kun kannan saaminen halutulle tasolle edellyttää , ei näytä avautuvan millään gla:lle. Niillä hirvitalousalueilla , jotka ovat tavoitetasolla , metsästetään vain tuotto. Tämä koskee K-S 2:ta. Kollegan alueella ,K-S1 , ei oltu tavoitteessa ,joten siellä leikattiin edelleen kantaa ja esimerkkihenkilön seura käytti kaikki lupansa.

    Meillä kannan leikkaus saatiin päätökseen jo viime vuonna. Pyyntilupien käyttöaste jäi jo tuolloin 80%:n pintaan. Lupapankilla oli käyty ahkerasti ja hirvikanta putosi suunnitellusti tavoitteeseen.

    Nyt kaikkia lupia ei voi käyttä ,kun suunnitelman mukaista vasamäärää ei löydy.

    Gla

    Ei avaudu. Että luvat jaetaan kahteen osaan. On tavoitekannan mukainen osuus, jotka kattavat tuoton ja sitten on tavoitekannan ylittävän osuuden luvat pankissa. Tavoitteen ylittävä määrä näkyisi kaatolupina vain pankissa.

    Missä tällainen jakoperuste on määritelty? Metsästyslain mukaan luvat pitää myöntää niin, ettei kanta vaarannu. Jos nyt ollaan tavoitteessa ja ahne porukka käyttää pankkiluvat, päädytään alke tavoitetason, tämä täysin hallitusti Miten se voi mahdollista?

    A.Jalkanen

    Eikö pankin tarkoitus ole mahdollistaa tihentymien poisto ja nopea reagointi, jos kauden aikana huomataan, että lupien myönnön perusteena ollut kanta-arvio on ollut liian alhainen. Mitä pienempi alue, sitä epävarmempi on kanta-arvio.

    Itse olen ehdottanut, että yhden kauden aikana ei tarvitsisi olla liian säntillinen sen enempää määrän kuin sukupuolijakaumankaan kanssa, vaan metsästettäisiin aina vähintään riittävästi. Hirvieläimet kun eivät ole missään uhanalaisia ja liian suuri kanta on sidosryhmille pahempi asia kuin liian pieni kanta.

    Mettämakuri

    Tavoitetaso asetettu liian isoksi.Taso voisi olla 0,5- 1 sorkkajalkaa/1000ha. (Ei koske nautakarjaa).

    Metsuri motokuski

    Pankkilupien tarkoitus on juuri tuo. Normaalisti jaetaan ne luvat joita on tarkoitus käyttää mikäli kanta on se joka oletetaan olevan. Se voi olla myös pienempi joka taas heijastuu pienenä kaatoprosenttina. Yleensä on niin että lupia myönnetään enemmän kuin verotus suunnitelmat osoittavat. Meilläkin suunnitelma näytti 6 lupaa mutta anoimme 8 ja nekin ammuttiin kaikki. Usein seuroilla näkyy hyvinkin nopeasti  mikä kanta sillä alueella on kunakin syksynä. Pari – kolme viikonloppua niin arvio kunkin vuoden kannasta alkaa hahmottua onko kanta sellainen kuin arvio osoittaa.

    Se että onko päätetty hirvikannan koko oikea tai väärä on neuvottelupöydässä sidosryhmien kanssa sovittu.  Joillakin se on liian suuri joillakin se on liian pieni.  Tärkeintä on että päätetystä määrästä pidetään kiinni.

    Tämä on loppujen lopuksi aika yksinkertaista puuhaa mutta paljon siitäkin näköjään saadaan väittelyä väännettyä.

    Planter

    ”Mitä pidemmälle metsästyskausi etenee, sitä selvemmäksi ainakin meille metsästäjille on käynyt ,että riistaneuvoston puheenjohtajisto on ollut perillä ajankohdan tilanteesta.”

    No ei. Puheenjohtajisto julkaisi kirjoituksensa ennen metsästykauden alkua. Heillä ei silloin ollut mitään tietoa koko maakunnan todellisesta tilanteesta, vain joitain riistakamerakuvia ja haukkukokeita. Olisi jotenkin ollut ymmärrettävää jos kirjoitukset olisi julkaistu, kun metsästyskautta olisi kulunut muutama viikko, jolloin olisi kertynyt tietoa kaikilta maakunnan metsästäjiltä metsissä liikkuvista hirvistä.

    Tosin nyt on nähty, ettei tilanne poikkea mitenkään edellisestä vuodesta. Joten kyllä johtaja Vesterinen yllätettiin nyt ”housut kintuissa” vedättämässä rivimetsästäjiä.

    Jos myönnetyistä luvista on laitettu 20% pankkiin, niin ne pysyvät pankissa ilman lehtikirjoituksia, jos hirviä on vähän. Vetoomus kohdistui siis 80%:iin ”vapaista” luvista, jotka eivät ole pankissa. Nämä kaikki käyttämällä mentäisiin Luken arvion perusteella tavoitetiheyteen tai pysyttäisiin siellä. Nyt hirvijohtajat vetosivat, ettei näitä kaikkia vapaita lupia käytettäisi. Se johtaisi Luken laskelmien mukaan hirvitiheyden kasvamiseen pois tavoitteesta. Tämä on hirvikannan säätelyjärjestelmän sorkkimista!

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 598)