Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Gla

    Mitenköhän porukka jaksoi aktiivisesti metsästää 60-luvulla, kun väkeä oli enemmän ja hirviä 1/5 nykyisestä. Peuroja ei sitäkään.

    Tolopainen

    Onhan nykyisin hirvenpyynnissä enemmän metsästäjiä kuin koskaan ennen. Kun aloitin hirviporukassa oli alle kymmenen ja viime vuosina on ollut yli 30. En ole kuullut että pyytäjät olisivat missään vähentyneet. Koko ajan tulee nuoria lisää porukkaan, kun ei rajoiteta.

    Gla

    Jos tilanne on tuo, eikä ukkoutumista ja sen myötä toiminnan hiipumista tapahdukaan, nuorempi sukupolvi todennäköisesti haluaa toimia fiksummin kuin nyt vallassa olevat. Aikaa siihen menee, mutta ennemmin tai myöhemmin muutos tapahtuu. Silloin hirvieläinkannan säätelyjärjestelmäkin alkaa toimia kuten sen kuuluu. Puitteet on olemassa, kunhan sooloilijat saadaan pois.

    Tällaisen toimintakulttuurin muutoksen olen huomannut jo oman työelämänikin aikana.

    arto

    Mitenköhän porukka jaksoi aktiivisesti metsästää 60-luvulla, Meillä päin eräs herrojen porukka sai aina 1 luvan. Se kaatui aina viimeisenä jahtipäivänä. Silti metsästivät koko kauden, koira vei hirven heidän alueelle kuului osuma laukaukset ja koira palasi takasi.

    suorittava porras

    60-luvulla ei ollut niin laajaa harrastekirjoa, kun tänään. Jos harrastus menettää kiinnostavuutensa ,vaihdetaan toiseen. Nuorempi polvi ei kauaa tyhjiä metsiä katsele. Se nähtiin jo 10 vuotta sitten ,kun hirvien määrä oli tiputettu puoleen ja paikallisesti jopa nollaan edellisen vuosikymmenen lukuihin verrattuna. Tuolloin moni lopetti lajin pysyvästi.

    Kiinnostus lisääntyi hirvieläinkannan kasvun myötä. Ei olisi lisääntynyt muuten. Maaseudun autioituminen on seuraava iso haaste. Syrjäisille seuduille ei ole tulijoita eikä seuroihin löydy vastuuhenkilöitä. Toiminta hiipuu hiljalleen.

    Gla:lle totean ,että hirvieläinkannan säätelyjärjestelmä on ainakin täällä toiminut,vaikka koetat muuta väittää. Tavoitetasoon pääseminen on esimerkkinä siitä. Toisaalla se ottaa vain enemmän aikaa.

    Valkohännätkin on pidetty kurissa ja määrä hallinnassa. Tämä päätellen siitä ,että tähän mennessä on ainoastaan kahdelle pyyntiluvalle ollut käyttöä paikkakunnallamme.

    Hirvikannan hoitosuunnitelman tultua käyttöön hirvien määrä on saatu laskuun kaikkialla. Käyrät osottavat tanakasti kaakkoon. Jossakin käyrä on loivempi ,mutta suunta on sama.

    jees h-valta

    Satakunnassa suunta onkin suoraan hel….iin! Sudet ainoa pelastus ja siitäkin alkaa jo ihmisenkin elo olla riskirajoilla. Yksi ihminen väittää jo suden huökänneen kimppuunsa mutta tutkimuksethan sen sitten aikanaan vahvistaa tai kumoaa. Kaaos hirvieläinten kanssa alkaa olla tosiasiaa ja alkaakin kummastuttaa miten jokapäiväiset kolaroinnit saadaan yleensäkin noinkin rauhallisesti kuitattua. Itse olen tämän kesän aikana todistanut lukuisia kertoja tielle nousevaa hirveä. Kerran myös tuoreella peurakolaripaikalla. Pakko ollut muuttaa pidemmän matkan kulku päivänäön tapahtumiin.

    Gla

    Suorittava: ”Nuorempi polvi ei kauaa tyhjiä metsiä katsele. Se nähtiin jo 10 vuotta sitten ,kun hirvien määrä oli tiputettu puoleen ja paikallisesti jopa nollaan edellisen vuosikymmenen lukuihin verrattuna. Tuolloin moni lopetti lajin pysyvästi.”

