Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Visakallo

    ”pienetkin viiveet taimikoiden hoitamisessa sai kutsumattomat vieraat paikalle.”

    Ko. alueilla ei ole ollut siitä kysymys.

    Gla

    ”Eilen pääsin näkemään otuksen ihan livenä ampumahollilla ,mutta annoin mennä ,kun enemmästä ei ole tietoa.”

    Hirvijahdissako olit ja päästit menemään?

    Katsotaan keväällä, millainen kanta arvioidaan jääväksi ja miten kanta-arviota myöhemmin korjataan ylöspäin.

     

    Visakallo

    Meneeköhän hirvenmetsästys vähitellen samaan suuntaan kuin kalastuskin, jossa suurin osa kaloista lasketaan takaisin veteen.

    arto

    Meillä eilen metsästi 2 seuruetta kotikylällä alue 10x 10 kilometriä. Ei ollut yhtään hirveä alueella 4  koiraa porkkasi aluetta. Lisäksi suhteellisen hyvä tieverkosto.. Havulintua vaan valtavasti. Teertä ja metsoa isoissa parvissa.

    Puuki

    Reikäperkaus on edelleen mm. eräs  ( epävarma) suositeltu tapa säästää taimikoissa  puita pystyssä jos hirvistä on ongelmia.     Männyn taimia pitäisi  saada alueelle tuhansia kpl;a /ha jotta jäisi ainakin min. määrä lopulta kasvuun.  Joskus se onkin mahdollista toteuttaa kylvämällä.

    Tutkim. mukaan esim. kuivahkon kankaan kuuselle uudistaminen vähentäisi kiertoajan tuloja n. 6000 €/ha  / 70 v. (ilman korkokuluja) nykyisillä oletetuilla puun hinnoilla ja  5 motin männyn keskivuosikasvun metsässä.         Korvaussysteemin mukaan  korvauksen saamiseksi pitää taimikkotuhoalaa olla suht. paljon/ha  ja tarkastuksessa kasvatettaviksi puulajeiksi hyväksytään (min. määrä   n. 1200 kpl/ha)  muitakin puulajeja kuin havupuita.  Jos ei hyväksytä korvattavaksi,niin mo kustantaa itse tarkastuskulut.      Kasvu-ja laatutappioita siis ei yleensä korvata  ellei ole ihan selvä tapaus kyseessä. (             ~uusintaviljely) .

    oksapuu

    Taisi olla hirvilehmä, niitähän ei perinteisesti ammuta…

    Nuotiomakkarat tuli kumminkin paistettua?

    Gla

    Teeri ja metso, joiden väitetään olevan taantuneita pl. pienet vuotuiset vaihtelut, esiintyy suurina parvina. Sitten hirvi, jossa ollaan tavoitetasojen ylärajoilla, on kateissa kokonaan. Omituista. Tulee mieleen uhanalainen liituri, joka löytyy aina sopivasti sieltä, mihin pitäisi jotain uutta rakentaa.

    Puuki

    Teeret ja metsot on paikallisia liikkuvia asukkeja kuten kuulostaa olevan hirvetkin .  Metsäkanalintuja ei  ainakaan juuri näy alueella jolla pesii mm. merikotkat.   Hirvet saattaa muuttaa osin samasta syystä rauhallisemmille seuduille eli susien ajamina.   Talvilaitumille siirtyminenkin lienee  jo alkanut toisin paikoin.

    Mettämakuri

    Kuten oksapuu jo totesi lehmät säästetään meilläkin päin. näyttää menevän vuosivuodelta laiskemmaksi pyynti, ei enään edes autosta viitsitä nousta.

    Mettämakuri

    Hyvin on lintuja, kiitos kettumiehille.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 598)