Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Ola_Pallonivel

    ”Siinä vaiheessa metsästäjät ovat omatoimisesti alkaneet rajoittaa metsästystää saadakseen hirvikannan mieleiselleen tasolle.”

    Siinähän se ongelman ydin tulikin. Hirvien määrä on metsästäjien haluamalla tasolla, ei maanomistajien. Pitäisi olla toisinpäin.

     

     

    suorittava porras

    Jatkan edelliseen kommenttiini ,että tässä vaiheessa pyyntiluvista on käytetty 54% ja kautta varten laaditun verotussuunnitelman mukaan uroskiintiö on täynnä . Metsästys tulisi suunnata muutamaan naaraaseen ja noin kolmekymmentä vasaa olisi saatava nurin. Vasta sen jälkeen avataan 20 pyyntiluvan pankki. Veikkaan ,että ei avata .

    jees h-valta

    Siinä vaiheessa kun aletaan tajuta että sudet ja muut pedot hoitavat metsästäjiä paljon tehokkaammin hirvieläinkantaamme laidasta laitaan. Voidaanhan tuo nyt lukea jo pienentyneestä hirvikannasta. Ei siinä pitäisi kenellekkään epäselvää olla koska pedot verottavat juuri vasatuotantoa tehokkaammin kuin metsästäjä. Silloinhan kannan nousu pysähtyy ja kääntyy pikkuhiljaa hienoiseen laskuun kunnes hirvikanta suhteessa petoihin toimii sataprosenttisen varmasti.

    suorittava porras

    Hirvikannan hoitosuunnitelmassa susien vaikutus huomioidaan ja talvehtimaan jätetään yksi hirvi tuhannelle enemmän aluille ,joissa on susilauma.

    jees h-valta

    Onneksi eivät tajua kuinka tehokas susi on tekemään hirvikantaan aukkoa. Nehän tappavat kyllä ”varstoonkin”. Aina kun emä poikii on susilauma paikalla vuorenvarmasti.

    Tolopainen

    Riistakeskuksella on täysin välinpitämätön suhtautuminen hirvivahinkoihin. Miksi tällaista organisaatiota pitää kustantaa. Hirviasiat pitää ottaa siltä kokonaan pois. Tuollaiset maakuntamatkat, joita riistapäöälliköt ovat viimeaikoina tehneet maakuntiin ja suosittaneet pyynnin lopetusta ovat täysin tuomittavia. Suoranaista pyrkimystä vahingoittaa toisten omaisuutta. On se nöyryyttävää, että maanomistajien pitää maksaa hirviluvista, kun elättävät ylisuuria karjaa, siitä tulee vielä lasku, kun niitä vähennetään

    Visakallo

    – Ja lasku tulee vielä siitäkin, jos metsänomistaja suvaitsee ilmoittaa hirvien tekemistä vahingoista! Voisitteko kuvitella vastaavaa käytäntöä jollakin muulla elämänalalla?

    Gla

    Suorittava: ”Suurin osa metsästäjistä omistaa maata ja joillakin alueilla lähes kaikki. Kuulumalla seuraan he voivat hoitaa hirviasiat mieleiselleen tolalle omalla maallaankin ampumalla tarvittaessa tilalleen pesiytymistä yrittävät hirvet hengiltä. Tätä eivät voi metsästystoimintaan osallistumattomat tehdä.”

    Ongelmana tuskin on yksittäiset hirvet, vaan hirvikannan koko. Jokainen jäljellä oleva hirvi, olkoon kanta sitten vaikka 1,5/1000, asustaa jossain. Ja jos nyt jollain kuviolle on pesiytynyt ongelmahirvi(perhe), seuraan kuulumatonkin voi siitä seuralle ilmoittaa. Näinhän itsekin olet kehoittanut tekemään, mutta nyt käännätkin asian edellyttämään seuran jäsenyyttä.

    Jos hirvistä on pulaa kuten teillä, varmasti löytyy porukka tuolle alueelle jahtiin. Mutta jos hirvien määrä halutaan pitää korkeana, tilanne muuttuu. Siinä ei vaikuta, olenko hirviporukassa vai en. Päätökset tehdään aloittelevaa rivimetsästäjää ylempänä.

    Joku tosiaan sanoo ratkaisuksi metsästyksen vapauttamista. Itse en sitä pidä ratkaisuna. Ongelmana ei ole seuraan kuulumattomien metsästysmahdollisuuksien puute, joten se ei myöskään voi olla ratkaisu asiaan jotain poikkeuksia lukuunottamatta.

    A.Jalkanen

    Monilajinen kannanhoito: otetaan huomioon petojen määrän lisäksi hirvitalousalueen kaikkien hirvieläinten määrä ja suhteutetaan tavoitteet sidosryhmien ja luonnon kantokyvyn mukaan.

    Gla

    Kyllä, noin pitäisi toimia. Luonnon kantokyvyn lisäksi kestävän metsätalouden edellytykset eli koivun, männyn, sekametsän ja erirakenteisen metsän kasvatus. Elyn kettutyttöjen mielestä eläimiä ei saa tappaa, joten se voi ohjata mielipidettä hirvieläinten kestävästä määrästä. Pieni riski luontoarvojen osalta on. Mutta kun otetaan mukaan eläinkolarit, punkkitilastot ja hirvikärpäset, saadaan kattava pohja kannan määritykselle.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 598)