Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • suorittava porras

    Kaatolupia käytetään sen verran ,kun hirvikannan hoitosuunnitelma edellyttää. Kaikkia lupia ei todellakaan ole pakko käyttää. Niitähän myönnetään 10-20%yli laskennallisen tarpeen. Selkeillä tihentymäalueilla käytetään luonnollisesti jopa maksimimäärä lupia ,mutta muualla metsästetään siten ,että alueelle jää rakenteellisesti ja määrällisesti suunnitelman edellyttämä kanta.

    Metsästystuloksen poiketessa suunnitelmasta poikkeamaa pyritään oikaisemaan jahtikauden puolivälissä järjestetyn paikkakunnan metsästäjien kokouksen päätöksen pohjalta.

    Tutulla paikkakunnalla saalis oli urosvoittoinen ja vasoja kaadettu suhteessa liian vähän. Tämän seurauksena lupapankin avaamisen edellytyksenä on ,että seurojen saaliin uros/naaras-suhde on kohdallaan ja vasoja kaadettu suunnitelmassa mainittu määrä . Tämän jälkeen on mahdollista hakea pankkilupaa vain vasojen tai naaraan kaatamiseen. Näin on tehtävä ,jotta hirvikannan rakenne ei pääsisi vinoutumaan. Mitä pienempi kanta , sitä tarkempana on oltava.

    A.Jalkanen

    Eikös ne 10 – 20 prosentin ylitykset ole ns. pankkilupia? Varsinaiset luvat tulisi siis normaalisti käyttää jotta tavoite täyttyy.

    Gla

    ”muualla metsästetään siten ,että alueelle jää rakenteellisesti ja määrällisesti suunnitelman edellyttämä kanta.”

    Nämä on taas joutavia juhlapuheita. Toistuvasti kanta-arviota on korjattu myöhemmin ylöspäin.

    suorittava porras

    Meinaatko ,että kovalla vaivalla tehtyä suunnitelmaa ei tulisi noudattaa? Jos ilmenee arviointivirheitä ,ne korjataan seuraavalla suunnitelmakaudella.

    Planter

    Jos riistahallinto noudattaisi itse tekemäänsä hirvikannan hoitosuunnitelmaa, ei meillä olisi juurikaan ongelmia. Tätä keskustelua ei tarvitsi käydä, enkä olisi koskaan lähtenyt tönkimään tätä asiaa.

    Gla

    ”Meinaatko ,että kovalla vaivalla tehtyä suunnitelmaa ei tulisi noudattaa?”

    Tulisi, etenkin täällä jossa sitä ei noudateta.

    Sinun juhlapuheissa arviot osuu oikeaan, vaikka todellisuudessa näin ei tapahdu. Varovaisuusperiaate verotuksessa on liian vahva.

    suorittava porras

    Varovaisuusperiaate on metsästyksen keskeisin periaate.

    Gla

    Turvallisuudessa kyllä. Kannan määrässä ei tulosten perusteella tarvetta ole.

    suorittava porras

    Varovaisuusperiaate ulottuu tukevasti myös suhtautumiseen saaliiseen. Ahnehtimista ja tarpeetonta tappamista ei suvaita. Tuo teurastusluonteiduuden hipiminen lajiin on lähinnä ulkopuolisten ansiota. Teurastus on valtaosalle metsästäjistä vieras tavoite. Otetaan saalista vain varovasti omiksi tarpeiksi ,jos luonto suo.

     

    A.Jalkanen

    Metsästäjä ajattelee riistakannan hoidon kohdalla kestävyyttä, mutta tuo periaate unohtuu puuntuotannon kohdalla. Tuo varovaisuusperiaate olisi oikein hyvä myös taimikkotuhoihin sovellettuna: alennetaan kanta niin alas että melko varmasti taimikoita ei syödä kehityskelvottomiksi eli taimia jää aina tarpeeksi kasvamaan. Jos sitten hommassa epäonnistutaan ja taimikoita syödään kehityskelvottomiksi hieskoivikoiksi, korvaus olisi oltava niin suuri, että se kattaa alueen uudelleen viljelyn ja menetetyn kasvun.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 598)