Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Tämä aihe sisältää 598 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 11 kuukautta sitten Planter toimesta.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 598)

1 2 3 … 46 47 48 … 58 59 60

Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Lähetetty: 14.10.2021, 18:31
Merkitty: hirvikannan säätely

Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
-Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

-Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

-Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

-Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

Miksi tämä ei toimi?
1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

Tekijä
Planter

Teema Harrastukset

Visakallo 21.11.2021, 15:36

Kaipaisin vastausta, miksi hirvet ovat nyt niin vähissä, kuin on julkisuudessa kerrottu? Sen jo kuulimmekin, että susilla ei ole sanottavaa merkitystä hirvikantaan. Jokin muu syy pitää hirvien häviämiseen yhdessä vuodessa siis olla. Joku voisi jopa epäillä levitetyn muunneltua totuutta, mutta eihän sellaista täällä Suomessa sentään tapahdu.

Kaipaisin myös vastausta, miksi metsoja on nyt niin runsaasti? Tähän asti on aina sanottu, että nykyiset metsänhoitotavat ovat hävittäneet ne. Tilastojen mukaan metsänhoito ei ole kuitenkaan sanottavasti Suomessa muuttunut yli viiteenkymmeneen vuoteen.

A.Jalkanen 21.11.2021, 15:57

”Metsoa esiintyy koko maassa mäntyrajalle saakka. Viimeisen 40 vuoden aikana metsokanta on romahtanut huomattavasti, Etelä-Suomessa paikoin jopa 80 prosenttia. Syynä tähän on pitkälti elinympäristön pirstoutuminen ja ihmisten toimet: ojitus, metsäautotiet, liikenne jne.”

http://www.riistakolmiot.fi/animal/metso-tetrao-urogallus/

”Metson kanta eri puolilla maata on keskimäärin kasvanut hieman viime vuoteen verrattuna. Metsolla on normaalivuotta suuremmat tiheydet Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa. Pohjois-Hämeessä tiheydet ovat sen sijaan normaalia matalampia.”

Lajiraportti alueittain ja sivun oikeassa reunassa Suomen kartta. Aika heikolta vaikuttaa metson kanta.

http://www.riistakolmiot.fi/raportit/metso-2021/

Visakallo 21.11.2021, 16:12

Mitäs lokaa tässä nyt olen niskaan saanut? A.Jalkanen aivan asiallisesti linkitti Luken tilaston. Siellä sanottiin sekin, että myös 80-luvulla metsokanta oli monin paikoin huipussaan kuten nytkin. Hakkuut ja metsänhoito eivät siis ole pääsyynä metsokantojen vaihteluun. Asiasta tarvitaan siten lisää tutkimusta.

A.Jalkanen 21.11.2021, 16:16

Kanat eivät ole tämän ketjun aihe, joten nämä viestit voi myös poistaa. Metsoista ja muista metsäkanoista on täällä väitelty monesti aiemminkin. Luken tekstin mukaan elinympäristöjen muutos on pääsyy katoon. Saalistuksella on varmaan osuutta mutta kuinka suuri ja mihin suuntaan, sitä ei tiedetä.

suorittava porras 21.11.2021, 16:34

Hirvien väheneminen ei ole mikään yllätys.Viime vuodet on ollut sellainen ralli päällä , että nyt luken laskelmat ovat heittäneet volttia toiseen suuntaan.

Eilen nähtiin yksi hirvi ja tänään ei yhtään . Ei edes jälkiä lumessa. Paikkakunnan lupien käyttöaste tähän mennessä 56%. Riistapomojen kannanotto käy sitä vahvemmin toteen , mitä pidemmälle jahtikausi etenee. Valitettavasti tätäkin asiaa on Planterin pitänyt tulla hämmentämään. Omallakaan alueella ei kummoista kannatusta mielipiteille ole , kun jotkut maanomistajat ovat sielläkin sitä mieltä , että hirviä ei ole liikaa. Viisi hirveä tuhannelle hehtaarille kelpaa suurimmalle osalle ja osa kaipaisi vielä enemmän saalistettavaa. Kysymykseen on kuitenkin vastannut lähes 7500 maanomistajaa valtakunnan tiheimmän hirvikannan alueella. Osa ei edes metsästä ja hyväksyy silti nykisen riistamäärän.

