Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Metsuri motokuski

    Mihinkä kilometrimäärän saakka on sallittua ?

    suorittava porras

    Pitkäjalkaisen ajavan koiran (haukkuu ajaessaan) käyttäminen on kiellettyä. Pysäyttävät pystykorvaiset rodut sallittuja. Jos koira seuraa hirviä äänettömätnä ,sitä ei tulkita ajamiseksi eikä toiminta täten ole laitonta. Hyvä hirvikoira on usein myös sitkeä jäljittäjä ja sen suunnitelmia on yhtä hankala muuttaa, kun hirvien valintaa suunnasta ja vauhdista.

    Se ,että saman hirven jäljille ohjataan koira toisensa jälkeen edellisen väsyessä , on hieman arveluttavaa. Ei ainakaan paranna metsästäjien mainetta.

    Planter

    Korjaus, 40km on ok. 100km päivässä ajava on ainakin vielä pysäyttävä hirvikoira, joten antaa ajaa vaan.

    https://www.aarrelehti.fi/jutut/mestarihirvikoira-kulkee-jopa-sata-kilometri%C3%A4-hirven-per%C3%A4ss%C3%A4-v%C3%A4lill%C3%A4-se-on-kuin-sylikoira-1.207546

    Visakallo

    Hirvikolarikuolemien väheneminen ei johdu hirvien vähenemisestä, vaan autojen kehityksestä:

    https://yle.fi/uutiset/3-12199915?origin=rss

    puunhalaaja

    Varmistelen että miten tämä asia nyt menee. Onko metsästysseuroilla velvoitetta hyväksyä metsästysalueikseen kaikki ne alueet, joita heille tarjotaan?

    Valtiovalta on luonut seurasysteemin sorkkaeläinetn metsästystä hoitaman, on tehty  aluerajavaatimus 500 tai 1000 hehtaaria. Miten käy sellaisen maanomistajan, jolla maata on alle 1000 hehtaaria (sellaisiakin kuulemma on) , jos alueen seura/seurat eivät syystä x ota hänen maitaan metsästysmaiksi? Miten hän voi hyödyntää metsästysoikeuttaan?

    Anton Chigurh

    Tuossa tapauksessa joutuu hirvenlihantuottajaksi. Mitään velvoitetta ei ole. Mitä lähempänä tuhatta hehtaaria sitä pahempi (maanomistajan kannalta). Tuollainen nafti 1000 hehtaaria tuottaa viisi (5) hirveä vuodessa vuodesta toiseen. Tästäkin syystä pinta-alarajoitus pois. Myös pientilallisilla (alle 1000 hehtaaria) tulee olle vaihtoehtona puuntuottaminen.

    puunhalaaja

    Onko tämän systeemin laillisuutta testattu jotenkin? Miten oikeus hyödyntää oikeuttaan voi olla riippuvainen harrastusporukan mielihaluista?

    Metsästysseura saa valita jäsenensä, saa valita kenen maat ottavat metsästysalueiksi, omistajalla ei ole mitään mahdollisuuksia valittaa seurojen päätöksistä minnekään?

    Planter

    Ei ole metsästysseuralla velvoitetta vuokrata, jolloin kukaan, ei maanomistajakaan, saa metsästää. Jos metsäsytysseura  vuokraa, sillä ei ole velvoitetta metsästää, jos haluaa kasvattaa kantaa. Jos yksi tai useampi maanomistaja ei jostain syystä halua vuokrata maitaan pirstaloituu vuokra-alue ja  syntyy helposti ns sirpalealueita. Sirpalealueilla ei saa metsästää kukaan luvanvaraisia hirvieläimiä (hirvi, valkohäntäpeura).

    499 ha sirpalealue on valkohäntäpeuroille melkoinen suojelualue. Jos sattuu omistamaan metsää vhp-tihentymäalueen sirpalealueella, ei metsän uudistamisesta tule mitään.

    Riistakeskuksen alainen maa-ja metsätalousministeriö on unohtanut metsätalouden. Onneksi EU lyö lopullisen pisteen metsätalouden harjoittamiselle.

    ”Hirvieläimen pyyntilupahakemuksen aluekartasta tulee poistaa alle 1000 ha (peuroilla 500 ha)  ns. sirpalealueet, jotka eivät yhdisty hakijan yhtenäiseen vähintään 1 000 ha (tai peuroilla 500 ha)
    maapinta-alan muodostavaan alueeseen.”

    suorittava porras

    Kun liityt seuraan ei tarvitse valittaa.(puunhalaaja)

    Jos maat eivät esimerkiksi tiheän tieverkoston tai asutuksen takia sovellu metsästykseen ,on niitä turha vuokrata.  Viiden hehtaarin tila ,jolla on asuinrakennus keskivaiheella, on myös kelvoton metsästystarkoitukseen. Alle 150 metrin etäisyydellä asumuksista ei ilman eri sopimusta ammuskella.

    Nykyiset minimi pinta-alat ovat käytännössä vieläkin liian pieniä ,jos metsästetään koirien avulla . Moni hirvitilanne etenee isommillakin pinta-aloilla rajojen ulkopuolelle aiheuttaen tyhjäkäyntiä metsästykseen. Edistyksellisillä paikkakunnilla onkin vain yksi suurriistaseura . Rajat eivät estä jahdin onnistumista pitäjän rajojen sisäpuolella. Valikoiva metsästyskin onnistuu paremmin isommissa kokonaisuuksissa verrattuna tilanteeseen ,jossa monta pientä seuraa omilla alueillaan yrittää saavuttaa suunnitelman edellyttämät saalissuhteet ja sopivan jäävän kannan. Jakoperät johtavat aina suunniteltua suurempaan jäävään kantaan. ….ja jokainen seura haluaa luonnollisesti säilyttää tuplavasallisen naaraan tai pari tulevaisuutta turvaamaan. Mitä enemmän seuroja on ja mitä pienempiä ne ovat ,sitä enemmän ylimääräisiä hirviä jää sukua jatkamaan. Yksikään seura ei ammu aluettaan tyhjäksi.

    puunhalaaja

    Kun liityt seuraan ei tarvitse valittaa.(puunhalaaja)

    Mitäpäs jos seura ei hyväksy jäseneksi?

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 598)