    Huikea juttu, että kun hirvikanta oli pudotettu hädin tuskin alle 100 000, puhut tyhjistä metsistä. Mutta tuo vahvistaa sen, mitä edellä kirjoitin. Kun porukka tottuu ennätyssuureen kantaan, tavanomainen ei enää kelpaa. Senpä takia 10 vuotta sitten alkoikin systemaattinen kannan kasvattaminen.

    ”Gla:lle totean ,että hirvieläinkannan säätelyjärjestelmä on ainakin täällä toiminut,vaikka koetat muuta väittää. Tavoitetasoon pääseminen on esimerkkinä siitä.”

    Varmaan onkin toiminut, mutta nyt paikallispomot kävelevät järjestelmän yli, kun pyytävät malttia lupien käyttöön (joka muutenkin on ollut vain 80%).

    ”Valkohännätkin on pidetty kurissa ja määrä hallinnassa. Tämä päätellen siitä ,että tähän mennessä on ainoastaan kahdelle pyyntiluvalle ollut käyttöä paikkakunnallamme.”

    Ei taida siellä vhp:n tuottavuus olla sitä luokkaa, että metsästäjiä tarvittaisiin kantaa rajoittamaan. Mutta kun sikäläisiltä pomoilta kysyt, kovasti siellä kannan toivotaan kasvavan. Olisi mielenkiintoinen lisä riistalajistoon. Ainakin alan lehdissä tämän suuntaisia ajatuksia esitetään.

    suorittava porras

    Gla:lle tuottaa suuria vaikeuksia ymmärtää lukemaansa  .

    Kun tavoitteeseen on päästy, lupien käyttöasteet putoavat väistämättä ja sen seurauksena lupiakin haetaan vain kannan oletetun kasvun verran(+pankkiluvat). Eivät ne hirvipomot ole kieltäneet metsästämästä. Ovat ainoastaan kannustaneet  suurempaan tarkkaavaisuuteen sen suhteen ,että tavoitehaarukassa pysytään ,kun se on saavutettu .Toistan vielä, että tihentymät kehotetaan hoitamaan ja alueella, jossa ei ole päästy tavoitteeseen suositellaan metsästyksen tehostamista .

    Nopeasti kehittyneen petokannan tarpeetkin huomioidaan. Se tosin tarkoittaa hieman korkeampaa hirvikantaa ja sitä ,että kaikilla alueilla ei koiria voi käyttää apuna metsästyksessä petovaaran takia . Jälkimmäinen ei ole metsästäjien valitsema olotila. Niillä ohjeilla mennään , mitä eduskunta on suuressa viisaudessaan päättänyt metsästäjiä kuulematta.

    PS. Viikonlopun saldo. Kolme koiraa metsässä kahtena päivänä. Havaintoja yksi vasaton naaras ,joka ammuttiin.  Elikko oli hyväkuntoinen aikuinen ,mutta imetyksen merkkejä ei näkynyt. Jälleen yksi tekijä ,joka puoltaa riistapomojen kannanottoa. Maltti on valttia.

    Planter

    ”Miten Planter muuttaisit hirvikannnan säätelyjärjestelmää?”

    Itse järjestelmää en ehkä muuttaisi mitenkään, vaan järjestelmään syötettävää tietoa ja järjestelmää pyörittäviä henkilöitä.

    Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskusta sekä riistakonsernia ja nimittää valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet sekä alueelliset riistaneuvostot.

    Avaimet muutokseen ovat siis ministeriön ja viime kädessä ministerin käsissä. Metsäministeriksi pitää seuraavaan hallitukseen saada metsätalouden edustaja, ei hirvitalouden. Riistaneuvostoihin töpänneiden tilalle  rehtejä ja rehellisiä metsästäjiä, niitä kyllä löytyy.

     

    Tolopainen

    Koirat ei erityisen hyvin löydäkään hirviä, joskus hirvi tullut näkyville passiin ja sen jälkeen koira, eikä reagoi mitenkään jälkiin, juoksee vain eteenpäin.

    Vaikka hirvikoira tuodaan tuoreille jäljille, se ei yleensä reagoi mitenkään. Eihän hirvikoirat ole mitään jälkikoiria. Saattavat seurata jälkiä väärään suuntaan.

     

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 598)