Yksi metsänelävä on runsastunut reippaasti viime vuosina. Se on pyy. Kuluneen kesän ja syksyn aikana lähes jokaisella pyörälenkillä ja metsäreissulla on näyttäytynyt pyy tai kaksi. Viimeksi tänään pari urhoollista tankkasi soraa haulikonkantaman päässä passipaikastani. Pyyn henkeä en ole tosin uhannut vuosiin ja nytkin pyyntiaika onnellisesti takana.

Anton Chigurh 21.11.2021, 16:39

Arton seudullahan sudet ovat ongelma, tappavat ja syövät kaikki hirvet.

Pisimmät aikasarjat kanalinnuista ovat helsingin yliopiston talvilintulaskennat, jotka alkavat vuodesta 1956 ja jotka kertovat, että 60-luvun tasosta metsohavainnot ovat pudonneet 95 prosenttia 90-luvun alusta lähtien, teerihavainnot vastaavasti 90 prosenttia. Tuohon aikaan ajoittuu kettujen tappamisen nosto tasolta 20000/vuosi tasolle 60000/vuosi. Kettuhavainnot ovat sen jälkeen puolittuneet, punkkivälitteinen myyrätauti borrelia on lisääntynyt 95 prosenttia, koska vähintään puolet maa-alasta on ketutonta. Kettujen pelotevaikutus pakottaa myyrät kettureviirillä hyvin pienille aloille, joita myyränsyöjät seuraavat. Näin kanalinnut säästyivät. Nyt myyriä on kaikkialla, myös marginaalihabitaateissa.

arto 21.11.2021, 17:12

Meillä ei pienpetoja näy. Kaikki tehokkaasti poistettu. Hirvikanta menee taantumien mukaan. Toiset syövät luonnolihaa pitkin vuotta. 8 metson parvi näkyi eilen metsällä ollessa. Teeriä näkyi tänäänkin paljon. Metson ammuin eilen kiväärillä teeriä metsästelen tammikuussa. Toivottavasti saadaan susilupiakin. Kotipaikalla eilen jänis oli päivämakuulla ruusupuskassa keskellä pihamaata. Havulintua on todella paljon

Mettämakuri 21.11.2021, 17:15

Ainiin unohdin kokonaan Luonnonpuiston kettutyttö ”tutkimukset”

rööri roope 21.11.2021, 17:18

Arton seudulla hirvikantaa verottaa salametsästäjät.Nuo metsot kannattaa jättää ampumatta.

Ei niitä teeriäkään paljon ole.Jotkut vaan leuhkii saaliillaan.

Puuki 21.11.2021, 17:35

Minkit, supikoirat ja naakat on niitä kanalintukantoja kurittanut eniten viime aikoina. Lisäksi onnistuneet petolintukantojen lisäämiset , mm. merikotka ja kanahaukka siellä missä niitä esiintyy nykyään. Metsätalouden toimilla on ollut hyvin vähän merkitystä koko asiaan. No, myyräbaari aukeaa yleensä avohakkuun jälkeen ja siitä hyötyy mm. pöllöt. Että sen verran on ollut hyötyä vaikka mediassa asia on yritettykin kääntää toisin päin. (Esim. muutaman vuoden takaisella pöllönpoikanen yksin kannolla- feikki kuvan avulla. )

Susien ajamia metsäpeuroja olen joskus talvella kuvannut . Tulivat laumana vauhdilla pellolle syömään järven yli . Siinä vain vähän aikaa olivat ja kohta kiireellä jatkoivat pakoaan. Samalla lailla ne hirvetkin pakenee saalistajiaan.

Jopa lintulaudan lajilaskenta tuottaa parempia suuntaa antavia tuloksia pikkulinnuista kuin mitä Petkeles betonibunkkeritoimistostaan käsin naljailuyrityksineen koettaa antaa ymmärtää.